Eskoosta osaamista muistisairauksien tunnistamiseen
Seinäjoella toimivassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoossa on viime vuosina tehty määrätietoista työtä kehitysvammaisten ihmisten muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Osaamisellaan Eskoo pyrkii kehitysvammaisten muistisairauksien johtavaksi asiantuntijaksi Suomessa.
Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän ennuste on kohonnut huomattavasti 20:n viime vuoden aikana. Kehitysvammaisilla ihmisillä on aina ollut samanlainen riski sairastua muistisairauksiin kuin muillakin ihmisillä, mutta eliniän noustessa ilmiö on tullut esille aiempaa voimakkaampana.
Kehitysvammaisten muistisairaudet ovat kuitenkin niin uusi ilmiö, että alalla ei välttämättä tiedosteta ongelman laajuutta eikä osata erottaa muistisairautta muista kehitysvammaisuuteen liittyvistä oireista.
Tuki- ja osaamiskeskus Eskoossa asiaan havahduttiin viime vuosikymmenen puolella.
”Kehitysvammaisten muistityön laittoi alulle Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, jossa toimi neljän vuoden ajan hanke nimeltään TOM, Tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista. Eskoo oli hankkeessa yhteistyökumppanina. Hanke päättyi 2019, sillä se ei saanut jatkorahoitusta STEAlta, joten Eskoon hallitus päätti, että kehitysvammaisten ihmisten muistihäiriöt otetaan osaksi Eskoon toimintaa”, taustoittaa muistiprojektityöntekijä Anu Sorvisto.
Taustatietoa muistisairauksista Eskoossa on saatu myös kehitysvammalääkäri Maria Arviolta, joka on tutkinut kehitysvammaisten ihmisten muistisairauksia jo vuosikymmenten ajan.
”Kun kehitysvammaisen henkilön toimintakyky muuttuu, ryhdymme etsimään syytä siihen, emmekä enää automaattisesti oleta, että kyseessä on kehitysvammaisuudesta johtuva oire. Tällainen toimintamalli on vielä uusi ja näiden asioiden ymmärrys opitaan ajan kanssa”, Sorvasto sanoo.
Muistisairauksia myös nuorilla
Kehitysvammaisilla ihmisillä muistisairaudet voivat saada hyvinkin erilaisia ilmenemismuotoja. Jopa 30-40-vuotiaat henkilöt voivat sairastua muistisairauteen.
Kehitysvammaisten henkilöiden muistisairauksiin viittaavia oireita saattaa olla vaikea havaita, jos niitä ei osata erottaa normaaleista ikääntymisen muutoksista. Samoin kuin muillakin ikääntyvillä, lievästi kehitysvammaisilla oireet ovat kuitenkin helposti tunnistettavia: henkilö ei muista nimiä, lähipäivinä tehdyt asiat unohtuvat ja energisyys voi laskea.
”Varmimmin muistisairaus löytyy aivojen kuvantamisella. Kuvantaminen on kuitenkin haasteellista, koska henkilö pitää nukuttaa kuvauksen ajaksi ja se voi olla kehitysvammaisille ihmisille tavallista suurempi riski. Siksi diagnosointi perustuu testeihin ja muiden sairauksien poissulkemiseen”, kertoo palveluesimies Johanna Mäenpää.
Vaikeammin kehitysvammaisilla henkilöillä muistihäiriöiden tulkinta on haasteellisempaa jo pelkästään kommunikaation ongelmien vuoksi. Muistioireiden huomaaminen ja tulkinta jää tällöin asumisyksikön henkilökunnan ja läheisten tiedon, taidon ja havaintojen varaan. Vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden muistioireet voivat esiintyä muun muassa painon muutoksina, unihäiriöinä ja energisyyden vähenemisenä.
Muutoksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ovat muun muassa:
- toimintakyvyn muutokset
- omatoimisuuden ja opittujen taitojen heikkeneminen
- käyttäytymisen muutokset
- liikuntakyvyn muutokset
- univaikeudet
- masennus
- psyykkiset oireet
Kehitysvammaisten henkilöiden käyttäytymisen muutoksia on viime aikoina ryhdytty tutkimaan entistä herkemmin, jotta läheiset, asumisyksiköiden henkilökunta ja toimintakeskusten ohjaajat oppisivat tunnistamaan mahdolliset muistioireet ajoissa.
Toisaalta kaikki muutokset käyttäytymisessä eivät välttämättä johdu muistisairauden etenemisestä, vaan muutoksen taustalla voi olla jokin muu syy, kuten esimerkiksi masennus.
Kinestetiikkaa ja Green carea
Varhainen diagnosointi ja hoidon piiriin pääseminen edesauttaa kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn säilymistä mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään.
Kehitysvammaisten ihmisten muistin testaukset perustuvat toimintakyvyn arviointiin. Arvioinnissa käytetään apuna Pohjois-Savossa Muistikka-hankkeen yhteydessä kehittämää Muistikka-lomaketta tai Maria Arvion kehittämää Muistin Tähäre -arviota. Kokonaisarvio henkilön terveydentilasta perustuu toimintakyvyn arvioinnin ohella lääkärin ja tarvittaessa psykologin tutkimuksiin.
”Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaudet tunnistetaan, sitä enemmän muistisairaalle kehitysvammaiselle henkilölle saadaan toimintakykyisiä vuosia. Myös ehkäisevien toimien, kuten Green caren ja kinestetiikan, eli voimavaralähtöisen avustuksen avulla pyrimme ylläpitämään henkilön omaa toimintakykyä, emmekä tee asioita hänen puolestaan. Pyrimme myös välttämään liiallista apuvälineiden käyttöä ja tuemme siten asiakkaan omaa aktiivisuutta”, kertoo Sorvisto.
Eskoossa Green care on toteutettu eläinavusteisesti siten, että asukkailla on mahdollisuus hoitaa vuokraponia. Erään asumisyksikön takapihalla on myös kanoja, joiden hoitoon asukkaat voivat osallistua.
”Luonnonläheinen työtapa vaikuttaa mielen hyvinvointiin ja yhdessä tekeminen osallistaa asukkaita. Lisäksi Green care vähentää aggressiivista käytöstä ja auttaa esimerkiksi nukahtamaan paremmin”, Sorvisto toteaa.
Tukea ja osaamista
Eskoo tarjoaa muistiasioissa tukea ja osaamista sekä omaisille että alan ammattilaisille. Eskoossa toimii Muistimarkki, jonka palveluja huolestuneet omaiset voivat käyttää, jos he huomaavat muutoksia kehitysvammaisen läheisensä toimintakyvyssä. Ennen muistitutkimukseen tuloa Sorvisto tekee arviointikäynnin asiakkaan luo, jonka jälkeen arvioidaan muut tarvittavat jatkotutkimukset ja ohjauskäynnit.
Eskoo tarjoaa kehitysvammaisten muistisairauksiin liittyvää koulutusta alan ammattilaisille myös valtakunnallisesti.
”Pyrimme kehitysvammaisten muistisairauksien johtavaksi asiantuntijaksi Suomessa”, Sorvisto kiteyttää.
Kirjoita kommentti