Satu Leisko loi selkokielisen scifi-seikkailun
Syksyllä 2020 ilmestynyt nuortenkirja Avaruuden rajalla (Opike 2020) on ensimmäinen suomalainen selkokielinen scifi-romaani. “Tykkään kokeilla sellaisia juttuja, joita minä tai kukaan muukaan ei ole aiemmin kokeillut. Siinä on tietynlaista vapautta”, Satu Leisko pohtii aluevaltaustaan.
Selkokirjailijana ja suomen kielen opettajana työskentelevä Satu Leisko on aiemmin kirjoittanut selkokielelle muun muassa maahanmuuttajien tarinoita uudesta kotimaastaan sekä nuorten fantasiakirjasarjan Unohtuneen maan trilogia. Kun Leisko oli saanut trilogiansa valmiiksi, ajatus selkokielisestä scifi-romaanista alkoi kyteä.
Avaruuden rajalla on pitkälle tulevaisuuteen sijoittuva tarina Visasta, joka lähtee isänsä kanssa tutkimuskeskus Telakalle, korkealle Maan yläpuolelle. Telakalla isä tutkii tuntematonta avaruusalusta, josta myös Visa on kovin kiinnostunut. Utelias Visa päättää tutustua alukseen salaa ja saa selville sen salaisuuden.
Huolellista taustatyötä
Leisko kertoo tarinan syntyneen poikkeuksellisen helposti. Scifi eli tieteiskirjallisuus kirjallisuuden lajina oli hänelle entuudestaan tuttu, mutta taustatyötä juuri tätä teosta varten täytyi tehdä.
“Luin kirjallisuutta ja kyselin eräältä tutulta tutkijalta esimerkiksi Maan ilmakehän rakenteesta sekä Kármánin rajasta, jota nimitetään myös avaruuden rajaksi. Päätin sijoittaa myös tarinan avaruusaseman kyseiselle rajalle, sillä paikkaan liittyvä symboliikka tuntui miellyttävältä”, Leisko perustelee.
Leisko kertoo tutkailleensa Maata erilaisten verkkopalveluiden avulla.
“Kármánin raja on 100 kilometrin korkeudessa, joten oli hyödyllistä ja inspiroivaa katsoa, miltä Maa siltä korkeudelta oikeastaan näyttää”, hän kuvailee.
Selkolukija pysyi kuitenkin mielessä läpi kirjoitusprosessin, eikä kaikki tieto päätynyt kirjaan saakka.
“Koska Avaruuden rajalla on selkokirja, en yrittänytkään lisätä kaikkea löytämääni tietoa ja informaatiota kirjaan. Koetin kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huolehtia, että kirjan tapahtumat noudattaisivat fysiikan lakeja”, Leisko kertoo.
Selkolukija mielessä
Siinä missä selkokielessä pyritään arkisiin ja konkreettisiin ilmauksiin, tunnetaan scifi puolestaan kuvitteellisista tapahtumista ja erikoisista keksinnöistä. Leiskolla oli kuitenkin keinonsa pitää selkolukija tarinassa kiinni.
“Selkolukijalle, kuten muillekin lukijoille, samaistuttavuus on tärkeää. Lukijan täytyy löytää yhtymäkohtia, jotka ovat hänelle tuttuja, vaikka tarina ja sen olennot ovatkin erilaisia. Selkolukijan kannalta on myös hyvä, että tarina ei kauheasti poukkoile esimerkiksi paikasta toiseen”, Leisko pohtii.
Selkolukija on otettu huomioon myös tarinan kuvituksessa. Leisko kertoo toivoneensa kuvittajalta, että tarinan päähahmo olisi ulkonäöltään samaistuttava erityisesti suomen kieltä opettelevien poikien näkökulmasta.
“Monesti päähenkilöt kuvataan suomalaisen näköisinä, mutta nyt pyrimme siihen, että mahdollisimman moni, eri taustoista tuleva lukija, pystyy samaistumaan päähahmoon. Lapsille ja nuorille on kuitenkin tärkeää, että voi ajatella itsensä päähenkilön asemaan”, Leisko kertoo.
Hän muistuttaa, että selkokirja sopii kuitenkin monelle lukijalle.
“Ajattelin, että kirjaa voisivat lukea sellaiset nuoret, jotka kaipaavat helpompaa luettavaa tai muuten motivaatiota lukemiseen. Todennäköisesti kirjaa tullaan lukemaan myös alakouluissa. Selkoteksti on nopealukuista, ja se on palkitsevaa sellaisille lukijoille, joiden on vaikea tarttua tavanomaiseen romaaniin”, Leisko summaa.
Avaruuden rajalla Opike-verkkokaupassa (www.opike.fi)
Kirjoita kommentti