Tutkimus luo perustaa selkokielen käytön laajenemiselle
Selkokieli lisää yhteiskunnallista osallisuutta. Se tarjoaa mahdollisuuden osallistua demokratiaan ja lisää yhteiskunnallista vakautta ja ihmisten henkilökohtaista hyvinvointia. Näin näkee selkokielen merkityksen Vuoden selväsanaisena palkittu Helsingin yliopiston suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö.
Vuoden selväsanainen 2025 -palkinto myönnettiin Helsingin yliopistolle ja professori Tiina Onikki-Rantajääskölle selkokieltä koskevan opintokokonaisuuden suunnittelusta, toteuttamisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä.
Helsingin yliopistossa on ollut vuodesta 2023 lähtien tarjolla selkokielen opintokokonaisuus, jonka voi ottaa valinnaiseksi, syventäväksi opintokokonaisuudeksi suomen kielen opinnoissa tai sivuaineeksi eri tutkinnoissa. Selkokielen opintojaksoja voi opiskella jopa avoimessa yliopistossa. Pääosa tähänastisista opiskelijoista on ollut kielen tai kääntämisen opiskelijoita tai logopedejä. Tarjolla on jatkuvasti neljä opintojaksoa, joista yksi on rajoitettu suomen kielen maisteriohjelman opiskelijoille.
”Opetus on nyt turvattu seuraaviksi neljäksi vuodeksi, mutta tärkein tulevaisuudensuunnitelmamme on turvata opetuksen jatkuvuus myös sen jälkeen. Periaatteena on, että opetus on tutkimusperustaista eli perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Kannustamme opiskelijoita tekemään myös selkokielen tutkimusta. Tavoitteena on tutkijasukupolven kasvattaminen”, Tiina Onikki-Rantajääskö kertoo.
Hän näkee yliopiston tehtäväksi osaltaan luoda rakenteet, joiden kautta Suomessa on osaajia esimerkiksi sitä tilannetta ennakoiden, että selkokielen asema turvataan lailla, kuten Kehitysvammaliiton Selkokeskus on pitkään vaatinut.
Yhteinen ymmärrettävyys palvelee kaikkia
Tiina Onikki-Rantajääskö toimi oikeusministeriön asettamana suomen kielen selvityshenkilönä puolentoista vuoden ajan vuosina 2023–24. Hänen laatimansa selvitys suomen kielen tilasta julkaistiin elokuussa 2024. Siinä hän tarkasteli myös selkokielen merkitystä.
”Lähdin pohtimaan sitä, mitä merkitsee yhteinen ymmärrettävyys yhteiskunnassa.”
Hän otti tarkasteluun mukaan kaikki selkokielen käyttäjäryhmät. Kehitysvammaisille ihmisille selkokieli tarjoaa osallisuutta, esimerkiksi mahdollisuuden ymmärtää yhteiskunnan palveluja. Vanhusväestön kasvu ja sen myötä lisääntyvä Alzheimerin tauti tekee selkokielestä tärkeän taidon hoitohenkilökunnalle.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan pitäisi tarvittaessa osata käyttää selkokieltä asiakkaidensa kanssa, mutta myös muualta tulleiden hoitajien pitäisi pystyä oppimaan suomen kieli, missä selkokieli voi olla apuna.
”Sotealan koulutukseen tarvitaan opettajia, jotka kykenevät opettamaan selkokielen käyttöä. Nämä opettajat tulevat suomen kielen opiskelijoista, ja näin yliopiston selkokielen opetus on osa ketjua, joka voi näkyä viime kädessä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja siinä, miten siellä palvellaan asiakkaita.”
Kasvava selkokielen kohderyhmä ovat myös vastahakoiset tai tottumattomat lukijat. Kulttuuri on muuttunut eivätkä kaikki nuoret enää lue.
”Verkossa tarjotaan palveluja yleiskielellä. Kasvokkaista palvelua tai edes puhelinpalvelua ei aina ole saatavilla, ihminen on yksin verkkopalveluiden ääressä. Selvitystyötä tehdessäni kuulin esimerkkejä siitä, miten nuoret eivät saa hoidettua yhteiskunnallisia asioita, joita heidän pitäisi hoitaa, koska yleiskieliset verkkopalvelut ovat heille liian vaikeita ja nuoret jättävät sellaisen palvelun käytön kesken.”
Maahanmuuttajaväestölle selkokieli on elintärkeä väylä osallisuuteen ja kotoutumiseen, ja selkokieltä pitäisikin käyttää esimerkiksi työpaikoilla.
”Näen selkokielen ihan ratkaisevana suomalaisen yhteiskunnan ja kielen kannalta. Tarjotaanko maahanmuuttajille oikeasti mahdollisuus osallisuuteen? Selkokieli on matalampi porras suomen kieleen pääsyyn.”
Hallintoon lisää selkokieltä
Kansalliskielistrategiassa suositeltiin, että hallinnossa käytettäisiin laajemmin selkokieltä. Lakiin vaatimusta selkokielen käytöstä ei ole vielä saatu.
”Meillä pitää olla hyvä infrastruktuuri, selkokielen koulutusta, ja koulutuksen perustaksi tarvitaan tutkimusta, jotta sitten kun selkokieli toivottavasti saadaan joskus lakiin, meillä on ne osaajat, jotka pystyvät tuottamaan selkokielistä materiaalia. Taikaiskulla ihmiset eivät ala käyttää selkokieltä, vaan meidän täytyy huolehtia siitä, että selkoistamisen taitoisia ja kouluttamaan kykeneviä ihmisiä on tarpeeksi”, Onikki-Rantajääskö korostaa.
Vuoden selväsanainen
Helsingin yliopisto ja professori Tiina Onikki-Rantajääskö saivat Vuoden selväsanainen 2025 -palkinnon uraauurtavasta työstään selkokielen opetuksen kehittämiseksi yliopistossa.
Opintokokonaisuuden myötä Suomessa on tulevaisuudessa yhä enemmän äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia, s2-opettajia, toimittajia, tiedottajia, kääntäjiä ja muita kielen ammattilaisia, jotka ovat perehtyneet selkokieleen ja joilla on valmius kehittää asiantuntemustaan siinä.
Vuoden selväsanainen -palkintoraadin mukaan Helsingin yliopisto on selkokielen yliopisto-opetuksen kehittämisessä tarttunut ennakkoluulottomasti yhteiskunnallisesti tärkeään aiheeseen. Vaikka selkokielen asiantuntemukselle on Suomessa suuri tarve, sen yliopistotasoinen opetus on vasta alkamassa. Helsingin yliopiston selkokielen opintokokonaisuus tarjoaakin erinomaisen mallin myös muille yliopistoille lisätä selkokielen opetustarjontaa.
Vuoden selväsanainen -palkinnon lisäksi palkintoraati myönsi kaksi kunniamainintaa erinomaisesta työstä selkokielisen viestinnän edistämiseksi. Kunniamaininnan saivat eduskunnan kanslia, joka on julkaissut selkokieliset verkkosivut ja järjestää selkokielisiä opastuksia Eduskuntatalossa, sekä Steg för Steg -yhdistys, joka on toteuttanut vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa selkokielisen Mitt val -aineiston ja kehitysvammaisten henkilöiden äänestämistä tukevat opintopiirit.
Kirjoita kommentti