Vaativan erityisen tuen näkymiä ammatillisessa koulutuksessa

Oman myllerryksensä amisten arkeen toi keväällä puhjennut koronavirusepidemia. Tuoreilla lakimuutoksilla ja kehittämisohjelmilla pyritään kuitenkin vastaamaan koulutuksen haasteisiin.

Suomessa toimii kuusi ammatillista erityisoppilaitosta, jotka tarjoavat vaativana erityisenä tukena järjestettävää koulutusta. Lisäksi viidellä koulutuksen järjestäjällä on vaativan erityisen tuen järjestämisen rajattu tehtävä. Opinahjoissa opiskelee vajaat 5 000 vaativan erityisen tuen opiskelijaa.

Vaativa erityinen tuki tarkoittaa pitkäkestoista ja moniammatillista tukea ja ohjausta niille opiskelijoille, joilla on muun muassa kehitysvammaisuutta, psyykkistä oireilua tai laajoja oppimisvaikeuksia. Näillä opiskelijoilla on yksilöllisen tuen avulla mahdollisuus suorittaa tutkintoon johtavat opinnot tai ammattiopintoihin valmentavia (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavia (TELMA) koulutuksia.

Uusi tilanne haastanut oppilaitokset ja opiskelijat

Ammattikoulutukseen viime vuosina kohdistuneet rahoitusleikkaukset kirpaisivat myös ammatillista erityisopetusta. Vuonna 2018 toimeenpantu amisreformi muutti myös osaltaan vaativan erityisen tuen opiskelijan arkea. Ammatillisen koulutuksen nykypäivää ovat opintojen henkilökohtaistaminen ja työelämälähtöisyys. Opiskelija voi todentaa aiempaa osaamistaan eri tavoin ja suorittaa teoriaopintoja verkossa. Opintojen keskeyttämisten vähentämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi kehitetyn koulutussopimuksen periaate on, että opiskelija hankkii entistä enemmän työpaikalla ammattiin tarvittavia tietoja ja taitoja. Vastuu opinnoista on siirtynyt enemmän opiskelijalle itselleen, mikä on asettanut omat haasteensa, jos henkilöllä on vaikeuksia esimerkiksi itseohjautuvuudessa.

Koulutuksen järjestäjät ovat tasapainoilleet rahoitukseen ja henkilöstöresursseihin liittyvien kysymysten sekä uusien toimintatapojen omaksumisen keskellä. Ammatillisessa koulutuksessa ollaan siirtymässä vaikuttavuuteen perustuvaan rahoitusmalliin, missä oppilaitos saa rahastaan 50 prosenttia perusrahoituksella eli opiskelijamäärän mukaan, 35 prosenttia tulee suoritettuihin tutkintoihin perustuvasta suoritusrahoituksesta ja 15 prosenttia jatkosijoittumiseen perustuvasta vaikuttavuusrahoituksesta. Muun muassa ammatillisten erityisoppilaitosten AMEO-verkosto on ottanut kantaa siihen, että vaativan erityisen tuen koulutus tulisi rahoittaa pääosin perusrahoituksella.

Perusrahoituksella voi olla tärkeä osansa, kun oppivelvollisuusiän nostoa suunnitellaan vuodelle 2021. Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen voi edellyttää lisää resursseja esimerkiksi opinto-ohjaukseen opiskelun eri nivelvaiheissa.

 Lähiopetus tärkeää erityisopetuksessa

 Vammaisten opiskelijoiden kannalta oman ongelmatiikkansa muodostaa vähentynyt lähiopetus, joka supistui ammatillisessa koulutuksessa lähes neljänneksellä vuosina 2011 ̶ 2017.  Opinto-ohjaajista arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 500 henkilön vaje valtakunnallisesti. Esimerkiksi työpaikoilla tapahtuva koulutussopimuksen mukainen osaamisen hankkiminen edellyttää erityisopiskelijalle annettavaa jatkuvaa ohjausta oppilaitoksen puolelta, mutta myös osaavaa työpaikan omaa ohjausta. Lähiopetuksen merkitys ei ole ainakaan vähentynyt, sillä ammattioppilaitoksiin tulee entistä enemmän opiskelijoita, joilla on puutteita ammattiopintoihin vaadittavissa opiskelutaidoissa.

Toisaalta lähiopetus on monille nuorille tärkeää osallisuuden näkökulmasta. Antti Maunun tutkimuksessa (2016) kävi ilmi, että opiskelijoiden halu tehdä yksilöllisiä opintopolkuja voi olla luultua vähäisempi.  Valtaosa kaipaa yhteisön – kavereiden ja opettajien – antamaa turvaa ja arvostavaa kohtaamista.

Vastaavaa viestiä kantautui myös koronaepidemian pakottamalta etäopiskelujaksolta viime keväältä. Esimerkiksi Ammattiopisto Spesian TELMA-opettajan Pekka Rentolan mukaan koronakevät todisti, että vuorovaikutteisen oppimisen merkitys ja vahva jatkuva tuki ovat välttämättömiä ainakin TELMA-ryhmässä.

”Sosiaalisuuden puute kyllä korostui. Opiskelijoilta tuli kevään aikana selkeästi se palaute, että pääsisipä jo kouluun”, Rentola kuvailee.

Ratkaisuja kehitteillä 

Miten turvata yhdenvertainen ja oikein kohdentuva toisen asteen koulutus myös vaativaa erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle monien muutosten keskellä? Vastauksia kysymykseen on pohdittu muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmässä, joka jätti vuosi sitten ehdotuksensa ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen kehittämisestä.

Ammatillisten erityisoppilaitosten ja vammaisjärjestöjen edustajista koostunut ryhmä ehdotti muun muassa sellaisen ohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä, jolla tuetaan vaativaa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan hakeutumista perusopetuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Ryhmän raporttiin sisältyi myös ehdotukset opetushenkilöstön erityisosaamiseen liittyvän koulutuksen lisäämisestä, valmentavan koulutuksen (VALMA, TELMA) tavoitteiden selkeyttämisestä sekä tutkintojen osien suorittamisesta.

OKM:ssä tehtiinkin kuluneena kesänä isoja avauksia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Koronavirus aiheutti liki täyden pysähdyksen työssäoppimiseen ja näyttöjen suorittamiseen työpaikkojen sulkeuduttua. Heinäkuussa voimaan astunut lainmuutos mahdollistaa näyttöjen antamisen muilla käytännön tehtävillä, jotka vastaavat aitoja työtilanteita.

Rahallisesti merkittävä panostus (yhteensä 270 miljoonaa euroa vuosina 2020 ̶ 2022) kohdentuu Oikeus osata -kehittämisohjelmaan, jolla muun muassa pyritään parantamaan oppimistuloksia, vahvistamaan opiskelijan hyvinvointia ja oppilaitosten toimintaedellytyksiä muuttuvassa ympäristössä. OKM myönsi myös 80 miljoonaa euroa ammatillisten opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen tämän syksyn aikana.

Lisäksi vuosina 2021 ̶ 2022 on peruskouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille luvassa yli 40 miljoonan euron kehittämisohjelma. Sen tavoitteena ammattiopetuksen puolella on vahvistaa eniten tukea ja ohjausta tarvitsevien, kuten oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokevien tai psyykkisesti oireilevien sekä maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten nuorten opiskelijoiden saamaa ohjausta.

Lisätietoa

Ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän ehdotukset. Kehittämistyhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:23

Maunu, A. (2016). Yhteisöjen aika. Ryhmäilmiö-malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. Katsauksia 1/2016. EHYT ry. https://issuu.com/ehyt/docs/yhteisojen_aika

Ammatilliset erityisoppilaitokset Suomessa:

• Aitoon koulutuskeskus
• Ammattiopisto Live
• Ammattiopisto Luovi
• Ammatiopisto Spesia
• Kiipulan ammattiopisto
• Optima

Koulutuksen järjestäjät, joilla on lisäksi vaativan erityisen tuen järjestämisen rajattu tehtävä:

• Suomen Diakoniaopisto
• Savon ammattiopisto
• JEDU
• Lapin koulutuskeskus REDU
• Koulutuskeskus Salpaus