Arkisto - 2015 nro 1

Asiakkaan itsemäärääminen on myös rakenteiden ja toimintakäytäntöjen asia

Kuntayhtymä Kårkulla vastaa ruotsinkielisten kehitysvammaisten ihmisten palveluista Suomessa. Siihen kuuluu 33 ruotsinkielistä ja kaksikielistä kuntaa. Kårkullassa painotetaan vammaisten ihmisten oikeutta elää mahdollisimman normaalia elämää yhdessä muiden kanssa. Lisäksi kuntayhtymässä uskotaan vahvasti siihen, että kaikilla ihmisillä on […]lue lisää

Liisa Murto oli mukana valmistelemassa lakiesitystä, josta ei hänen mielestään tullut täydellistä. Perustuslakivaliokunta edellytti siihen muutoksia, joita sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt. ”Olen ristiriitaisella mielellä lain suhteen. Toisaalta toivoisin, että se ei mene läpi, jotta olisi vielä mahdollisuus parantaa sitä. Toisaalta sitä on pidetty kynnyskysymyksenä YK:n vammaissopimuksen ratifioinnille, joten sen vuoksi toivon, että laki hyväksytään ja samalla ratifioidaan YK-sopimus.”

Itsemääräämisoikeutta koskeva lakiuudistus loppusuoralla

Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että henkilö voi päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeutta koskevan erillisen lain säätämiseen havahduttiin Suomessa siinä vaiheessa, kun alettiin tutkia mahdollisuuksia ratifioida YK:n vammaissopimus ja huomattiin, että olemassa oleva lainsäädäntömme on sen kanssa ristiriidassa. […]lue lisää

2015-nro-1, asuminen, tutkimuksessa-tapahtuu

Kehitysvammaisten asumisessa periaatteet ja käytäntö eivät kohtaa

Kehitysvammaisten asumisjärjestelmän juuret ulottuvat toisen maailmansodan aikaiseen huoltopolitiikkaan, jolloin alettiin keskustella vajaamielishuollon järjestämisestä osana tuolloin virinnyttä ennaltaehkäisevän huollon ohjelmaa. Sodan aikana työnsä aloittanut vajaakykyisten lasten huoltokomitea ehdotti valtakunnallisen laitosverkoston rakentamista. Komitean tavoitteena oli kaikkien ”syvemmin vajaamielisten” […]lue lisää