Toiselle asteelle siirtymisen ongelmat on tiedostettu

Uusi oppivelvollisuuslaki veloittaa kaikkia peruskoulun päättäneitä nuoria hakemaan jatko-opintopaikkaa toiselle asteelle. Tällöin hakijoiden määrä ammatillisiin erityisoppilaitoksiin lisääntyi, jolloin myös syntyi tarve lisätä koulutuspaikkoja.

Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan joulukuussa 2022 oli noin 300 viime vuonna perusopetuksen päättänyttä oppivelvollista, jotka eivät olleet koulutuksessa suorittamassa oppivelvollisuuttaan. Vaativaan erityiseen tukeen oikeutettujen oppivelvollisten opiskelupaikkojen riittävyydessä on ollut ongelmia. Ongelmat on toisaalta tiedostettu ja niihin on luvassa parannus.

”Jo oppivelvollisuuslakia valmisteltaessa oli ennakoitavissa, että erityistä tukea tarvitseville nuorille suunnattuja opiskelupaikkoja ei toisella asteella ole välttämättä riittävästi esimerkiksi TELMA- koulutuksessa. Lakia suunniteltaessa ilmeisesti ajateltiin, että tilannetta seurataan, jotta nähdään, hakeutuuko koulutukseen paljon vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppivelvollisia, jotka aiemmin ovat olleet koulutuksen ulkopuolella. Lakia valmisteltaessa oli vaikea ennakoida, kuinka paljon haetaan oppivelvollisuuden keskeytyksiä tilanteissa, joissa mahdollisesti pitkäaikainen sairaus tai vamma estää oppivelvollisuuden suorittamisen”, toteaa opetusneuvos Tarja Heikkinen Opetushallituksesta.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelu toisella asteella onnistuu Heikkisen mukaan pääosin hyvin, mutta joissain tapauksissa opiskelijaa on opinto-ohjauksellisesti ohjattu oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämiseen pitkäaikaisen sairauden tai vamman perusteella. Lisäksi on myös tilanteita, joissa toiselle asteelle hakeva erityistä tukea tarvitseva nuori ei ole saanut opiskelupaikkaa.

Opetustiloissa haasteita

”Eräs syy, jonka vuoksi kaikkia vaativan erityisen tuen hakijoita ei ole voitu valita koulutuksiin, voi olla oppilaitosten tilaratkaisut. Oppilaitoksissa voi olla esimerkiksi puutetta opiskelijoiden henkilökohtaisista tarpeista nouseville sopiville hoiva- ja hoitotiloille. Tämä on ollut eräs haaste, joka on tunnistettu, sillä kaikki koulurakennukset eivät ole uusia”, Heikkinen toteaa.

Toisaalta monien erilaisten luovien ratkaisujen kautta opetusta on voitu järjestää myös erityisen paljon tukea tarvitseville nuorille. Osalle näistä nuorista on järjestetty opetusta satelliittiopetuksena, jolloin he asuvat kotipaikkakunnallaan ja heille järjestetään opetusta siten, että heidän luokseen saapuu opettaja tai ohjaaja, jonka kanssa oppilas on etäyhteydessä oppilaitokseen. Kehitysvammaisille nuorille on järjestetty ja viety koulutusta myös erilaisiin asuin- ja toimintaympäristöihin.

”Ammatillisten erityisoppilaitosten pyrkimyksenä on kouluttaa kaikki oppivelvollisuusikäiset nuoret tuen tarpeesta riippumatta”, Heikkinen korostaa.

Osa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä

Osa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Näiden oppilaiden kohdalla opintojen jatkosuunnitelmat olisi aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta siirtyminen toiselle asteelle sujuisi mahdollisimman sujuvasti.

”Oppivelvollisuuslakia suunniteltaessa ajatuksena oli, että nuoren toiselle asteelle siirtymisen suunnittelu aloitettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa moniammatillisessa yhteistyössä niin, että suunnittelussa olisi alusta asti mukana huoltajat, tulevan oppilaitoksen opettajat, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, tai muita sellaisia henkilöitä, jotka osallistuvat nuoren kasvatus- tai hoitotehtäviin”, Heikkinen selvittää.

Opiskelupaikkoja ei tällä hetkellä riitä kaikille

Suomessa on viisi ammatillista erityistä oppilaitosta, jotka järjestävät vaativan erityisen tuen koulutusta. Nämä oppilaitokset ovat Luovi, Spesia, Live, Kiipula ja Aitoon ammattiopisto. Näiden lisäksi Suomessa on viisi muuta alueellista oppilaitosta, jotka voivat järjestää rajatusti TELMA-koulutusta ja ne täydentävät siten edellä mainittujen erityisoppilaitosten koulutustarjontaa. Vaativaa erityisen tuen koulutusta on saatavilla ympäri Suomea.

”Näihin oppilaitoksiin ei ole voitu valita opiskelemaan kaikkia vaativasti tukea tarvitsevia nuoria hakijoita, koska oppilaitoksissa on rajattu määrä opiskelupaikkoja”, Heikkinen mainitsee.

Kunnissa VALPAS-valvojat

Opetushallituksella on käytössään VALPAS-palvelu, josta käy ilmi, että Suomessa on noin 300 oppivelvollista, jotka eivät ole opetuksen piirissä. Palvelusta ei kuitenkaan selviä, keitä nämä henkilöt ovat, ja minkä syyn perusteella he eivät suorita oppivelvollisuuttaan. Osalla näistä nuorista voi olla kehitysvamma tai he tarvitsevat jollain muulla perusteella erityisen vahvaa tukea.

Kunnissa on Valpas-valvojia, jotka seuraavat, kuinka paljon heidän oman kuntansa alueella on koulutuksen ulkopuolella olevia oppivelvollisuusikäisiä nuoria. Kunnan velvollisuutena on osoittaa heille opiskelupaikka.

”Kehitysvammaisten nuorten osalta nämä valvojat ovat ottaneet yhteyttä lähialueensa TELMA-koulutuksen järjestäjään ja vaatineet, että kunnan alueella asuville kehitysvammaisille nuorille on järjestettävä koulutusta. Tätä kautta ylipäänsä selvisi, että koulutuspaikkoja on liian vähän”, Heikkinen valottaa.

Juuri valmistuneen asetusluonnosehdotuksen avulla halutaan varmistaa, että kaikki tähän ryhmään kuuluvat nuoret saavat jatkossa opiskelupaikan. Tällä hetkellä luonnos on lausuntokierroksella ja sen pitäisi tulla voimaan ensi toukokuussa.

Nykyinen tilanne on ikävä välivaihe, johon ei osattu varautua, kun uutta oppivelvollisuuslakia suunniteltiin.

”Aikaisemmin kaikki vaativaa erityistä tukea tarvitsevat nuoret eivät hakeneet toisen asteen koulutukseen, joten lain suunnitteluvaiheessa ei ollut varmuutta siitä, kuinka laajasti vaativaa tähän ryhmään kuuluvat nuoret hakevat koulutukseen. Aika on näyttänyt, että myös nämä nuoret haluavat suorittaa toisen asteen tutkinnon ja se edellyttää opiskelupaikkojen lisäämistä. Tavoitteena on, että kaikki oppivelvolliset saavat seuraavan yhteishaun yhteydessä opiskelupaikan”, Heikkinen lupaa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen, mitä ja miksi?

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Laajentaminen nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Oppivelvollisuuden laajennus astui voimaan vuonna 2021 ikäluokka kerrallaan. Velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 olivat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet). Tästä ikäluokasta alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.

Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.

Oppivelvollisuus ei pääty silloin, jos oppivelvollinen suorittaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) ennen kuin hän täyttää 18 vuotta, vaan laki edellyttää toisen asteen tutkinnon suorittamista. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen suoritusajasta ja koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta. Oppivelvollisten osalta tulee lisäksi ottaa huomioon, että opiskeluaika on riittävän pitkä, jotta opiskelija voi suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun TELMA-koulutuksessa.

18 ikävuoden täyttämisen jälkeen oppivelvollisuuslakia ei enää sovelleta muutoin kuin maksuttomuuden osalta. Oppivelvollisuuslain mukainen maksuttomuus jatkuu sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

Maahanmuuttotaustaiset oppivelvolliset, joilta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, voivat suorittaa oppivelvollisuutta aikuisten perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä maahanmuuttajille tarkoitetussa koulutuksessa.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö.