Taidetta ilman etuliitteitä

Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja taidekäsityöläiset työskentelevät suurelta osin työ- ja päivätoimintakeskuksissa. Heidän mahdollisuutensa ansaita rahaa taiteen tekemisellä ovat hyvin rajalliset.

Kolmivuotinen Vertaistaiteilijat-hanke syntyi tarpeesta kehittää erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ja taidekäsityöläisten työelämätaitoja ja ansaintamahdollisuuksia. Hanke pyrkii myös löytämään keinoja, joilla erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja heidän teoksensa olisivat helpommin saavutettavissa ja löydettävissä toimintakeskuksista. Kontaktien syntyminen on vaikeaa, sillä toimintakeskusten toimintaa säätelevät monet lait ja asetukset, joiden mukaan asiakkaiden henkilöyttä ei saa paljastaa ja siksi erityistä tukea tarvitseva taiteilijat eivät pääse yhteyteen laajemman taideyhteisön kanssa ja heidän teoksensa odottavat löytämistään toimintakeskusten varastoissa.

Edellä mainitun lisäksi hanke tekee myös vaikutustyötä taiteilijajärjestöjen, taidehallinnon ja poliittisen päätöksenteon suuntaan.

Taiteilijatapaaminen

Viime vuoden maaliskuussa alkanut hanke on saanut jo paljon aikaan.

”Viime vuoden tärkein asia hankkeessamme oli taiteilijatapaamisen järjestäminen. Kutsumme eri puolilla Suomea asuvia erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita yhteen tapaamaan toisiaan, verkostoitumaan ja kehittymään ammatillisesti. Erityiseksi ja historialliseksi tapaamisen teki se, että tapahtuman keskiössä olivat taiteilijat itse”, kertoo Vertaistaitelijat-hankkeen projektipäällikkö, kuvataiteilija ja taidekuraattori Katriina Rosavaara.

”Tapaamisen yhteydessä haastattelimme kaikki taiteilijat, joita oli noin 25. Kysyimme heiltä, onko tällaisia tapaamisia syytä järjestää lisääkin ja millaisia nämä tapahtumat voisivat jatkossa olla sisällöltään. Haastattelujen perusteella päätimme tänä vuonna järjestää kaksi vastaavaa tapahtumaa ja pyrimme kohdentamaan ne entistä laajemmalle taiteilijajoukolle sekä tuomaan tapaamisiin entistä enemmän ammatillista otetta, jotta taiteilijat pääsisivät pohtimaan oman taiteensa sisältöä, ja kuinka sitä voisi kehittää”, jatkaa projektisuunnittelija, kasvatustieteilijä ja artenomi Janette Aho.

Muotokuvakioski

Taidemaailmassa kuvataide saa rahoitusta kaikkein vähiten. Siksi kuvataiteilijat ovat taiteilijoista köyhimpiä ja erityistä tukea tarvitsevat kuvataiteilijat kaikkein köyhimpiä.

Hankkeessa kehitetty Muotokuvakioski tuo omalta osaltaan helpotusta tähän ongelmaan. Se on verkossa toimiva palvelu, jonka kautta erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat voivat saada näkyvyyttä omalle taiteelleen. Palvelusta voi tilata erityistä tukea tarvitsevalta taiteilijalta muotokuvan, jonka pohjana on tilaajan valokuva.

Tyylilajiksi valikoitui muotokuva, koska muotokuvamaalauksella on pitkät perinteet. Kuvataiteilijat ovat kautta aikain elättäneet itsensä muotokuvilla voidakseen toteuttaa itseään myös muiden, vähemmän kaupallisten taideprojektien kautta.

”Muotokuva kiinnostaa nykyaikana myös siksi, että kännykkäkameroiden ja somen myötä selfiekasvokuvista on tullut niin arkinen osa jokapäiväistä elämää, ettei valokuva enää herätä mielenkiintoa”, Rosavaara huomauttaa.

”Toivottavasti tämä palvelu tuo uutta sisältöä muotokuvataiteeseen. Erityistä tukea tarvitsevalta taiteilijalta tilattu muotokuva kertoo paljon tilaajan elämänarvoista. Esimerkiksi poliitikot tai suurten yritysten johtajat voisivat kiinnostua tästä mahdollisuudesta. Olisi hienoa, jos jonkin suuren yrityksen, koulun tai viraston aulassa olisi Muotokuvakioskin kautta tilattu johtajan muotokuva”, Rosavaara vinkkaa.

Vast’ikään avatussa Muotokuvakioskissa on tällä hetkellä mukana viisi erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa. Palvelussa toimivat taiteilijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa muotokuvamaalaukseen ja heille on jo ehtinyt kehittyä oma tunnistettava tyylinsä. Myöhemmin tarkoituksena on vielä lisätä taiteilijoiden määrää. Muotokuvakioskimalli ei välttämättä sovi kaikille taiteilijoille, mutta osalle se antaa mahdollisuuden lisätienesteihin.

Palvelusta löytyy perustiedot jokaisesta taiteilijasta ja siellä on mahdollista tutustua heidän tekemiinsä muotokuviin ja muihin töihin, jotta muotokuvan tilaaja saisi käsityksen eri taiteilijoiden tyyleistä.

”Erityistä tukea tarvitsevilta taiteilijoilta puuttuu sähköinen portfoliomahdollisuus. Tämä on pieni alku siihen suuntaan, että muu taidemaailma löytäisi heidät netissä. Kun hanke on vakiinnuttanut asemansa, toiveenamme on, että toiminta löytäisi jonkin vakiintuneen toimijan, joka voisi jatkossa ylläpitää palvelua” Rosavaara esittää.

Muuta toimintaa

Vaikutustyön ohella hankeen työntekijät haluavat työskennellä myös suoraan erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden kanssa. Eräs lähitulevaisuuden hankkeista on Kotka Art -nykytaiteen tapahtuma, jonne Vertaistaitelijat-hanke auttaa erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita osallistumaan. Näillä näkymin osallistujien joukko tulee olemaan suuri.

”Haluamme, että meidän taiteilijamme pääsevät samaan joukkoon muiden taiteilijoiden kanssa ilman etuliitteitä”, kiteyttää Rosavaara.

Suunnitelmissa on myös muun muassa pienempiä taideprojekteja, jossa erityistä tukea tarvitseva taiteilija tekee rinnakkain taidetta vammattoman taiteilijan kanssa. Ongelmana näissä yhteishankkeissa on se, että hankerahaa on varattu rahaa vain vammattomien taiteilijoiden palkkioihin. Siksi hanke etsii lisäärahoitusta, jotta se voisi maksaa palkkaa myös erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille.

Tänä vuonna on tarkoitus järjestää myös vertaisohjaajakoulutusta, jonka tarkoituksena on kouluttaa erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita ohjaamaan taidetyöpajoissa taiteilijamentorin kanssa. Tällaiset opasparit voisivat ohjata lapsia, vanhuksia tai vaikkapa kehitysvammaisia vierailijoita esimerkiksi Kiasmassa tai jossain muussa taidemuseossa.

”Etsimme ahkerasti erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille myös muita ansaintakeinoja. Eräs niistä voisi olla osuuskuntamallinen toiminta, joka sopisi muotokuvakioskimalliseen toimintaan hyvin, sillä osuuskuntamallissa voi tienata ilman paperin pyöritystä”, Rosavaara ja Aho puntaroivat.

Muotokuvakioski (www.vertaistaiteilijat.fi)

Maisemamaalauksesta muotokuviin

25-vuotias Jyry Sirén on yksi viidestä Muotokuvakioskin taiteilijasta. Kaarisillan Taide- ja Toimintakeskuksessa Lahdessa vuonna 2016 kuvataiteen opinnot aloittanutta Siréniä kiinnostaa eritoten Helsinki-aiheisten maisemamaalausten ja piirustusten tekeminen. Sirénin töitä luonnehtii erittäin tarkat yksityiskohdat ja varma tekniikka. Omimmillaan hän on piirtäjänä, mutta myös maalaus, valokuvaaminen muut tekniikat sujuvat. Sirénin piirustuksissa esiintyy usein silinteripäinen nuori mies, joka on Sirén itse.

Vapaa-ajallaan Sirén valokuvaa mielellään Helsingin vanhoja merkkirakennuksia ja kaupunkimaisemia. Valokuvat toimivat mallina myös Sirénin maalauksille tai piirustuksille.