Ehkäisevä päihdetyö on myös ehkäisevää lastensuojelua

Sekä ehkäisevän päihdetyön että ehkäisevän lastensuojelun ideana on tarjota apua ja tukea riittävän varhain. Molemmissa tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntymistä tai pahenemista. Esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa ehkäisevää päihdetyötä ja lastensuojelua voivat olla esimerkiksi päihdeoppitunnit, joissa lasten ja nuorten kanssa keskustellaan päihteistä toiminnallisten menetelmien avulla. Opetuksen tarkoituksena on, että nuori saa tietoa ja paikan keskustella rakentavasti päihteistä turvallisessa ympäristössä. On tärkeää, että lasten ja nuorten arkiympäristöissä toimivat tahot ovat tiiviisti lapsen ja nuoren tukena myös päihdekysymysten pohdinnassa. Muun muassa oppilaitokset ja itsenäistyvien nuorten asumispalvelut ovat tärkeitä ehkäisevän työn toimijoita

Nuoret kertovat kokemuksistaan

Pohdimme SELVIS-hankkeen kehitysvammaisten nuorten ryhmässä päihteiden käyttöön liittyviä tilanteita. Eräs nuori kertoi, miten yhdet bileet päättyivät köpelösti, kun nuoren piti juoda vain yksi siideri, mutta hän joikin enemmän. Nuorelle oli tullut paha olo ja aamulla nolotti. Toinen nuori kertoi olevansa huolissaan kaveristaan, joka ei tunnu ymmärtävän alkoholin ja lääkityksen yhteisvaikutuksen vaaroja. Kolmas nuori kertoi aloittaneensa tupakoinnin nuorena, koska kaveriporukassa kaikki muutkin tupakoivat.

Nuori saattaa pelätä jäävänsä kaveriporukan ulkopuolelle, jos ei mene mukaan tupakkarinkiin. Ei ole helppo valinta jättää menemättä. Entä jos minulta menee joku hauska juttu ohi? Nuori haluaa kuulua ryhmään. Kehitysvammaisia nuoria kiinnostavat päihteet, kuten muitakin nuoria. Voi olla jännittävää kokeilla uusia asioita. Alkoholi nähdään normaalina osana suomalaista juhlakulttuuria. Jo nuorena opitaan tapa, juodaan kun muutkin juovat.

Kehitysvammaisten nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset asumispalveluissa ja oppilaitoksissa kertovat, että toisinaan nuori saattaa ajautua porukkaan, joka kohtelee häntä huonosti. Kaverit tulevat esimerkiksi kehitysvammaisen nuoren kotiin ja käyttävät paljon alkoholia. Nuori ei uskalla tai halua kieltää kavereita. Nuori ehkä itsekin alkaa käyttämään alkoholia enemmän. Kehitysvammaisen nuoren kokemukset ulkopuolisuudesta voivat vaikuttaa siihen, että nuori päätyy itselleen haitalliseen seuraan eikä nuori välttämättä ymmärrä kavereiden aikeita.

Aikuisen on tärkeää ottaa päihteet puheeksi

Aikuiset eivät aina tunnista lasten tai nuorten tarvetta saada tietoa ja keskustella päihteistä. Lisäksi saatetaan ajatella, ettei kehitysvammainen nuori käytä tai joudu niiden markkinoinnin kohteeksi. Lapset ja nuoret törmäävät kuitenkin päihteisiin monin tavoin ympäristössään.

Kehitysvammaisten nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset kertovat, että haasteita voi ilmetä siinä vaiheessa, kun nuori muuttaa tuettuun asumiseen. Tuttu ja turvallinen perhe-elämä, kaverit ja asuinpaikka voivat muuttua nopeasti. Uuteen elämän tilanteeseen voi liittyä päihdekokeiluja, joissa voi tapahtua nopeasti ylilyöntejä ja käyttö voi lisääntyä nopeasti, jos siihen ei ole keinoja puuttua. Aikuisen onkin tärkeää uskaltaa ottaa päihteet puheeksi riittävän ajoissa ja tarjota riittävästi tukea kasvun erilaisissa nivelvaiheissa ennaltaehkäisevästi.

Vastuu lapsen hyvinvoinnista

Kysy vaikka ensin, mitä kuuluu. Yksinkertainen kysymys, jolla osoitat kiinnostusta lasta ja nuorta kohtaan. Sitten voit kysyä, miten kavereiden kanssa menee. Oletko kaveripiirissä törmännyt alkoholiin? Mitä ajatuksia se sinussa herättää? Oletko itse kokeillut alkoholia? Helppoja kysymyksiä, jotka eivät vaadi erityistä päihdeasiantuntemusta. Aito kiinnostus ja vuorovaikutus ovat tärkeintä ja osoittavat vastuuta lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Jos lapsi tai nuori kysyy sinulta jotain, mihin et osaa vastata, voit etsiä vastausta yhdessä hänen kanssaan. Voitte vaikka googlata, kuten eräs vanhempi oli tehnyt yhdessä oman nuorensa kanssa, kun nuori oli kysynyt kannabiksesta. Tartu rohkeasti esitettyihin kysymyksiin ja keskustelun aloituksiin.

Ymmärrettävää tietoa ja tukea asioiden jäsentämiseen

Jos nuorella on oppimisen ja ymmärtämisen tuen tarve, hän tarvitsee usein tukea asioiden jäsentämiseen ja aikaa ajatusten sanoittamiseen. Aikuinen voi tukea nuorta luomalla turvallisen keskusteluilmapiirin, rohkaisemalla nuorta kertomaan lisää ja selittämällä vaikeita sanoja ja käsitteitä. Aikuisen on hyvä kannustaa nuorta omien mielipiteiden ilmaisuun ja tarvittaessa oikaista väärinkäsityksiä.

Nuori tarvitsee tietoa hyvinvointinsa tueksi, myös päihteiden vaikutuksista ja haitoista. Vaikea ja abstrakti kieli voivat vaikuttaa siten, ettei nuori ymmärrä mistä puhutaan. Esimerkiksi päihde-sana voi olla nuorelle vaikea ymmärtää. Voisi olla parempi puhua alkoholista, tupakasta tai kannabiksesta. Miten selittäisit nuorelle selkokielellä ryhmäpaineesta, riippuvuudesta tai hyvinvoinnista? Selkokieli auttaa nuorta ymmärtämään ja osallistumaan keskusteluun.

Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n ja Kehitysvammaliitto ry:n yhteinen SELVIS-hanke kehittää selkokielistä päihdekasvatusaineistoa yhdessä nuorten kanssa. Aineistossa huomioidaan oppimisen, hahmottamisen ja ymmärtämisen haasteet, joita lievästi kehitysvammaisilla nuorilla on. Kehitysvammaiset nuoret kertovat mikä heitä kiinnostaa tai puhututtaa päihteisiin liittyen. Nuorten tarinoilla ja ajatuksilla rakennetaan päihdeaineistoja kehitysvammaisia nuoria puhutteleviksi ja ymmärrettäviksi.

Päihteistä puhuminen osaksi arkea

Kasvatus ei tapahdu kerralla purkkiin -menetelmällä. Ei myöskään päihdekasvatus. Ei riitä, että esimerkiksi koulussa puhutaan kerran päihteistä vaan niistä on puhuttava aina uudelleen ja uudelleen niin koulussa, kotona kuin harrastuksissakin. Nuori vielä harjoittelee elämää ja rakentaa omaa suhdettaan ympärillään oleviin asioihin. Meidän aikuisten yhteinen tehtävä on tukea nuorta itsenäiseen elämään valmistautumisessa.

Kirjoittajat: Projektipäällikkö Taava Lankinen ja projektiasiantuntija Liisa Jokela SELVIS-hankkeesta. SELVIS-hanke kehittää itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille selkokielistä aineistoa päihteistä ja pelaamisesta. SELVIS on Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n ja Kehitysvammaliitto ry:n yhteishanke vuosille 2018-2021. Hanke on osa Arvokas-eriarvoisuuden vähentämisen ohjelmaa.

SELVIS-hanke (ehyt.fi)