Korona muuttaa arkea ja aikalaiskokemusta

Koronaviruksen aikaansaamat poikkeusolot koettelevat suomalaisten henkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita. Tämä nousee esille myös Kehitysvammaliiton neuvontapalstoilla, live-chateissa ja puhelinneuvonnassa.

Kehitysvammaliittoon tulleista yhteydenotoista suurin osa on liittynyt turvattomuuteen, yksinäisyyteen tai epätietoisuuteen.

Poikkeusolot ovat koetelleet kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään myös taloudellisesti esimerkiksi siten, että työosuusrahan maksaminen on keskeytetty, eikä sille ole saatavissa korvaavaa tukea. Osa kehitysvammaisista ihmisistä on joutunut leipäjonoon, kun työ- ja päivätoimintakeskukset on suljettu ja tarjolla ei ole ollut päivittäistä lounasta.

Vanhempainliitto julkaisi kyselyn, jonka mukaan erityistä tukea saavien lasten perheet kertoivat voivansa muita perheitä huomattavasti heikommin. Suomessa on ollut jo ennen Koronaepidemiaa puutteita perheiden saamassa tuessa ja avussa. Kriisin jälkeen on odotettavissa, että nämä palvelutarpeet kasvavat. On tärkeää, että niihin vastataan, vaikka kuntien talous olettavasti heikkenee. Vammaisperheiden tukeminen on panostamista tulevaan. Se ennaltaehkäisee myöhempien kriisien syntymistä ja kalliimpien laitospalvelujen tarvetta.

Minkälaisen aikalaiskokemuksen poikkeustilanne jättää meihin?

Korona on nykyihmisiä yhdistävä aikalaiskokemus, joka korostaa ihmisten erilaisia elämäntilanteita. Osalle se on tarkoittanut perheen kanssa vietetyn ajan lisääntymistä ja toisille syvää yksinäisyyttä, jossa päivät toisensa perään täyttyvät esimerkiksi pelkästä television katselusta.

Ihmisten suojelu vakavalta tartunnalta voi synnyttää tilanteita, joissa kukaan ei varmuudella tiedä, miten perheet tai yksin asuvat pärjäävät kotonaan. Korona jättää vuosiksi eteenpäin muistikuvia turvattomuuden tunteesta. Osalle aikalaiskokemus liittyy taloudelliseen turvattomuuteen. Maailmanlaajuinen pandemia voi johtaa lamaan, joka lopulta koskettaa meitä kaikkia, esimerkiksi heikentyneinä sosiaali- ja terveyspalveluina.

Samanaikaisesti poikkeustilanne on synnyttänyt uusia ratkaisuja ja keinoja. Olen saanut alan työntekijöiltä runsaasti puheluita, joissa he kertovat ratkaisuista, joilla he ovat pystyneet tukemaan kehitysvammaisia henkilöitä ottamaan kontaktin omaiseensa tai ystäväänsä etäyhteydellä. Nämä yhteydet ovat monin paikoin kehitysvammapalveluissa käytössä ensimmäistä kertaa. Monet autisminkirjon henkilöt ovat toivoneet, että nyt kehitetyt digitaaliset vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut jatkuisivat myös korona-ajan jälkeen.

Päivätoiminnan työntekijät ovat järjestäneet etäpäivätoimintaa, jossa ohjauksen ja keskustelun välineenä käytetään sosiaalisen viestinnän kanavia tai muita digitaalisia palveluja. WhatsApp-sovelluksen avulla on opeteltu pesemään pyykkiä ja laittamaan ruokaa.

Instagramiin, Teamsiin ja Facebook Liveen on lähetty ohjelmaa, ja katsojat ovat päässeet osallistumaan äänestyksiin. Live-chatissa on voinut esittää biisitoiveita, järjestää jumppatuokioita ja sirkusharjoituksia. Tukiasukkaat ovat julkaisseet reseptejä ja kuvia leipomuksistaan tai kokkailuistaan. Ohjaajat ovat jakaneet kuvallisia ideoita asukkaille siitä, mitä kotona voi tehdä poikkeustilan aikana.

Kiitos kekseliäisyydelle ja luovuudelle! Sitä tarvitaan jatkossakin, jotta kukaan ei jäisi yksin eristykseen. Tässä Ketjun numerossa tarjoamme tietoa ja käytännön ideoita lastensuojeluun. Mukavia lukuhetkiä lehtemme parissa!