”Tulemme puolitiehen vastaan”

”Pyrimme olemaan joustava ja palveleva yksikkö, jossa kuunnellaan vanhempia herkällä korvalla, sillä he tietävät parhaiten, millaista tukea heidän lapsensa tarvitsee”, kiteyttää yksikön esimies Katriina Turku Erho-yksikön toimintaa.

Hän huomauttaa, että vanhempia kuuntelemalla vältetään myös sosiaalialalla usein vastaantuleva, todellisiin tarpeisiin nähden ylimitoitetun tuen tarjoaminen.

Erhon toiminta perustuu varhaiskasvatuslakiin. Yksikössä työskentelee johtajan lisäksi yksi erityisluokanopettaja, lastentarhanopettaja ja seitsemän lähihoitajaa. Lapsia Erhossa käy hoidossa tänä syksynä yhteensä kolmetoista, joista viisi kuuluu ikänsä puolesta varhaiskasvatuksen piiriin ja loput kahdeksan ovat oppivelvollisuusikäisiä.

Joidenkin Erhossa hoidettavien lasten eliniän odote on varsin lyhyt tai heidän tuen tarpeensa ovat niin suuria ja yksilöllisiä, että heidän integrointinsa tavalliseen päiväkotiin tai kouluun ei ole mahdollista.

Yksikkö perustettiin vuonna 2010 ja vanhempien tarpeet ja toiveet olivat suunnittelun lähtökohtana heti alusta lähtien. Tähän vaikutti uudenlainen ajattelutapa, jonka mukaan haluttiin kysyä palvelun käyttäjiltä, millaista hoitoa heidän lapselleen pitäisi järjestää, jotta perheen arki sujuisi mahdollisimman hyvin.

Yksikön perustaminen tuli tarpeeseen, sillä aikaisemmin perheiden palvelut olivat hajallaan kaupungin eri yksiköissä ja vanhempien aika kului juostessa luukulta toiselle. Myös arjen pyörittämisessä kotona oli omat haasteensa.

”Ennen Erho-yksikön perustamista kaupungin palkkaamat perhepäivähoitajat hoitivat osaa lapsista kotona. Tällöin ongelmaksi muodostui hoitajien suuri vaihtuvuus, sillä he väsyivät päivästä toiseen jatkuvaan työhön vaikeasti vammaisen lapsen kanssa ilman työyhteisön tukea. Heillä oli pitkiä sairaslomia ja sijaisia oli vaikea löytää”, Turku kertoo.

Osaa lapsista hoidettiin esimerkiksi Hippoksen päiväkodissa integroidussa ryhmässä, mutta siellä ongelmaksi muodostui lasten hoidon tarve, joka oli niin yksilöllistä ja mittavaa, että ryhmämuotoinen toimiminen kävi liian vaikeaksi.

”Päiväkodeissa liikkuu myös paljon viruksia, ja näillä lapsilla on paljon perussairauksia, jotka alentavat vastustuskykyä. Siksi jonkin perusinfektion saaminen saattaa olla heille kohtalokasta”, Turku sanoo.

Vahva tuki vanhemmuuteen

Erhon toiminta on erittäin joustavaa ja perheen tarpeet huomioivaa. Yksikkö on auki normaalisti aamukuudesta iltakuuteen, mutta siinäkin pyritään resurssien puitteissa tarvittaessa joustamaan.

”Meille on tärkeää, että perhe tulee kuulluksi. Tulemme heitä puolitiehen vastaan kaikissa tilanteissa, mutta emme tee asioita heidän puolestaan, koska emme halua ottaa vanhemmuuden vastuuta pois”, Turku kuvailee.

Perheiden jaksamista tukevat myös vanhempien vertaisryhmätoiminta, yhteiset perheleirit sekä muut yhteiset perhetapahtumat, joihin myös sisarukset ja isovanhemmat voivat osallistua.

Raskas mutta antoisa työ

Opetus tapahtuu yhteistyössä Puistokoulun kanssa ja se perustuu toiminta-alueisiin. Opetuksen sisältöihin kuuluu muun muassa Sherborne, Basal, Knill ja voimauttavan vuorovaikutuksen harjoitukset. Lisäksi tehdään retkiä lähipuistoihin ja -metsiin sekä käydään uimassa Validiatalon terapia-altaalla. Retket kulttuuritapahtumiin, kuten teatteriin tai konsertteihin, mahdollistavat voimakkaiden musiikki- ja tunne-elämysten toteutumisen.

Ilmapiiri Erhon työyhteisössä on erittäin positiivinen, kannustava ja avoin. Henkilökunnan vaihtuvuus yksikössä on hyvin vähäistä, mikä kertoo, että työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä, vaikka toisinaan työ voi olla henkisesti myös raskasta.

”Olemme joutuneet miettimään, kuinka toimia, jos lasta joudutaan esimerkiksi elvyttämään. Näistä asioista on sovittu etukäteen vanhempien kanssa.”

Erhossa pidetään kuitenkin tärkeimpänä ohjenuorana, että lasta ei määritellä vamman tai sairauden kautta, vaan hän on ensisijaisesti lapsi, ja Erhon toiminnan lähtökohtana on mahdollistaa lapsuus vammasta tai sairaudesta huolimatta.