Elämäntilannemittarista apua asiakkaan tuntemukseen
3X10D-Elämäntilannemittari on työkalu, jonka avulla eri alojen ammattilaiset saavat saman näkemyksen yhteisen asiakaan elämäntilanteesta. Alun perin nuorten kanssa tehtävään työhön kehitetystä välineestä on kehitteillä Diakonia ammattikorkeakoulussa kehitysvammaisten ihmisten itsearviointiin sopiva väline.
Kehitysvammaisille henkilöille on kehitetty paljon erilaisia diagnosoivia mittareita esimerkiksi toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, mitä kehitysvammaiset ihmiset itse ajattelevat elämästään ja hyvinvoinnistaan. Jos jotain tiedetäänkin, kokemuksia on vaikea vertailla muiden ihmisten kokemuksiin.
Diakonia ammattikorkeakoulun alulle laittama hanke puuttui tähän epäkohtaan.
”3X10D-Elämäntilannemittarin juuret ovat Kuopion kaupungin kuntakokeiluhankkeessa. Tällöin haettiin moniammatilliseen ja -alaiseen yhteistyöhön työvälinettä, jonka avulla voisi yhdistää eri alojen ammattilaisten näkemykset yhteisestä asiakkaasta. Tällöin tutkimuksen kohteena olivat 16–29-vuotiaat nuoret henkilöt”, kertoo mittaria vuodesta 2015 lähtien kehittänyt asiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia -ammattikorkeakoulusta.
Tarvetta uudenlaisen mittarin kehittämiseen oli myös siksi, että aikaisemmin kehitysvammaisten ihmisten mittaamiseen kehitetyt mittarit ovat olleet ongelma- tai diagnoosikeskeisiä.
”Tällä mittarilla haluttiin tuoda vertailukelpoisempaa tietoa verrattuna keskivertoihmisiin”, Kainulainen huomauttaa.
Kainulainen kehitti hankkeessa yhteistyössä nuorten ja eri alojen ammattilaisten kanssa lomakkeen, jonka avulla voidaan kartoittaa henkilön elämäntilannetta. Lomakkeen avulla henkilö arvioi itse kymmentä eri elämänaluetta. Annettujen vastausten avulla selvitetään, kuinka tyytyväinen tai tyytymätön henkilö on kyseisiin elämäntilanteisiin.
Lomakkeen avulla kartoitetaan laajasti henkilön elämäntilannetta yleisluonteisten kysymysten kautta. Kysymykset käsittelevät muun muassa terveydentilaa, vapaa-aikaa, riittävää tuen saantia, rahankäyttöä, ystävyys- ja muita ihmissuhteita sekä asumiseen liittyviä kysymyksiä.
Lomakkeeseen vastaamista helpotettiin alkuperäisestä versioista muun muassa punaisesta vihreään muuttuvilla värikoodeilla sekä hymynaamoilla.
Haasteena lomakkeen täyttämisessä on käyttäjien kognitiivisesta tasosta johtuvat rajoitteet, mutta toisaalta nykyinen verso on laadittu siten, että ulkopuolinen henkilö voi olla mukana lomakkeen täytössä.
”Pyrkimys kuitenkin on, että asiakaan oma mielipide tulee vastauksissa esiin”, Kainulainen korostaa.
Kehitysvammaliitto mukana
Myös Kehitysvammaliitto on ollut mukana mittarin kehittämistyössä.
”Mittarin tuottama tieto on tärkeää, koska se kertoo kehitysvammaisten ihmisten omakohtaisesti kokemasta ja ilmaisemasta elämäntilanteesta. Kehittämistyön onnistuessa mittarin avulla voidaan tuottaa myös tutkimustietoa, kuten vertailutietoa kehitysvammaisten aikuisten elämäntilanteesta ja sen suhteesta muuhun väestöön sekä mahdollisesti myös laadullista aineistoa, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa. Syntyviä tutkimusaineistoja analysoimalla voidaan ymmärtää paremmin kehitysvammaisten ihmisten omia tarpeita ja toiveita sekä kehittää elinoloja”, toteaa asiantuntija Susanna Rieppo Kehitysvammaliitosta.
Vahvistaa näkemystä
Lomakkeen avulla saadut tiedot antavat kattavan kuvan ja vahvistavat asiakkaasta jo aikaisemmin kerättyä kokonaiskuvaa.
”Tämä on tärkeää erityisesti moniammatillisissa kohtaamisissa, jossa yhteisen näkemys ohjaa asiakkaan tukemista samansuuntaisesti kaikissa tilanteissa”, Kainulainen korostaa.
Lomaketta on testattu muun muassa Tornion vammaispalveluissa, jossa 14 kehitysvammaista henkilöä täytti sen ohjaajien avustamana.
”Saatu palaute oli pääosin positiivista ja se vahvisti sitä käsitystä, joka meille oli jo ennestään asiakkaidemme elämäntilanteesta”, kertoo Tornion kehitysvammapalvelujen päällikkö Kristiina Piippo.
Osa vastauksista oli tosin sävyltään pääosin negatiivista, mutta toisaalta negatiivista palautetta antaneet henkilöt suhtautuvat Piipon mukaan elämään yleisestikin kielteisesti.
Lomakkeesta on tehty erilaisia versioita erilaisiin käyttötilanteisiin. Käytössä olevat lomakkeet löytyvät TOIMIA-tietokannasta.
Kirjoita kommentti