Kouvolan Parik-säätiö on kestävän kehityksen tiennäyttäjä
Kouvolassa toimiva Parik-säätiö tuottaa työtoimintaa kehitysvammaisille ihmisille sekä työ- ja päivätoimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Lisäksi palveluihin kuuluvat muun muassa työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta.
Parik-säätiöllä työskentelee kaikkiaan noin 40 toimihenkilöä, asiakkaita on parisen sataa, joista kehitysvammaisia kaikkiaan noin 40. Kehitysvammaisten työtoiminnan ytimenä on kerryttää kehitysvammaisten ihmisten arki- ja työelämätaitoja sekä ryhmässä toimimista.
Kun uusi asiakas saapuu ensimmäistä kertaa Hemmintielle, hänelle esitellään paikat ja erilaiset työpisteet ja -tehtävät. Jokaiselle asiakkaalle tehdään yksilöllinen suunnitelma, jonka mukaan aletaan rakentaa yhteistä toimintaa kohti asiakkaan tavoitteita. Se voi olla mielekästä arkea tai valmennusta työelämään.
Yleensä kiinnostava työpiste selviää viimeistään silloin, kun kävijän ilme kirkastuu. Jos mieli myöhemmin muuttuu, voi työtehtäviä helposti vaihtaa.
Työpäivä kestää kolmesta kuuteen tuntia ja siihen voi sisältyä kierrätyspainotteisen työtoiminnan ohella askartelua, retkiä, juhlia ja koulutuksia työhyvinvoinnista liikuntaan. Työtoimintaa järjestetään myös keittiö- ja puhtaanapitotehtävissä. Työvalmentajan opastuksella asiakkaat hoitavat lounastarjoilut ja puhtaanapidon koko väelle.
Kierrätyksen mestarit
Parikilla on Kuusankoskella Ekomaa-kierrätysmyymälä ja kaksi kierrätyskauppaa Kouvolassa. Lisäksi Mikkeliin on vastikään avattu uusi kierrätysmyymälä.
Kuusaantien kierrätyskauppa ottaa vastaan ja myy tavaraa huonekaluista hellemekkoihin. Tavaralahjoituksia saadaan yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.
Hemmintiellä piipahtanut rakennusneuvos Esa Eloranta teki hiljattain merkittävän lahjoituksen Parik-säätiölle.
”Arvostan Parik-säätiön toimintaa ja toivon, että se tunnettaisiin laajemminkin”, hän toteaa.
Lahjoitustavarasta saadut tuotot käytetään työllistämispalveluiden toteuttamiseen.
Lahjoitetut tekstiilit lajitellaan ja käsitellään myyntikuntoon. Tekstiiliosastolla otetaan hylkytekstiileistä talteen napit, nepit ja vetoketjut. Puuvillakankaat otetaan talteen ja farkuista napsitaan hyötykäyttöön sataprosenttisesti puuvillaiset kankaat. Kirjat päätyvät myyntiin tai osiin purettuina kierrätykseen. Valaisimista otetaan talteen käyttökelpoiset osat, jos ne eivät kelpaa myyntiin, ja tietokoneiden sisukset päätyvät lajiteltuina kiertoon.
Erityistä ylpeyttä ohjaaja Heli Lindfors tunsi, kun Hemmintien porukka suuntasi tietonsa ja taitonsa digitaalisen kierrätyspelin sisältöön ja kehitti siinä samalla keskuudestaan kierrätysmestareita, jotka sitten opastivat muita.
Ohjaajakin oppii uusia työtaitoja
Asiakkaan oppiminen voi olla hidasta, mutta kun uusi taito lopulta kirkastuu, saattaa ohjaaja purskahtaa itkuun silkasta ilosta. Näin kävi Helille, joka siirtyi alanvaihtajana Parikille ohjaajaksi.
”Olin todella nopea ja kärsimätön tänne tullessani. Joskus toinen ohjaaja joutui toppuuttelemaan, kun yritin tehdä työn asiakkaan puolesta. Nyt olen oppinut iloitsemaan tuloksista, joiden saavuttamiseen on voinut kulua kuusikin kuukautta.”
Se itku pääsi silloin, kun Heli huomasi, miten eräs asiakas lähti ensimmäistä kertaa viemään roskia omin neuvoin. Viimeisin ilonaihe oli toinen asiakas, joka oppi käsittelemään ja teippaamaan kierrätettävät paristot omatoimisesti, muutamassa viikossa.
Työtoiminnasta päädytään toisinaan myös palkkatöihin. Palvelupäällikkö Taija Sievinen muistaa erään pitkään talossa olleen asiakkaan, joka kasvettuaan ja kehityttyään on edennyt avotyöstä palkkatöihin asti. Nämä pienet ja suuret onnistumiset ovat niitä hetkiä, jotka auttavat jaksamaan.
”Hän aloitti helpommista työtehtävistä ja oli meillä vuosia, jonka jälkeen hän eteni toiseen toimipisteeseen vähän vaativampiin tehtäviin ja siitä edelleen palkkatyöhön.”
Tunteita tulkitaan taitavasti
Hemmintiellä kehitysvammaiset ihmiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ovat toimineet monimuotoisena yhteisönä, usein toisiaan tukien. Nyt yhteisön mieltä painavat säästöpaineet ja tiukentuneet linjaukset, jotka näyttävät kohdistuvan ensimmäisenä kuntouttavaan työtoimintaan. Kehitysvammaisia ihmisiä suojaa tässä vammaispalvelulaki, mutta jos leikkaussuunnitelmat toteutuvat, ne kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kuntoutujiin ja kaventavat yhteisön sosiaalista kirjoa.
Mukavissakin yhteisöissä voivat tunteet joskus kuumentua. Ohjaajat tuntevat asiakkaansa ja lukevat taitavasti tilanteita ja ilmeitä, sillä aina tunteelle ei ole sanoja. Joskus riittää se, että ohjaaja antaa väärällä jalalla nousseelle asiakkaalle erityisen paljon huomiota.
Jos myrskyn merkit kuitenkin alkavat nousta, niihin reagoidaan ja niitä ennaltaehkäistään. Mikäli porukassa syntyy kinaa tai muuta kuhinaa, riittää usein jo se, että ohjaaja ilmaantuu lähistölle.
Tilanteet eskaloituvat hyvin harvoin, mutta jos on jo tietoa ja kokemusta jonkun asiakkaan erityispiirteistä, on ohjaajilla käytössä lukuisia keinoja miten tilanteessa toimia.
Yleensä Hemmintiellä kuitenkin vitsaillaan ja nauretaan asiakkaiden kanssa päivittäin ja paljon.
Yhteisössä on voimaa
Juttelun aikana Helin puhelin on pitänyt pientä ääntä lähes tauotta. Kun pidetään paussi, hän vastaa.
Asiakas itse ei puhu, mutta lyhyt videopuhelu kasvotusten Helin kanssa riittää.
”Kuusitoista puhelua… Tämä on niin kiva paikka, ettei vapaallakaan malteta olla”, Heli hymyilee.
”Tämähän ei oikeastaan olekaan asiakkaille pelkkä työpaikka”, Taija tuumii. Täällä ovat sosiaaliset kontaktit, vietetään syntymäpäiväjuhlat, halloweenit, itsenäisyyspäivät, joulut ja juhannukset.
Parik-säätiö on ollut Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan (KVANK) työn ja päivätoiminnan valiokunnassa mukana alusta asti. Siellä on laadittu toiminnan laatukriteerit. Hemmintien ohjaajat ovat saaneet sosiaalityön puolelta hyvää palautetta.
”Kyllähän me on hoidettu asiakkaalle eväspussit viikonlopuksi, kun pankkikortti on hukassa ja on pidetty kädestä päivystyksessä”, hän toteaa.
Työntekijät vaihtuvat harvoin. Taija Sievinenkin on ollut talossa eri tehtävissä jo parikymmentä vuotta. Työporukka on tiivis, puhelias ja hyvällä tavalla rajaton.
”Tämä on vissiin aika kiva paikka, kun me ollaan niin kuin väkisin jääty tänne töihin”, Heli nauraa.
”Taija on kerännyt meille tänne hyvän porukan.”
Kirjoita kommentti