Vantti auttaa työllistymään

Vantaalaisten yritysten työvoiman saannin esteenä on alueen työikäisten heikko ammattitaito. Vantaan työvoimasta noin 32 %:lla on matala koulutustaso tai ei koulutusta lainkaan. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen tavoitteena on työvoiman ammatillisen osaamisen vahvistaminen, työllisyyden parantaminen sekä työpaikkojen kehittäminen ja lisääminen tilanteessa, jossa yritysten automatisaatio muuttaa työn luonnetta. Kohderyhmänä ovat erityisesti matalasti koulutetut, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä muut hankalassa työvoimatilanteessa olevat ihmiset. Hanke pyrkii myös vahvistamaan vantaalaisten yritysten digitalisaatioon ja automatisaatioon liittyvää osaamista.

Hankkeessa kehitetyn rekrytointimallin avulla työntekijät saadaan nopeasti avoinna oleviin paikkoihin ilman pitkää ja kankeaa rekrytointiprosessia. Malli säästää aikaa ja rahaa sekä tuo vakautta yrityksen toimintaan. Samalla myös toiminnan laatu, työn tehokkuus ja työviihtyvyys paranevat.

Hankkeen aikana kehitettävät innovaatiot on suunnattu pääasiassa yrityksille, ja ne sisältävät kasvun tukemisen lisäksi myös sosiaalista vastuuta muun muassa koulutuksen ja rekrytointien kautta. Tarkoituksena on luoda hankkeen aikana 200 uutta työpaikkaa Vantaalle.

Hankkeessa on mukana lukuisia toimijoita sekä koulutussektorilta että työllisyyspalveluista. Eräs hankkeen partneriyrityksistä on Vantaalla toimiva Vantti. Se on Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluja Vantaan kaupungille.

Kymmeniä uusi työpaikkoja

Vantissa rekrytointia tehostettiin verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä monipuolisesti eri toimijoiden ja työllisyyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Lisäksi kartoitettiin esimiesten kanssa työntekijätarpeet, ja alettiin systemaattisesti käydä läpi potentiaalisia työntekijöitä tarjolla olevista työnhakijoista.

”Konkreettisena toimenpiteenä järjestettiin Vantin sisäiset rekrytointimessut, jossa 25 työntekijäkandidaattia saapui yritykseen esimiesten haastateltaviksi. Rekrytointi tehtiin mahdollisimman helpoksi esimiehille”, kertoo Vantin projektikoordinaattori Minna Tuomi.

Ensimmäinen työllistäminen tapahtui jo kahden kuukauden kuluttua uuden toimintamallin aloittamisesta ja reipas työllistämistahti on jatkunut siitä lähtien. Tähän mennessä Vanttiin on palkattu jo 34 henkilöä, jotka ovat taustaltaan maahanmuuttajia, osatyökykyisiä tai työttömiä työnhakijoita. Joukkoon mahtuu myös parikymmentä osatyökykyistä tai kehitysvammaista ihmistä, jotka tekevät avustavia tehtäviä esimerkiksi ateriapalveluissa, puhtauspuolella ja kiinteistöpalveluissa.

”Joitain henkilöitä toimii myös kiinteistöpalveluissa, kuten esimerkiksi Tero Järvi ulkoalueiden kunnossapidossa sekä Atte Salo saunanlämmittäjänä Vantaan Kuusijärvellä. He tulivat meille Virtaamosta, joka on meille tärkeä yhteistyökumppani Vantaalla, sillä useimmat kehitysvammaiset henkilöt ovat työllistyneet Vanttiin juuri Virtaamon kautta”, Tuomi kertoo.

Tuomi kannustaa myös muita yrityksiä rekrytoimaan osatyökykyisiä ja kehitysvammaisia henkilöitä.

”Heistä saa huipputyöntekijöitä, kunhan vain löydetään sopiva työkohde ja työyhteisö sekä räätälöity työtehtävä.”

Palkkatukea määräajaksi

Tuomi esittää, että TE-keskukset voisivat tarjota määräaikaisesti palkkatukea kaikille työllistyville, eikä ainoastaan pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille.

”Samoin voisi toimia myös esimerkiksi Vantaa-lisän ja Helsinki-lisän kanssa, joita maksetaan palkkatuen ohella rekrytoinnin tukemiseksi. Se olisi valtiolle edullisempaa, kuin työttömyyskorvauksen maksaminen ilman minkäänlaista työvelvoitetta. Näin saisimme ihmisiä töihin ja tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa.”

Urbaania kasvua -hankkeen kaltaisia työllistämishankkeita tarvitaan Tuomen mukaan juuri siksi, että nykyinen malli ei toimi riittävän hyvin ja eikä sillä saada työttömyyttä vähenemään. Siksi yritysten, TE-toimistojen sekä muiden työllistymisiä edistävien tahojen tulisi tehdä nykyistä toimivampaa yhteistyötä.

Tarvitaan tehokkaampaa yhteistyötä

Suomesta löytyy runsain mitoin erilaisia työllisyyshankkeita ja -toimijoita, jotka tekevät paljon hyvää työtä työllistymisen tukemiseksi. Kuitenkin niissä on Tuomen mukaan puutteita kokonaisuuksien hallinnassa sekä niiden yhteistyöverkostot ovat heikot. Siksi niiden toiminnan tulokset jäävät usein vaatimattomiksi tai vain oman sisäpiirin tietoon.

”Tieto eri toimijoiden välillä ei kulje. Ne eivät löydä toisiaan tai tiedä toistensa tekemisistä eivätkä siten voi myöskään tehdä yhteistyötä. Joko työllistymishanke tai sen rahoitus loppuu ennen kuin asioita on saatu riittävästi edistettyä, tai työ jää vaille tulosta, koska ei ole löydetty oikeita yhteistyökumppaneita”, Tuomi kuvailee.

Hän peräänkuuluttaa työllistymiseen tähtäävien toimien kokonaisuuden laajempaa hallintaa, sekä entistä tehokkaampaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

”Lukumääräisesti suurikaan määrä työllistymiseen tähtääviä tekoja ja hankkeita ei takaa laatua ja tuloksia, jos toimijoiden väliltä puuttuu tehokas ydinverkosto ja sen ympärille rakentuva yhteistyö”, Tuomi tiivistää.

Lisätietoja: https://urbaaniakasvua.fi/