Uusi päihdetyömalli tuo apua kehitysvammaisille ihmisille

Kehitysvammaisten ihmisten päihdeongelmat jäävät usein tunnistamatta, ja palvelujärjestelmä ei aina pysty vastaamaan heidän erityistarpeisiinsa. Diakonissalaitos on kehittänyt päihdetyömallin, joka yhdistää selkokieliset menetelmät, palvelumuotoilun ja tiiviin yhteistyön eri palveluiden välillä.

“Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada päihdehoitoa, joka on ymmärrettävää ja hänelle soveltuvaa. Uusi malli auttaa ammattilaisia rakentamaan hoitopolun, joka tukee asiakasta hänen omista lähtökohdistaan käsin”, kertoo hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Jarno Keskinen.

Monisyinen ongelma vaatii räätälöityjä ratkaisuja

Kehitysvammaisten ihmisten päihderiippuvuudet ovat usein näkymättömiä, mutta niiden vaikutukset voivat olla vakavia.

“Päihdepalveluiden keskusteluapuun pohjautuva tuki vieraassa ympäristössä ei välttämättä sellaisenaan sovellu kehitysvammaiselle henkilölle. Tarvitaan menetelmiä, jotka huomioivat erilaiset kognitiiviset ja kommunikaation haasteet”, kommentoi projektityöntekijä Kaisa Lammilahti.

Jos palvelupolku ei ole kunnossa, kehitysvammaiset asiakkaat jäävät edelleen päihdepalveluiden ulkopuolelle.

”Tarvitaan kehitysvamma-alan ja päihdetyön työntekijöiden yhteistyötä. Ilman yhteistyötä kehitysvammaisen henkilön palvelut eivät toimi”, Lammilahti jatkaa.

Palvelupolku yhdistää ammattilaiset asiakkaan tueksi

Uusi päihdepalvelupolku auttaa ammattilaisia hahmottamaan roolinsa ja vastuunsa hoitoprosessissa. Polku tukee palveluiden integraatiota ja asiakaslähtöisyyttä, ja sen avulla kehitysvammaiset asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

“Päihdepalvelupolku ei ole vain työkalu vaan lupaus siitä, että asiakkaan rinnalla kuljetaan koko hoitoprosessin ajan”, Keskinen painottaa.

Samalla hän muistuttaa, että todellinen muutos ei synny mallin olemassaolosta:

“Jos palvelupolku jää paperille, eikä juurru osaksi palveluiden toimintaa, mikään ei muutu. Malli elää vain, jos ammattilaiset ottavat sen käyttöön ja kehittävät sitä osana omaa työtään.”

Selkokielinen opas tukee ymmärrystä

Polkumallinnuksen lisäksi tukea saa myös uudesta oppaasta, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja yksilö- ja ryhmämuotoiseen päihdetyöhön. Selkokieli ja kuvitus tekevät materiaalista saavutettavaa ja ymmärrettävää, mikä tukee asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista hoitoon.

“Selkokielisyys on avain siihen, että asiakas ymmärtää, mistä päihdehoidossa on kyse. Kommunikaatiota tukevat visuaaliset työkalut ja selkeä kieli auttavat rakentamaan luottamusta ja tukevat osallisuutta”, kertoo Lammilahti.

Menetelmäoppaan lisäksi hankkeessa toteutettiin selkokielelle mukautettu DUDIT-kysely huumeiden käytöstä (Drug Use Disorders Identification Test). Tästä hyötyvät kehitysvammaisten ihmisten lisäksi myös muut ryhmät, kuten ikääntyneet, muistisairaat ja kielenoppijat.

Yhteistyö ja jatkuva kehittäminen

Malli syntyi STEA-rahoitteisessa hankkeessa vuosina 2023–2025 yhdessä yhteistyökumppaneiden Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja Rinnekodit Oy:n kanssa. Malli on suunniteltu sovellettavaksi valtakunnallisesti, mutta Keskinen muistuttaa: “Todellinen muutos syntyy vasta käytännön työssä, kun malli elää asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeiden mukana.”

Tutustu materiaaleihin verkossa: Päihdetyömalli kehitysvammaisille henkilöille