Lasten ja nuorten osallisuuden menetelmien lähteillä

Osallisuus antaa lapselle tai nuorelle tunteen siitä, että hän voi omassa yhteisössään aidosti vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. YK:n Lastenoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Suomen perustuslaki velvoittavat toimijoita. Perustuslain 6.3§:n mukaan lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, mitä on kuvattu lapsen osallisuuden normatiiviseksi ytimeksi. Tästä perustuslaillisesta oikeudesta on tullut arvo, johon yhteiskunnassamme tänä päivänä halutaan erityisesti kiinnittää huomiota ja panostaa. Osallisuus omassa elämässään on jokaisen oikeus. Osallisuuden vahvistamiseen on jo kauan kaivattu työmenetelmiä ja niitä on kehitetty useissa hankkeissa. Sen sijaan menetelmien varsinainen jalkautuminen on edelleen suuri haaste ”kentällä”. Työn aikapaine ja lisääntyneet työn vaatimukset jättävät usein alleen uudenlaisten menetelmien kokeilun ja käyttöönoton. Toisaalta erilaisia menetelmiä on niin paljon, että työntekijän voi olla vaikea valita tilanteeseen ja työyhteisöön sopivaa.

Osallisuuden käytännöt ja työmenetelmät lasten ja perheiden parissa edellyttävät kehittämistä, sillä mm. lapsivaikutusten arviointi velvoittaa ottamaan lapset ja perheet kiinteämmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Osallisuus ja omaan elämään vaikuttavien ratkaisujen toteutuminen edellyttää ammattilaisilta aitoa lapsilähtöisyyttä, tähän sopivien työmenetelmien käyttöä ja lapsilähtöisen toimintakulttuurin luomista. Lähtökohtana tulee olla lapsen osallisuuden mahdollistaminen oman elämän suunnittelussa yhdessä aikuisten kanssa. Lapsen toimijuuden ja osallistumisen vahvistamiseksi lapsen arjessa on keskeistä tunnistaa lapselle itselleen merkityksellisiä asioita ja osallistumista. Juuri tämän haasteen vuoksi halusimme Pohjois-Savon alueella kartoittaa osallisuuden työkäytäntöjä ja työmenetelmiä tarkemmin.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman osana Savonia-ammattikorkeakoulu selvitti Pohjois-Savossa käytössä olevia lasten osallisuuden käytäntöjä ja työmenetelmiä. Kyselyyn vastasi 22 ammattilaista. Kyselyyn vastanneiden toimialat läpileikkaavat hyvin sosiaali- ja terveysalan toimijakentän (KUVIO 1.).

Malli lasten osallisuudesta puuttuu

Lasten osallisuuteen arjessa on olemassa lukuisia hyviä käytäntöjä ja työmenetelmiä. Valitettavan monesti lasten osallisuutta katsotaan kuitenkin palvelujärjestelmän, vanhempien tai aikuisten näkökulmasta. Meillä ei ole osallisuuden tukemiseen selkeää yhtenäistä mallia. THL:n lastensuojelun käsikirjan mukaan lapsen osallisuudessa on kyse lapsen äänen kuulemisesta. Siitä, miten lapsi voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa oman etunsa turvaamiseksi tehtävää työtä. Pohjois-Savossa vahvuutena on ollut aktiivinen hanketoiminta, mikä tasoittaa alueellisia eroja palvelujen käytännöissä sekä työmenetelmien käytössä. Selvityksessä mainittiin 10 erilaista osallisuushanketta. Hankkeiden yleisiä tavoitteita olivat lapsen äänen vahvistaminen ja mielipiteen kuuleminen, kiusaamista ehkäisevien ja vuorovaikutus- ja tunnetaitojen parantaminen, lapsen ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen kuntoutuksessa ja sen suunnittelussa sekä nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen sekä monipuolisen harrastustoiminnan kehittäminen erityistä tukea tarvitseville nuorille.

Menetelmiä on runsaasti

Kyselyssä nousi esille 15 menetelmää, joilla vahvistettiin lasten ja nuorten osallisuutta (KUVIO 2). Jokaisen menetelmän pohjana on mielipiteen ilmaisun ja osallisuuden mahdollistaminen. Menetelmät edesauttavat vuorovaikutusta, kokemusten jakamisen mahdollisuutta ja tunnetaitojen kehittymistä. Menetelmien nimet kirjoitettu aineistolähtöisesti.

Menetelmistä Talking Mats, Pesäpuu pelit ja kortit ja valokuvakortit auttavat vuorovaikutuksessa ja vahvistavat oman mielipiteen ilmaisua. Elämän tarina -menetelmän ja sadutuksen kautta vahvistetaan lapsen ja nuoren osallisuutta tarinnallisella menetelmällä. Osallistava draama on puolestaan menetelmä, jossa osallistujat luovat yhdessä fiktiivisen tarinan ja käsittelevät sen avulla erilaisia itselleen tärkeitä asioita. Taikalasi-menetelmän avulla voidaan kuvitella ja kuvailla asioita, joita näemme ja toivoisimme näkevämme.

Toimiva lapsi ja perhe (TL&p) -menetelmät ovat lapsikeskeisiä toimintamalleja perus- ja erityispalveluihin. Ennaltaehkäisevän menetelmäperheen tavoitteena on rakentaa lapselle toimivia ihmissuhteita ja tukevaa arkipäivää lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tueksi niin kotona kuin päivähoidossa ja koulussa. Perheraati -menetelmällä mahdollistetaan lapsen äänen lisäksi koko perheen näkökulman huomioimisen. METKUT työvälineellä voidaan kuulla ja nähdä lapselle merkityksellisiä asioita hänen elämässään. ICF-luokituksen avulla voidaan saada laaja näkemys lapsen toimintakyvystä hänen arjessaan.

Tulevaisuusverstas on menetelmä, jossa rakennetaan esimerkiksi uudenlaisia toimintatapoja yhteistoiminnallisin menetelmin. ZOBI-menetelmällä kehitetään nuorten osallisuutta ja asuinalueen yhteisöllisyyttä vahvistavaan suuntaan nuorten vapaa-ajalla ja palveluissa. Ideakahviloissa keskustellaan osallistujien kanssa toiveista nyt ja tulevaisuudessa. Näin saadaan arvokasta tietoa siitä, kuinka palvelutarjontaa voidaan kehittää asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. ART (AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING®) on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti tai vetäytyvästi käyttäytyville nuorille tai nuorille aikuisille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen.

Lisäksi kyselyyn vastanneet nostivat esiin luontokasvatuksen ja eläinten kanssa työskentelyn mahdollisuudet osallisuuden tukemisessa. Turvataitojen opettelu ja tunnekasvatus osana lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koettiin osaksi osallisuuden mahdollistumista. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset perheillat mahdollistavat koko perheen mahdollisuuksia osallistua.

Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä lasten ja perheiden asioiden parantamiseksi. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa LAPE:ssa keskeistä on lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuudentuki. Tarvitaan uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja, jotta lapsen etu ja oikeudet toteutuvat sekä lapsen ja perheen osallisuus huomioidaan aidosti perheiden arjessa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on löytää ja vahvistaa lapsen, nuoren ja perheen voimavaroja. Perhe on työskentelyn aktiivinen toimija eikä toiminnan kohde. Ammattikäytäntöjä tulisi kehittää kohti lasten-, nuorten ja perheiden vahvempaa osallistumista myös dokumentointiin ja kirjaamiseen. Lapsen etu on aina ensisijainen peruste. Monitoimijaisessa toimintamallissa kaikkien toimijoiden osallisuus- osaamisen kehittäminen ja perheitä tukeva toiminta vakiintuu osaksi lapsi- ja perhelähtöistä palvelujen kehittämistä.

Tarvitaan ketteriä kokeiluja

Kehittämishankkeiden rinnalle tarvitaan myös pienimuotoisia lapsen ja nuoren arjessa toteutettavia ketteriä kokeiluja. Tässä voidaan hyödyntää myös oppilaitosyhteistyötä. Tällaisten kokeilujen kautta voidaan kehittää menetelmiä sekä tuottaa ja jakaa käytännön toiminnasta saatua tietoa. Kokeilut auttavat ammattilaisia asettumaan aidoissa arjen tilanteissa uudenlaiseen yhteistoiminnallisuutta ja lapsen osallisuutta korostavaan suhteeseen.

Mielenkiintoista olisi tietää, miten lapset, nuoret ja perheet kokevat oman osallisuutensa ja toimijuutensa osallistuessaan uudenlaisten työmenetelmien kokeiluun. Kaikille samoina toistettavat, valmiiksi muotoillut ohjeet ja toimintamallit eivät edistä lapsen omaa ajattelua ja osallisuutta henkilökohtaisissa ratkaisuissa. Kuinka kukin osaltamme vahvistamme aidosti lapsen ja nuoren osallisuutta omassa elämässään ja päätöksenteossaan?

Lähteet:

• Kiilakoski T, Gretschel A, Nivala E. Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Julkaisussa: Gretschel A, Kiilakoski T, toim. Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 118, 2012: 9–33.
• Pajulammi, Henna (2013). Teoksessa Suvianna Hakalehto-Wainio & Liisa Nieminen (toim.) Lapsioikeus murroksessa. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.
• Vänskä, N, Sipari, S., Pollari, K. 2010. Lapsen osallisuutta ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kelan työpapareita 94/2016.
• YK:n lapsen oikeuksien julistus (www.unicef.fi)
• Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (stm.fi) (LAPE)