Huomioivaa yhdessäoloa
Jokaisella ihmisellä on tarve tulla huomatuksi ja olla yhdessä muiden kanssa. Autismin kirjon ihmisille vuorovaikutuksen ongelmat ovat kuitenkin niin suuria, että he tarvitsevat asiassa apua. Huomioivan yhdessäolon malli varmistaa, että kukaan ei jää ilman vuorovaikutusta.
Helsinkiläisen Solakallion koulussa suorittaa oppivelvollisuuttaan 48 ainutkertaista lasta, joilla on autismi- ja kehitysvammadiagnoosi. Oppilaat ovat jakautuneet kahdeksaan keskimäärin kuuden oppilaan muodostamaan luokkaan. Koulussa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, mikä tuo kehitysvamma- ja autismin kirjon lisäksi mukanaan myös kulttuurien välisistä kohtaamisista syntyviä haasteita.
Viime vuoden syksystä lähtien Solakallion koulussa on kokeiltu Kehitysvammaliiton Tikoteekki-yksikön Suomeen tuomaa Huomioivan yhdessäolon (HYP) toimintamallia, jonka tarkoituksena on vahvistaa oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa paljon tukea tarvitsevien oppilaiden vuorovaikutustaitoja. Koulun erityisluokanopettajat Eeva-Kaisa Alamäki ja Leena-Maija Tolonen ovat saaneet opastusta HYP-toimintamallista Kehitysvammaliiton Tikoteekki-yksiköstä ja ovat sen jälkeen toteuttaneet mallia työssään hyvällä menestyksellä.
Kymmenen tärkeää minuuttia
”Koulumme oppilailla on autismin vuoksi vaikeuksia ottaa kontaktia muihin ihmisiin ja lisäksi heillä on haasteita kommunikaatiossa. Monella heistä ei ole myöskään mitään tarvetta olla kenenkään muun ihmisen kanssa minkäänlaisessa kontaktissa. Ja kun jokin asia suututtaa heitä ja vuorovaikutustaidot puuttuvat, otetaan nyrkit hyvin usein avuksi kommunikaatiossa. Jokaisella ihmisellä pitää kuitenkin olla oikeus vuorovaikutukseen. Siksi olemme halunneet kokeilla HYPiä”, kertoo Alamäki.
HYP on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin helppo toteuttaa monissa erilaisissa arjen tilanteissa. Sen perusajatuksena on, että jokainen ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten kanssa ja että onnistuneet yhdessäolon kokemukset kannustavat kaikkia osapuolia lisäämään yhdessäoloa entisestään.
Keskeistä on työntekijän sitoutuminen päivittäisiin hetkiin vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevan ihmisen kanssa. Käytännössä HYP-hetki on kymmenen minuutin tuokio, jolloin työntekijä on kahdestaan toisen ihmisen kanssa ja kiinnittää kaiken huomionsa täydellisesti häneen. HYP-hetkessä ei välttämättä tehdä mitään erityistä, vaan tavoitteena on löytää yhdessä olemisen ilo.
Päivittäisiä HYP-hetkiä toistetaan ennalta sovittu ajanjakso. Tämän jälkeen toiminnan toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan. Yksi HYP-jakso voi kestää esimerkiksi 20 päivää, ja näitä jaksoja voidaan toistaa yhden henkilön kanssa niin pitkään kuin yhteisö katsoo tarpeelliseksi. HYP saattaa jäädä myös pysyväksi yhdessäolon tavaksi, jonka vaikutuksia arvioidaan määräajoin pidettävissä yhteenvetokokouksissa.
Positiivisuus lisääntynyt
Solakallion koulussa HYP-toimintamallia on kokeiltu tähän mennessä muutamien oppilaiden kanssa ja katsottu, millaista käyttäytymistä se tuottaa. Eräällä kokeiluun osallistuvista oppilaista on suuria keskittymisvaikeuksia ja hän liikkuu jatkuvasti luokassa katsomassa mitä muut tekevät.
”Vein tämän oppilaan pois luokasta ja aloin tehdä hänen perässään asioita, joiden tekemiseen hän teki aloitteen. Oppilas ihmetteli aluksi, mutta ymmärsi nopeasti mistä on kyse. Juoksimme ensin pöytää ympäri, sen jälkeen hän halusi testata, teenkö todellakin asioita siten kuin hän toivoo. Hän pyysi minua istumaan ja heti perään nousemaan ylös. Sitten hän rummutti ja minä rummutin samalla tavoin. Hän nautti silmin nähden tästä vastavuoroisuudesta. Tarkoituksena oli olla kahdestaan oppilaan kanssa ja tehdä oppilaalle mieluisia asioita. Ei-toivottua käytöstä näissä tilanteissa ei tietenkään vahvisteta”, kuvailee Alamäki.
”HYP ei kuitenkaan toimi kaikkien ihmisten kanssa, sillä siihen vaikuttaa niin moni asia, kuten tila jossa toimitaan ja ihminen jonka kanssa ollaan. Kummankin on oltava oppilaalle ennestään tuttuja”, huomauttaa Tolonen.
”Testasimme myös, miten eri tilat vaikuttavat ja huomasimme, että esimerkiksi tilassa, jossa oli ikkuna, HYP ei onnistunut. Sopiva aika ja paikka HYPin toteuttamiseen löytyy vain kokeilemalla”, Alamäki jatkaa.
Syy- ja seuraussuhteet kirkastuvat
Harjoitukset kyseisen oppilaan kanssa ovat tuottaneet selvästi havaittavia positiivisia vaikutuksia. Hän on alkanut ottaa enemmän kontaktia muihin ihmisiin ja hänen positiivinen käytöksensä on lisääntynyt muutoinkin. Myös kannustavalla palautteella on kauaskantoiset seuraukset, kun lapsi on oppinut ymmärtämään syyn ja seurauksen välisen suhteen.
HYP-toiminta on selvästi lisännyt oppilaiden vuorovaikutustaitoja opettajan kanssa ja heidän kokonaistilanteensa on parantunut muutoinkin.
”Teemme asioita positiivisessa hengessä, eikä oppilaita tarvitse rajoittaa niin paljon kuin ennen. Myös matkiminen ja katsekontaktit, jotka ovat olleet tähän saakka hyvin vaikeita oppilaille, ovat lisääntyneet HYPin myötä. Samoin kontaktin otto yleensäkin sosiaalisesti hyväksyttävämmillä keinoilla on lisääntynyt”, Tolonen luettelee.
Myös oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus on vahvistunut. Tosin opettajat eivät osaa varmaksi sanoa, onko se ollut HYPin ansiota.
”Tuskin siitä mitään haittaakaan on ollut”, Tolonen tuumii.
Opettajat ovat neuvoneet myös oppilaiden vanhempia toimimaan lapsensa kanssa kotona HYP-mallin mukaisesti esimerkiksi pukeutumisen yhteydessä ja muissa arjen normaaleissa tilanteissa.
”HYP-toiminta on toteutettava ilman ennakkoasennetta siitä, miten asioiden pitäisi tapahtua. Parasta on vain mennä oppilaan mukana ja katsoa, mihin se johtaa. Myös oppilaita motivoi, kun he saavat olla sitä mitä he ovat ja he voivat vaikuttaa asioihin omalla toiminnallaan”, Alamäki pohtii.
Kumpikin opettaja on ollut hyvin tyytyväinen HYP-mallista saatuihin tuloksiin, mutta heillä on tarjottavanaan myös parannusehdotus mallin käyttöön.
”Olisi hyvä, jos HYP-tilanteessa olisi mukana myös toinen aikuinen, joka tarkkailisi tilanteen kehittymistä ulkopuolisena. Hän todennäköisesti havaitsisi sellaisia asioita, joita toiminnassa mukana oleva opettaja ei välttämättä huomaa. Tarkkailija voisi myös kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka menivät hyvin ja mihin asioihin toisaalta pitäisi kiinnittää enemmän huomiota seuraavalla kerralla”, pohtivat Alamäki ja Tolonen yhteen ääneen.
HYP lyhyesti
- Huomioiva yhdessäolo (HYP) on tapa olla vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevien ihmisten kanssa.
- Huomioivan yhdessäolon mallia voi käyttää muun muassa ryhmäkodeissa, päivätoimintayksiköissä ja kouluissa.
- HYP-toimintamallissa perusajatuksena on, että jokainen ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten kanssa ja että onnistuneet yhdessäolon kokemukset kannustavat kaikkia osapuolia lisäämään yhdessäoloa entisestään.
- Huomioivan yhdessäolon mallin käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa yhteisön työntekijöistä. Käynnistysvaiheessa pidetään kaksi kokousta, viikon välein. Kokouksissa perehdytään HYP-mallin perusajatuksiin sekä sovitaan, kenen tai keiden kanssa HYP-mallia aletaan toteuttaa.
Lisätietoa
- HYP – huomioivaa yhdessäoloa vuorovaikutukseen (papunet.net)
- HYP – yhdessäoloa päivittäin (papunet.net)
Kirjoita kommentti