Kairassa kuultua

Suomi on pitkä maa ja alueelliset erot suuria. Miten asiat ratkaistaan, jos asiakaskuntaan kuuluu koltansaamea, inarinsaamea, pohjoissaamea ja suomea puhuvia asiakkaita, välimatka lähimpään sosiaali- ja terveyskeskukseen on lähes kaksisataa kilometriä, eikä moniammatillista tiimiä ole lähimailla? On kehitettävä jalkautuvia palveluita, hyödynnettävä etäteknologiaa, verkostoiduttava yli hallinnon ja valtakunnan rajojen suomalaisten ja norjalaisten kanssa. Ennen kaikkea on otettava huomioon asiakkaan elinympäristön ominaispiirteet ja katsottava päivittäisiä sääkarttoja. Näin pääpiirteissään kuvasi vuosien takainen opiskelukaverini toimenkuvaansa kun tapasin hänet Lapin hiihtoreissulla.

Ratkaisut kuulostivat tutuilta. Oli kuin olisin lukenut Sipilän hallituksen kärkihankkeiden tavoitteita ja keinoja. Myös Suomen kartat ovat tulleet tutuiksi, jos on kuunnellut sote-uudistuksesta vastaavan ministeri Rehulan esityksiä. Sääennustukset ovat tosin toistaiseksi puuttuneet.

Sote-uudistuksessa painotetaan perustason vahvistamista ja palvelujen painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin. Keinona on muun muassa erityistason palvelujen tarjoaminen saumattomasti peruspalvelujen yhteydessä, jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja digitaaliset konsultaatio- ja yhteistyömuodot. Tuttuja ratkaisuja Lapin kairoilla.

Myös lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE:n toteutus lähtee siitä, että kunnat ja itsehallintoalueet järjestävät ja johtavat palveluja lapsi- ja perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen.

LAPE:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia monilla hallinnonaloilla sekä yhteistyötä järjestöjen, seurakuntien, lasten ja heidän perheidensä kanssa.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan osaamisen kehittämistä ja uudenlaisia innovatiivisia työtapoja ja jo olemassa olevien hyvien toimintamallien ja verkostojen hyödyntämistä. Ratkaisevaa on lapsen ja perheen elinympäristön ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Onnistuessaan tulevaisuuden lapsi- ja perhelähtöiset palvelut tarkoittavat kaikille lapsille kehitettyjä perustason palveluja ja saumatonta yhteistyötä erityistason ja vaativan tuen palvelujen välillä riippumatta lapsen diagnoosista. Myöskään alueelliset seikat eivät tulevaisuudessa saisi vaikuttaa tuen ja avun saantiin.

Sote- ja LAPE-hankkeiden tärkeänä lähtökohtana on vahvistaa asiakkaiden osallistumista sekä kokemusasiantuntemuksen huomioimista. LAPE-hankkeessa luvataan ottaa erityisesti huomioon erilaisten lasten ja nuorten yhdenvertaiset osallistumisen mahdollisuudet.

Vammaisten ihmisten osallisuus ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on myös YK:n vammaissopimuksen keskeinen tavoite. Huhtikuun lopussa sosiaali- ja terveysvaliokunta sai kehitysvammalain muutosesityksen päätökseen ja samalla vammaissopimuksen ratifiointi eteni askeleen eteenpäin. Toivoa siis on.

Sähköpostiini kilahti viesti kollegalta. Ylä-Lapissa paistoi aurinko ja jalkautuva sote-palvelu oli matkalla kohti Norjan rajaa asiakkaan luo. Suomi on pitkä maa ja jalkautuvat lähipalvelut monenlaisia.