Väännettiin rautalangasta

Menneen kesän SuomiAreenan teemana oli oppiminen ja kulttuuri. Kehitysvammaliiton tapahtumassa poliitikot tekivät taidetta yhdessä kehitysvammaisten taiteilijoiden kanssa. Yhdessä tekemällä syntyi iso maalaus ja sanoja rautalangasta. Kokemus yhdessä tekemisestä ja tutustuminen kehitysvammaisiin ihmisiin oli monen poliitikon mielestä Areenan mieleenpainuvin tapahtuma.

Taiteen tekemisen lomassa keskustelimme poliitikkojen kanssa tärkeistä, kehitysvammaisten elämään liittyvistä kysymyksistä kuten mahdollisuudesta käydä koulua, opiskella ja tehdä työtä. Kysyimme miten turvataan kehitysvammaisille lapsille mahdollisuus käydä lähikoulua? Pohdimme saavatko vaativaa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat riittävästi tukea? Alan toimijoiden ja vanhempien viestit tuen riittämättömyydestä, henkilöstövajeesta, poikkeavista opetusjärjestelyistä ja toisen asteen opetuksen leikkauksista ovat olleet huolestuttavia.

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Tornionjokilaaksossa pienessä kylässä. Muistan vieläkin ensimmäiseltä luokalta kehitysvammaisen tytön, joka istui vieressäni. Harjoittelimme yhdessä koulun aloittamista eikä kukaan sen suuremmin ihmetellyt erilaisia oppilaita. Kyläkoulua kävivät kaikki kylän lapset. Kyläkoulu oli lähikoulu kaikille.

Vaativaa, moniammatillista erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuus käydä lähikoulua ei aina syystä tai toisesta onnistu ja tarvitaan sairaalaopetusyksiköiden, kuntien laitos- ja erityiskoulujen tarjoamaa opetusta. Näiden opetuksen piirissä on moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa, koulunkäyntiinsä ja kuntoutumiseensa saavia oppilaita, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjon diagnoosi. Poikkeavien ratkaisujen tulisi, aina kuin se vain suinkin on mahdollista, olla väliaikaisia. Oppilaan paluuta siihen opetukseen, johon hän osallistui ennen siirtymistään esimerkiksi sairaalaopetusyksikköön, on tuettava kaikin keinoin.

Koska tarkkaa, koko maan kattavaa yhtenäistä tietoa poikkeavista opetusjärjestelyistä ei toistaiseksi ole, on opetus- ja kulttuuriministeriö asettanut vaativan erityisen tuen työryhmän, joka selvittää mm. erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyjen laajuutta ja toimintatapoja. Työryhmän tehtävänä on myös kehittää joustavaa koulupolkua ja sen nivelvaiheita varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja sieltä toiselle asteelle ja työelämään. Työryhmän työ on vasta käynnistynyt ja tarkempia tuloksia saamme kuulla vuoden kuluttua.

Palataanpa hetkeksi heinäkuun SuomiAreenalle. Rautalankapajan lopputuloksena hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajat tekivät yhdessä kehitysvammaisten taiteilijoiden kanssa kolme sanaa: me, itse, rohkeus. Sanat sopivat hyvin myös Kehitysvammaliiton tulevaan syksyyn ja liittokokouksen evästykseksi.