Yhteisestä koulusta eväät elämään

Erityisoppilaan osallistuminen toimintaan muiden ikätovereiden kanssa antaa onnistumisen kokemuksia, jotka voivat kantaa pitkälle. Martinkallion koulussa Espoossa toteutetaan ryhmäintegraatiota, jossa erityisoppilaat ovat mahdollisimman paljon mukana tavallisessa yleisopetuksessa.

Inkluusio peruskoulussa tarkoittaa esimerkiksi vammaisten oppilaiden oikeutta kuulua tavalliseen kouluyhteisöön ja opiskella ikätovereidensa kanssa sen sijaan, että heidät eristettäisiin muista omaan pienryhmäänsä.

Erityisopettaja Matti Viinikalla on tällä hetkellä kuusi lievästi kehitysvammaista oppilasta, jotka osallistuvat reaali- ja taitoaineissa yleisopetuksen tunneille. Onnistumisen kokemuksia on liikuntatuntien lisäksi saatu monissa muissa tilanteissa.

”Erityisoppilaillani on oma kotiluokka tavalliseen tapaan. Ainoastaan äidinkieltä, matematiikkaa ja vieraita kieliä opiskellaan pienryhmässä, muissa aineissa ollaan integroidusti kotiluokan mukana”, Matti Viinikka kertoo.

Viinikan erityisoppilailla on oppimisen vaikeuksia, jotka näkyvät hitaampana ja työläämpänä oppimisena. Aikuisen tuki on usein tarpeen. Ryhmäintegraatiossa toteutuvat sekä opiskelu omantasoisessa pienryhmässä että opiskelu yhdessä muiden ikätovereiden kanssa.

”Hahmotan integraation kolmiona, johon kuuluvat sosiaalinen integraatio sekä toisaalta arjen taidot ja akateemiset taidot. Jos yhtä kulmaa painotetaan, se on toisista vähän pois. Äidinkielen, matematiikan ja vieraiden kielten taidot ovat mielestäni arjen kannalta niin tärkeitä perustaitoja, että jokaisen on hyvä edetä niissä tasolleen sopivassa ryhmässä. Sosiaalisten taitojen kehittyminen ja opiskelu ikätovereiden kanssa on kuitenkin tärkeä osa koulunkäyntiä. Se toteutuu koulussamme siten, että kaikki reaali- ja taitoaineet opiskellaan muiden kanssa yleisopetuksessa”, Viinikka tarkentaa.

Parhaassa tapauksessa erilaisten taitojen oppiminen yhdistyy samassa oppiaineessa. Kotitalous on Viinikan mukaan esimerkki aineesta, jossa ruoanlaitto arjen taitona yhdistyy akateemisiin taitoihin kuten lukemiseen ja matematiikkaan sekä sosiaaliseen muiden kanssa toimimiseen.

Ikätoverit opettavat

Martinkallion koulussa erityisopettaja on mukana reaaliaineiden yleisopetuksen tunneilla ja koulunkäyntiavustajat ovat tukena kaikilla oppitunneilla sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Samanaikaisopetus on tärkeä menetelmä inkluusion onnistumiseksi.

”Jos aineena on esimerkiksi historia, etsin käsiteltävästä aiheesta punaisen langan ja opetan pääasiat omille oppilailleni. Muuten oppilaani osallistuvat ryhmätyöskentelyyn ja muihin toimintoihin luokassa muiden mukana”, Viinikka selittää.

Erityisoppilailla on joka päivä pienryhmätunteja, joilla opiskellaan arjen taitoja keskustelemalla ja esimerkiksi Selkouutisten avulla.

”Koen opettajana onnistuneeni, kun vaikkapa jokin pienryhmässä käsitelty asia siirtyy oppiaineeseen. Yhteiskunnalliset käsitteet kuten demokratia, vaalit tai maahanmuutto ovat esimerkkejä tällaisista aiheista, joista on ensin keskusteltu pienryhmässä ja joita sittemmin on käsitelty yhteiskuntaopin tunneilla.”

Erityisoppilaat tarvitsevat usein aikuisen tukea. Martinkallion koulussa erityisopettaja vastaa oppimisesta ja koulunkäyntiavustajat arjen toiminnoista.

”Meillä on täällä oikein tiivis ja hyvä yhteistyö. Osa oppilaistani on mukana myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Vaikka aikuisia tarvitaan usein avuksi arjen toimintoihin, päivän mittaan oppilaille pyritään antamaan kuitenkin mahdollisimman paljon vastuuta selviytyä itsenäisesti.”

Viinikka uskoo mallioppimiseen omalta ikäryhmältä. Inkluusion suurin hyöty tulee siitä, että erityisoppilas ei ole syrjässä ikäisistään, vaan osallistuu omassa viiteryhmässään toimintaan muiden mukana.

Mukana muiden kanssa

Ryhmäintegraation etu verrattuna yksilöintegraatioon on se, että erityisoppilaalla on oman vertaisryhmänsä tuki. Pienryhmästä on hyvä lähteä harjoittelemaan arjen taitoja ja sosiaalisia taitoja isompaan ryhmään. Vertaisryhmä antaa turvaa, kun oman ikäluokan ryhmässä opitaan taitoja sekä sosiaalisuutta yhdessä muiden kanssa.

Myös yleisopetuksessa opiskelevat hyötyvät erityisoppilaiden integroitumisesta ryhmään. Opitaan hyväksymään elämän kirjoa ja erilaisuutta. Parhaassa tapauksessa otetaan myös vastuuta auttamalla niitä, joilla on tuen tarvetta.

”Viime viikolla opiskelimme erilaisissa oppimispajoissa neljä päivää. Seurasin, miten yhdeksäsluokkalaiset olivat ottaneet erityisoppilaani hienosti mukaan käsityöpajaan ja osoittivat vastuuta tekemällä yhteistyötä. Tällaisista tilanteista kumpikin osapuoli saa varmasti enemmän kuin jos joku meistä aikuisista olisi siinä koko ajan mukana”, Viinikka kertoo.

Erilaisuuden kohtaaminen on Viinikan mukaan kasvuprosessi yleisopetuksen oppilaille. Aikuisena he osaavat varmasti suhtautua kehitysvammaisiin ihmisiin luontevammin, kun ovat opiskelleet yhdessä jo peruskoulussa.

Viinikka on tyytyväinen työhönsä erityisesti silloin, kun hän kokee että pienryhmässä tapahtuva ja integroitu oppiminen ovat tasapainossa.

”Tyytyväisimmäksi minut tekee kokemus siitä, että omat erityisoppilaani ovat mukana kaikessa koulun toiminnassa. Jokaisella on mielestäni oikeus olla siellä, missä muukin ikäluokka. Omassa viiteryhmässään.”

Tulevaa elämää varten

Martinkallion koulu on iso yhtenäiskoulu, jossa opitaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja yllättävissäkin tilanteissa.

”Uskon, että oppilaani saavat sellaisia taitoja, joita tarvitaan myös myöhemmässä elämässä. He ovat varmasti valmiimpia siirtymään jatko-opintoihin ja työelämään, kun he ovat tottuneet toimimaan normaaleissa arjen tilanteissa yhdessä muiden kanssa.”

Inkluusio on lisääntynyt kouluissa viime vuosina. Viinikan mukaan oikean asenteen lisäksi kouluissa tarvitaan kuitenkin resursseja ja riittävää valmistautumista uuteen tilanteeseen. Jokaisessa luokassa on omat realiteettinsa, ja joskus isossa ryhmässä opiskelu ei onnistu kovin hyvin tai ei ole oppilaan edun mukaista.

”Vaikka arjen realiteetit voivatkin joskus tulla vastaan, tärkeintä olisi pyrkimys inkluusioon. Joskus voi olla perusteltua opiskella pienryhmässä, mutta mallioppiminen ikätovereilta on niin tärkeää, että inkluusiota pitäisi yrittää viedä edes pienin askelin eteenpäin”, Viinikka painottaa.

Viinikan mukaan inkluusion toteutuminen ei saisi koskaan jäädä kiinni asenteista, pyrkimyksestä tai resursseista. Asenteissakin voi joskus olla muuttamisen varaa. Siksi hyvistä kokemuksista on tärkeää kertoa eteenpäin, jotta olisi enemmän uskallusta kokeilla.

”Inkluusio peruskoulussa on tärkeä asia, koska sen taustalla on ihanne tasa-arvoisesta mahdollisuudesta, kaikkien oikeudesta osallistua ja oppia yhdessä muiden kanssa. Oppilaalla on aina lähtökohtainen oikeus olla siellä, missä muutkin hänen ikäisensä ovat.”