Sylvia-koti uudistui pitkän perinteen pohjalle
Lahden Sylvia-koti on juuri kokenut isoja muutoksia. Tilojen iso remontti valmistui viime vuonna. Sen jälkeen kehitysvammaisille asiakkaille tarjotaan nyt myös yhteisöllistä asumista. Toisaalta Sylvia-koti on vanha toimija alalla. Juuret ovat yli sadan vuoden takana Rudolf Steinerin ajattelussa. Perintö näkyy yhä, vaikkei niin selvästi kuin menneisyydessä.
Sylvia-kodin iso remontti valmistui vuonna 2025. Kolme rakennusta purettiin, koska ne olivat niin huonossa kunnossa. Lopuistakin rakennuksista uusittiin kaikki paitsi seinät.
Itsenäisen asumisen polulle?
Remontin jälkeen kesällä 2025 Sylvia-kodissa alkoi yhteisöllinen asuminen. Tarkoitus on, että asiakkaat voisivat siirtyä suunnitelmallisesti itsenäiseen asumiseen, jos heillä on siihen realistiset mahdollisuudet. Siihen saattaa mennä useampia vuosia.
”Luomme siihen mahdollisuudet ja satsaamme heihin, jotta he voivat asua joskus itsenäisesti”, sanoo yksikönjohtaja Jouko Tuikkanen.
Kahdelle asiakkaalle on esimerkiksi tehty omat keittiöt. He voivat opetella ruoanlaittoa itse. Tuikkanen painottaa, että jos asukas onnistuu siirtymään itsenäiseen asumiseen, se voi antaa toiselle kipinän, että ”miksipä en minäkin onnistuisi”.
Toisaalta Sylvia-kodissa voi myös asua yhteisöllisesti ilman tavoitteita siirtyä itsenäiselle asumisen polulle.
Tarkoituksena on myös säästää hyvinvointialueiden veroeuroja. Tuikkanen ollut kunnissa virkamiehenä ja ymmärtää, että veroeuroja pitää käyttää tarkasti. Hän tietää hyvinvointialueiden tiukan taloustilanteen.
”Sylvia-kodissa ei ole tarkoitus olla vaan ja hengailla.”
Sylvia-koti tekee asiakkaalle suunnitelman, jos päämääränä on itsenäinen asuminen. Suunnitelma kertoo, mitkä asiat tulee hallita, jos asuu itsenäisesti. Mitä se vaatii? Mitä esteitä voi olla? Mistä saa apua ja tukea?
Suunnitelma sisältää taloudenhoitoa, viranomaisasioiden hoitoa, siivoamista, hygieniasta huolehtimisesta, pyykkihuoltoa jne. Asiakasta tuetaan itsenäisessä ajattelussa ja uusien asioiden oppimisessa. Tukea saa myös opiskelupaikan ja työpaikan löytämisessä.
”Emme torppaa asiakkaan voimavaroja ja mahdollisuuksia, vaan tuemme niitä. Sovimme yhdessä asiakkaan kanssa, miten pääsemme tavoitteeseen”, Tuikkanen kertoo.
”Kokeilemme rohkeasti ja jos ei onnistu niin kokeillaan toisella tavalla. Olisi paljon helpompaa olla tekemättä mitään. Me jaksamme kokeilla ja yrittää, mikä toimii.”
Asiakkaita seitsemältä hyvinvointialueelta
Sylvia-kodin asiakkaat tulevat seitsemältä hyvinvointialueelta, enimmäkseen Etelä-Suomesta. Eniten tulee Päijät-Hämeestä, mutta myös Helsingistä, Tampereelta ja Turusta.
”Olemme vanha toimija. Meidät tunnetaan. Nyt markkinoimme Sylvia-kotia, koska olimme remontissa ja sen jälkeen asunnoissa oli tyhjiä paikkoja.”
Tällä hetkellä asiakkaat ovat 19–39-vuotiaita. Päivätoiminnassa on yli 50-vuotiaitakin. Toisin oli ennen. 1980-luvulla Sylvia-kodissa oli 101 lasta.
Tuikkanen sanoo, että kilpailu asiakkaista on nyt kovaa.
”Hyvinvointialueet käyttävät ensin omat paikkansa. Asiakkaiden saaminen ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Työ pitää tehdä hyvin. Asiakas täytyy pitää keskiössä. Sillä pärjää kilpailussa.”
Tuikkanen painottaa, että Sylvia-kodissa on hyvin vähän väkivaltatilanteita – vain yksi sinä aikana, kun hän on työskennellyt Sylvia-kodissa.
”Meillä ei ole väkivaltatilanteita, koska olemme vain ja ainoastaan asiakasta varten töissä. Asiakas tuntee sen ja ajattelee, että miksi olisin hankala työntekijälle? Emme tee asiakkaan puolesta vaan yhdessä. Työote on silloin tällöin jämäkkä, mutta silloinkin esitämme asiat ystävällisesti.”
Mistä nimi ja tausta Sylvia-kodille?
Sylvia-kodin taustalla on Rudolf Steinerin ajattelu. Sylvia-koti on saanut nimensä Sylvia Nybergin mukaan. Hän oli Sakari Topeliuksen lapsenlapsi. Sylvia syntyi vuonna 1898 ja sairastui lapsena epilepsiaan. Hän kuoli 28-vuotiaana.
Sylvian ystävä ja sukulainen Carita Stenbeck etsi apua omaan sairauteensa Sveitsistä. Hän saikin apua klinikalta, jonka toiminta perustui Rudolf Steinerin antroposofiseen ajatteluun.
Stenbeck tutustui samalla Sveitsissä kehitysvammaisille ihmisille tarkoitettuihin hoitokoteihin, jotka toimivat Steinerin ajattelun pohjalta. Stenbeck aloitti äitinsä Ingridin kanssa vastaavan toiminnan Suomessa. Niin alkoi Sylvia-koti-yhdistyksen toiminta Suomessa.
Sylvia-koti on osa Camphill-liikettä, jonka Karl König perusti Skotlantiin. Freddy ja Kaarina Heimsch tulivat Skotlannin Camphill-yhteisöstä Lahteen 1960-luvun lopulla. He suunnittelivat steinerpedagogiikkaan perustuvan yhteisön, jossa kehitysvammaiset ihmiset voisivat asua yhteisöllisesti sekä käydä koulua ja osallistua työpajoihin.
Lahden kaupunki kiinnostui Heimschien suunnitelmista. Kaupunginjohtaja osoitti tontin Renkomäestä, ja suunnitelma toteutui vuonna 1970.
Steiner ja Camphill näkyvät yhä Sylvia-kodissa
Jussi Ingervo on Sylvia-kodin työ- ja päivätoiminnan esihenkilö. Hän on työskennellyt Sylvia-kodissa jo 30 vuotta – 1990-luvun puolivälistä asti. Hän on myös perehtynyt Camphill-liikkeeseen.
”Steiner ja Karl König mainitaan Sylvia-kodin historiassa. Arvopohja on siellä”, Ingervo sanoo.
Hän arvioi, että henkilökunnassa riippuu yksilöistä, kuinka tarkasti metodia nykyään käytetään.
”Se ei tule mitenkään vahvasti esiin asiakkaalle. Asiakkaat elävät omaa elämäänsä.”
Sekä Ingervo että Tuikkanen vakuuttavat, että ihmisten välistä tasa-arvoista kohtaamista korostavat arvot näkyvät selvästi Sylvia-kodin arjessa.
”1900-luvun alussa se oli tosi radikaalia”, muistuttaa Ingervo.
Radikaalia oli, että kehitysvammaisia lapsia alettiin kouluttaa. Ja että heidät kohdattiin tasavertaisina. Königin motto oli, että kohdataan jokainen ihminen tasavertaisesti sukupuolesta, ammatista, asemasta ja taidoista riippumatta.
”Se on kuin suoraan ihmisoikeuksien julistuksesta”, Ingervo kuvailee.
König pakeni Saksasta natseja Skotlantiin. Hän antoi siellä virikkeitä kehitysvammaisten huoltoon. Skotlannissa König ja muut Camphill-liikkeen ihmiset olivat pakolaisia. He vertasivat kehitysvammaisia ihmisiä pakolaisiin. Kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskunnallisia pakolaisia. Heillä ei ole sijaa yhteiskunnassa.
”Monin paikoin maailmassa näin on edelleen”, Ingervo muistuttaa.
Silloin ajateltiin, että kehitysvammainen ihminen oli jumalan rangaistus, joka laitettiin takahuoneeseen, kun tuli vieraita. Tai he olivat kylähulluja.
”König ja kumppanit miettivät, kuinka me erilaiset pakolaiset voimme yhdessä luoda yhteisön, jossa voimme tasa-arvoisesti kohdata toisen ihmisen. Kukin voi olla omien kykyjensä mukaan yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Se oli maailmanlaajuisen Camphill-liikkeen lähtökohta. Sylvia-koti on yksi näistä”, Ingervo kertoo.
Sylvia-kodilla on siis humanistinen, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia korostava historiallinen lähtökohta. Ingervo sanoo, että Camphill-liikkeen voi tiivistää yhteen sanaan: yhteisöllisyys!
Ingervo arvioi, että vahva aatteellisuus on nykyään lievempää kuin joskus aiemmin. Kun hän tuli vuonna 1995 Sylvia-kotiin, henkilökunnassa oli huomattavasti enemmän aatteellisuutta.
Jouko Tuikkanen vahvistaa: ”Traditio elää. Ihmisen kunnioittaminen, tasavertaisuus, kuulluksi tulemisen mahdollisuus, itsemääräämisoikeus. Ne ovat jääneet Camphillistä. Se näkyy vahvasti, ja siitä ollaan ylpeitä. Se on vahvuus, jolla erotumme.”
Luonto mukana toiminnassa
Sylvia-kodin päivä- ja työtoiminta tapahtuu kuudessa työpajassa: ilmaisutaitopaja, leipomo, käsityöpaja, pesula, puupaja sekä puutarha- ja kuvataidepaja. Lisäksi Sylvia-kodin siivoustiimissä ja keittiössä on työtoimintaa.
Vuoden kiertoon liittyvät tapahtumat ja juhlat ovat tärkeä osa toimintaa. Selkeä vuosi-, viikko- ja päivärytmi luovat selkeän rakenteen, joka auttaa ajan hahmottamista. Se lisää ennakoitavuutta myös niille asiakkaille, joille ajan hahmottaminen on haastavaa.
Green Care on yksi Sylvia-kodin pajatoiminnan periaatteista. Määritelmän mukaan Green Care on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, jossa käytetään hyväksi luontoa. Camphill-liikeessä yhteyttä luontoon on pidetty terveyden perustana. Huolenpitoa ihmisistä, eläimistä, kasveista ja maasta pidetään tärkeinä. Maatalous, puutarhan hoito, eläinten hoito, maan hoito, ekologisuus ja luonnonmateriaalien käyttö ovat olleet mukana toiminnassa alusta asti. Green Care -toiminnan arvot sopivat hyvin yhteen Camphill-liikkeen periaatteisiin.
Toiminnassa pitää olla kolme peruselementtiä ja kolme perusedellytystä, jotta se täyttää Green Caren kriteerit. Toiminnan perusta on luonto. Se voi tarkoittaa vaikka metsää, maatilaa tai viherkasveja. Toinen perusta on kokemuksellisuus. Se voi tarkoittaa vaikka rauhoittumista, havainnointia tai jännittävää elämysseikkailua. Kolmas perusta on osallisuus. Se voi tarkoittaa esimerkiksi omien havaintojen ja kokemusten avaamista keskustelemalla tai piirtämällä.
Tavoitteellisuus on Green Caren perusedellytys. Silloin luontoa käytetään asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseen. Ammatillisuus perusedellytyksenä tarkoittaa, että asiakkaan ohjaaja tietää, mitä hän tekee. Hän osaa luoda edellytykset luonnon hyvinvointivaikutusten synnylle. Kolmanneksi turvataan, että luontoa ja esimerkiksi eläimiä käytetään vastuullisesti.
Asiakkaalla voi olla vaikeuksia liikkumisessa ja tasapainon ylläpidossa epätasaisessa maastossa. Asiakkaalle ja hänen kavereilleen voidaan suunnitella oma luontopolku Green Caren periaatteilla. Polulla voi olla innostavia aktiviteetteja ja kokemuksia käydään läpi myöhemmin.
Keväisenä iltapäivänä Sylvia-kodin työpajat ovat juuri päättymässä. Leipomossa kaikki on valmista. Pitkällä pöydällä on tuoretta leipää, leivoksia, porkkanaraastetta ja monta tiikerikakkua. Mimosa Kivekäs on ollut leipomassa niitä. Tiikerikakut ovat hänen suosikkejaan.
Viereisessä ilmaisutaidon tilassa on tehty prosessidraamaa ohjaaja Riia Niemelän johdolla. Kehystarinana on käytetty Pikku Prinssi -teosta. Sitä on käsitelty mm. musiikin ja tanssin keinoin. Nopalla on arvottu, mille tähdelle mennään seuraavaksi.
Kirjoita kommentti