Vetoa ja pitoa vammaisalalle

Vammaisala on jo pitkään kärsinyt paikoittain jopa huutavasta työvoimapulasta. Etelä-Savossa toimivan Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hankkeen tarkoituksena on lisätä kehitysvamma-alan vetovoimaa, vahvistaa alan koulutusta, osaamista ja parantaa työvoiman saatavuutta alalle. Hanke käynnistyi vuoden 2020 alussa ja se päättyy vuoden 2022 kesäkuun lopussa. Hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat STEP-koulutus (Kirkkopalvelut ry), Etelä-Savon Koulutus Oy, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savas-Säätiö ja Vaalijalan kuntayhtymä. Yhteistyökumppanina on myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.

Hankkeen aluksi tehtiin alan toimijoiden keskuudessa osaamiskartoitus, jota on hyödynnetty hankkeen kehittämistyössä.

”Osaamiskartoituksen perusteella toteutettiin muun muassa 15 osaamispisteen laajuinen Työntekijänä kehitysvammatyössä -verkkokurssi, joka perehdyttää kehitysvammaisuuteen ja kehitysvammaisten ihmisten kohtaamiseen. Tarkoituksena on juurruttaa verkkokurssi myöhemmin pysyväksi opintokokonaisuudeksi. Koulutus on suunnattu lähihoitajaopiskelijoille valinnaisena tutkinnon osana”, kertoo VAVE-hankkeen projektipäällikkö Piia Suihkonen.

Korona-aika on tuonut hankkeen toimintoihin paljon haasteita, mutta toisaalta verkossa toteutetut koulutukset on otettu hyvin vastaan.

”Hankkeen webinaarit ovat tavoittaneet hyvin ihmisiä, sillä niihin on osallistunut jopa 250 henkilöä, sillä aihe kiinnostaa laajasti sekä työelämää että oppilaitoksia. Vammaisalan toimijoilla on yhteinen vahva tahtotila tehdä vammaisalaa näkyvämmäksi ja entistä kiinnostavammaksi”, toteaa Suihkonen tyytyväisenä.

Korona-aika on korostanut verkon kautta tapahtuvaa toimintaa muutenkin koko hankkeen toiminta-ajan.

”Teknologian käyttö on edennyt valtavilla harppauksilla. Etäyhteyksillä työskentely on tullut osaksi normaalielämää, ja uudenlaisia vammaisalan kohtaamisia on pitänyt kehittää, koska emme ole voineet jalkautua esimerkiksi oppilaitoksiin”, Suihkonen mainitsee.

Vammaisalaa ei tuoda tarpeeksi esiin koulutuksessa

STEP-koulutuksessa, eli entisessä Seurakuntaopistossa, Työntekijänä kehitysvammatyössä -verkkokurssia ovat suorittaneet lähihoitajaopiskelijoiden lisäksi myös monien muiden linjojen opiskelijat.

”Verkkokurssi on erittäin hyvä koulutuskokonaisuus ei pelkästään lähihoitajaopiskelijoille, vaan myös esimerkiksi lastenohjaajille tai nuoriso- ja yhteisöohjaajille, sillä työelämässä voi kohdata kehitysvammaisia henkilöitä”, kertoo VAVE- hankkeen STEP-koulutuksen hanketyöntekijä ja terveysalan opettaja Mervi Halonen.

Vaaditaan kuitenkin vielä paljon työtä, jotta vammaisala saisi koulutuksessa nykyistä suurempaa huomiota. Osittain kehitys on mennyt jopa huonompaan suuntaan, sillä lähihoitajien uudessa opetussuunnitelmassa ei ole enää Kuntoutumisen tukeminen -osiota, vaan siihen kuuluvia asioita on ripoteltu osaksi muita opintokokonaisuuksia.

”Lähihoitajaopiskelijoita kiinnostaa enemmän muut alat kuin vammaistyö ja osittain se johtuu jo pelkästään tutkinnon pakollisista osista. Siksi opinto-ohjaajilla ja vastuuopettajilla olisi todella tärkeä rooli ohjata opiskelijoita entistä enemmän työssäoppimisjaksoille vammaispuolen paikkoihin, koska sielläkin mitataan verenpainetta ja verensokeria, seurataan ihon kuntoa, tarkkaillaan kipua ja lääkkeiden vaikutusta aivan samoin kuin muissakin hoivayksiköissä”, Halonen painottaa.

Työvaltaista opiskelua

STEP-koulutuksessa yhtenä tavoitteena on työvaltaisen opiskelumallin kehittäminen. Työvaltaisessa opiskelussa vähintään puolet opinnoista toteutetaan työpaikoilla.

”Oppimista ja osaamista voidaan kartuttaa monin eri tavoin. Työvaltainen opiskelumalli sopii eritoten maahanmuuttajataustaisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille”, Halonen kertoo.

Hankkeessa on kehitetty myös työkokeilumallia. Työkokeiluun voivat tulla myös muiden kuin hoitoalojen ihmiset.

”Työkokeiluun on tullut opiskelijoita monilta eri aloilta, kuten metallipuolelta, sillä hoitoalan työllistävä vaikutus on hyvin tiedossa”, Halonen jatkaa.

Malli on ollut hyvin onnistunut, sillä kaikki opiskelijat, jotka ovat olleet työkokeilussa, ovat hakeutuneet lähihoitajaopintoihin.

Asennemuuria rikkomaan jo koulussa

Ihmisillä on Halosen mukaan edelleen yleisesti paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa vammaisuudesta ja kehitysvammatyöstä. Siksi olisi tärkeää mahdollistaa vammaisten ihmisten kohtaamisia jo yläkoulussa.

”Tarvittaisiin enemmän tapahtumia ja yhteisiä toiminnallisia hetkiä, joissa yläkouluikäiset kohtaisivat vammaisia ihmisiä niin, että asennemuuria saataisiin rikottua. Moni voisi näiden kohtaamisten ansiosta saada jopa ahaa-elämyksiä. Myös opetuksen toteutukseen voisi sisällyttää enemmän vammaisalaa”, Halonen toteaa.

Teknologia työkulttuurin avuksi

VAVE-hankkeessa on lisätty vammaisalan somenäkyvyyttä. Hankkeessa on toteutettu kolme somekampanjaa, joiden tavoitteena on saada nuoria kiinnostumaan vammaisalasta.

”Usein mielikuvat kehitysvamma-alasta ovat vanhentuneita ja vääriä. Vammaisalaa kohtaan on kaikenlaisia harhaluuloja vaikeasti monivammaisista henkilöistä, jotka vaativat jatkuvaa hoitoa jossain keskuslaitoksissa, samaan tyyliin kuin joskus vuosikymmeniä sitten. Vammaistyö on nykyisin kuitenkin paljon muutakin ja lisäksi se on enemmän ohjauksellista kuin hoidollista työtä. Lisäksi siihen liittyy paljon teknologian käyttöä, eli se on paljon enemmän kuin nuorten mielikuvat alasta”, kertoo Katja Kirjalainen Savas-Säätiöstä. Hän työskentelee VAVE-hankkeessa projektikoordinaattorina.

Teknologiaa on Savaksessa tuotu lisää mukaan työkulttuurin avuksi. Henkilöstön osaaminen on lisääntynyt teknologian myötä.

Haasteena uusien työntekijöiden alalle saamisessa on, että vammaisalasta ei tiedetä tarpeeksi.

”Oppilaitoksissa ei kerrota vammaisalasta tarpeeksi vaan hoito- ja sosiaalialan opiskelijoita ohjataan valitsemaan muita erikoistumisaloja. Kaikissa oppilaitoksissa opiskelijoille ei ole edes tarjolla vammaisalan opintokokonaisuuksia. Hankkeessa on kehitetty avoimen ammattikorkeakoulun Osaamista vammaistyöhön -osaamiskokonaisuus vastaamaan tähän tarpeeseen”, Kirjalainen selvittää.

Hankkeen aikana yhteistyö oppilaitosten kanssa on kuitenkin vahvistunut, ja sitä on tarkoitus jatkaa hankkeen jälkeenkin.

”Vetävä vammaistyö – ihan paras työ!”, Kirjalainen kiteyttää.

Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hanke (www.vetoavammaisalalle.fi)