Korona-aika lisäsi selkokielisen tiedotuksen tarvetta

alkuvuodesta 2020 Suomeakin kohdannut koronavirus on osoittautunut merkittäväksi uhaksi monen terveydelle. Uutisoinnin ulkopuolelle ei ole voitu jättää ketään, sillä ymmärrettävät ohjeet ovat olleet ihmisten terveyden kannalta elintärkeitä. Koronaviruksesta tiedottaminen selkokielellä on ollut erityisen tärkeää, sillä moni selkokielen käyttäjistä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään. Niin järjestöt kuin viranomaisetkin päättivät vastata kysyntään ja panostaa selkokieliseen tiedottamiseen monin eri tavoin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on pidetty luotettavana suunnannäyttäjänä läpi koronapandemian. Siksi onkin tärkeää, että myös THL on huomioinut tiedotuksessaan selkokielen käyttäjät. THL on tiedottanut selkokielellä niin koronaviruksen tarttumisesta, oireista kuin sairastamisestakin sekä antanut ohjeita, miten toimia, jos uskoo sairastuneensa koronavirukseen. Lisäksi THL:n selkokielisellä koronavirussivulla on neuvottu, kuinka koronavirukselta on mahdollista suojautua. Sivustolla on vieraillut kevään aikana yli 50 000 kävijää.

Selkosanomissa historiallinen kevät

Selkosanomissa ja sen ruotsinkielisessä sisarlehdessä LL-Bladetissa koronavirus kiihdytti julkaisutahtia. Lehden päätoimittaja Petri Kiutun mukaan tämä on ollut ensimmäinen kerta Selkosanomien verkkolehden historiassa, kun uutisia on julkaistu jokaisena arkipäivänä. Julkaisutahti pysyi vilkkaana aina maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun saakka.

Kulunut kevät on pitänyt lehden toimittajat kiireisinä, mutta työn merkitys ei ole jäänyt epäselväksi.

“Lukijoita on ollut tavallista enemmän ja kommentointi on ollut vilkasta”, Kiuttu kertoo.

Selkosanomien toimittajana työskentelevä Markku Juusola muistuttaa myös, että selkokielisiä uutisia on tarjolla verrattain vähän.

“Selkokielisiä uutisia on vain Ylellä ja Selkosanomissa, lisäksi on Leija-lehti. Se on hyvin vähän, kun ottaa huomioon, että selkokielen kohderyhmiin kuuluu satoja tuhansia ihmisiä”, hän summaa.

Toimittajat kertovat Selkosanomien verkkolehden kävijämäärän nousseen huomattavasti korona-aikana. Selkosanomien teettämän kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kävijöistä olikin sitä mieltä, että Selkosanomat kertoo koronaviruksesta helpommalla tavalla kuin muut sanomalehdet. Reilu 70 prosenttia lukijoista kertoi myös saaneensa Selkosanomista sellaista tietoa koronaviruksesta, jota ei ollut aiemmin ymmärtänyt. Vaikeasti ymmärrettäviksi asioiksi lukijat kokivat esimerkiksi sen, mitä laumasuoja tarkoittaa ja mistä virus on tullut.

Sanasto auttoi ymmärtämään uutisia

Selkosanomien Ella Airaksinen ja Kaisa Kaatra kokosivat uutisten tueksi myös sanaston korona-aiheisista sanoista. Airaksinen kertoo, että idea sanastoon syntyi, kun media alkoi vilistä koronavirukseen liittyviä vaikeita sanoja. Toimittajien tavoitteena oli, että sanasto helpottaisi uutisten ymmärtämistä.

“Ensin on pitänyt perehtyä selitettäviin sanoihin tarkkaan luotettavista lähteistä, kuten THL:n ja Terveyskirjaston sivuilta. Sen jälkeen on pitänyt miettiä, miten monimutkaisen asian saisi selitettyä mahdollisimman selkeästi ja tiiviisti. Tässä on samalla huomannut, kuinka vaikeita yleiskieliset uutiset voivat joskus olla ihan kenelle tahansa”, Airaksinen pohtii.

Sanastosta saatu palaute on ollut positiivista, ja Selkosanomien verkkolehden kommenttiosiossa on kiitelty sanastoa. Koronavirusta ja taudin leviämistä käsittelevä sanasto nousikin Selkosanomien luetuimmaksi jutuksi kuluneen kevään aikana. Sanaston hyödyllisyys kävi ilmi myös Selkosanomien teettämässä lukijakyselyssä.

“Lukijakyselyn mukaan tietoa vaikeista sanoista toivotaan edelleen”, Airaksinen kertoo.

Sanastoja on julkaistu tähän mennessä neljä, ja ne löytyvät Selkosanomien verkkolehdestä.

Verkko-Kerttu vastasi korona-aiheisiin kysymyksiin

Verneri.netin selkosivujen neuvontapalstalla poikkeuksellinen kevät on näkynyt kysymysten tulvana. Neuvontapalstan Verkko-Kerttuna toimiva Jenni Sipilä on vastaillut kävijöiden kysymyksiin pitkin kevättä.

“Suuri osa kysymyksistä on liittynyt hallituksen rajoitustoimiin ja niiden vaikutuksiin omaan arkeen. Myös taudin tarttumisesta ja hoitoon pääsystä on kysytty”, Sipilä kertoo.

Epätietoisuus vallitsevasta tilanteesta on mietityttänyt myös Verneri.netin kävijöitä.

“Monessa kysymyksessä on tullut esiin huoli, pelot ja epävarmuus”, Sipilä lisää.

Papunetistä kuvia keskustelun tueksi

Poikkeusaikana tietoa tarvitaan paitsi selkokielellä, myös kuvilla tuettuna. Kommunikaatioon tukea tarjoava verkkopalvelu Papunet on koonnut sivuilleen kuvilla tuettua tietoa ja ohjeita sekä keskustelusanastoja koronavirukseen ja poikkeustilaan liittyen.

“Maaliskuun puolivälissä aloimme tuottamaan materiaaleja itse. Lisäksi jaoimme muiden toimijoiden tuottamia kuvallisia materiaaleja”, Maija Ylätupa Papunetistä kertoo.

Ylätuvan mukaan myös kuvilla tuettuja uutisia koronaviruksesta ja sen vaikutuksista Suomessa ja maailmalla on tuotettu paljon. Jokaisen kuvauutisen yhteydessä on lisäksi julkaistu tulostettava kuvakooste keskustelun tueksi. Papunetin kävijöille teetetty kysely osoitti, että kuvauutiset ovat olleet tarpeellisia ja ajankohtaisia ja niiden avulla on voitu käsitellä asiaa läheisen kanssa. Suurin osa vastaajista kertoi lisänneensä kuvauutisten käyttöä korona-aikana, mikä näkyi myös Papunetin selvästi nousseina kävijämäärinä.

Selkokieliseen kriisiviestintään on varauduttava jatkossakin

Korona-aika on osoittanut, että selkokielinen viestintä on tarpeen. On selvää, että selkokieltä tullaan tarvitsemaan myös seuraavissa kriiseissä sekä muissa kansalaisten elämään vaikuttavissa tilanteissa. Selkokielen neuvottelukunta toivookin viranomaisten ja kuntien kehittävän osaamistaan ja resurssejaan selkokielisessä viestinnässä myös jatkossa. Erityisesti kriisitilanteissa tulee varmistua siitä, että tietoa on saatavilla verkkopalveluiden lisäksi esimerkiksi televisiossa, tiedotustilaisuuksissa sekä terveydenhuollossa.

Selkokielistä koronatiedotusta:

• Selkosanomat (selkosanomat.fi)
• Verkko-Kerttu (verneri.net)
• Papunet: Koronavirus (papunet.net)