TELMA-koulutus kuljettaa kohti itsenäisyyttä – Kiipulassa huomioidaan jokainen yksilö

“Opiskelijaprofiili on muuttunut entistä nuoremmaksi oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen. Se on näkynyt myös opiskelijoiden suurina tuen tarpeina. Yhteistyö huoltajien ja verkostojen kanssa, mm. hyvinvointialueiden kanssa, on yleensä toimivaa, kun mietimme, kuinka voisimme tukea myös näitä opiskelijoita parhaimmalla mahdollisella tavalla. Toki hyvinvointialueiden erilaiset toimintatavat haastavat meitä”, sanoo Kiipulan apulaisrehtori Anne Saari.

Yksi Kiipulan tarjoamista koulutusmuodoista on Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA), jota järjestetään myös Janakkalassa. Se on suunnattu vaativinta erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Koulutus ei keskity pelkästään opiskeluun, vaan elämänhallinnan ja arjen taitojen vahvistamiseen kokonaisuudessaan.

Erityisopettajat Samuli Laurinolli ja Päivi Kauhanen kertovat, miten yksilöllisyys näkyy käytännössä, millaista moniammatillista tukea on tarjolla ja kuinka opiskelijat löytävät opintojen jälkeen oman polkunsa yhteiskunnassa.

Yksilöllinen polku alkaa jo hakuvaiheessa

Kiipulassa jokaisen opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon jo ennen varsinaista koulutuksen alkua. Yleensä opiskelija osallistuu koulutuskokeiluun tai tutustumiskäynnille.

“Koulutuskokeilussa opiskelija saa viikon ajan mahdollisuuden kokeilla oppilaitoksessa opiskelua, koulutusalan soveltuvuutta, oppimisympäristöä ja asumista. Samalla kartoitetaan opiskeluun liittyvää yksilöllistä tuen tarvetta,” Laurinolli selventää.

Tutustumiskäynti tarjoaa vielä kevyemmän mahdollisuuden kurkistaa arkeen, tavata opiskelijoita ja henkilökuntaa ja miettiä, voisiko Kiipula olla oikea opiskelupaikka. Kun koulutus alkaa, laaditaan HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yhdessä opiskelijan ja hänen tukiverkostonsa kanssa.

Arjen perustaidot muodostavat opetuksen kivijalan. Aluksi selvitetään, sujuuko pukeutuminen, miten ruokailu onnistuu ja millaiset ovat hygieniataidot. TELMA toteutetaan Janakkalassa pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä henkilökohtaisia tavoitteita että ryhmätyöskentelyä.

Jos jokin tukikeino ei toimi, opiskelijalle etsitään yhdessä uusia tukimuotoja. Mukana ovat kodin lisäksi opettajat, avustajat, terapeutit, sosiaalityöntekijät ja usein myös kuljetuspalveluiden henkilöstö.

“Avustajan rooli on erittäin tärkeä, sillä hän on opiskelijan lähellä ja huomaa pienimmätkin yksityiskohdat. Päivittäinen havainnointi ja arviointi tehdään ydintiimin kanssa,” Kauhanen kertoo.

Moniammatillinen yhteistyö kulkee rinnalla

TELMA-koulutuksen arki ei perustu pelkästään opettajiin ja avustajiin. Mukana on laaja verkosto eri ammattilaisia, jotka tukevat opiskelijaa monin tavoin.

“Esimerkiksi psykologin apua on käytetty tunteiden hallinnan harjoitteluun, fysioterapeutit ohjaavat kuntoutuksessa ja AAC-ohjaajat kehittävät kommunikointivälineiden käyttöä,” Laurinolli luettelee.

Kuraattorin luokse voi aina poiketa keskustelemaan kaikenlaisista mieltä painavista asioista. Näin varmistetaan, ettei opiskelija jää yksin huoliensa kanssa.

Moniammatillisuus on tärkeää myös silloin, kun kohdataan haasteita. Kaikki nuoret eivät sopeudu helposti edes pienryhmään. Joillekin erityisherkille opiskelijoille ryhmätilanteet voivat olla kuormittavia.

“Näissä tilanteissa HOKS-prosessi on tärkeä työkalu. Verkoston kanssa ratkotaan tilannetta yhdessä. Esihenkilöiden tuki on meille opettajille ratkaisevan tärkeää,” Kauhanen painottaa.

Oppimista tukevat konkreettiset menetelmät ja teknologia

Oppiminen Kiipulassa perustuu tekemiseen. Pelkkä teksti ei monelle opiskelijalle riitä, joten mallistaoppiminen ja kuvien käyttö ovat välttämättömiä.

“Usein asiat on hyödyllistä näyttää konkreettisesti. Tehtävät pilkotaan pieniin osiin, jotta oppiminen on hallittavaa. Opiskelijaa kannustetaan tekemään mahdollisimman paljon itse,” Laurinolli kertoo.

Teknologian käyttö on vahvasti mukana

Kosketusnäytölliset laitteet, älytaulut ja tabletit ovat tuoneet opiskelijat digiaikaan. MOI-kalenteri on erityisen suosittu, sillä siihen voi tallentaa kuvia, videoita ja ääniä. Lisäksi käytössä on puheteknisiä laitteita ja kuvallisia kirjoitusohjelmia.

Opiskelijoiden osallisuutta vahvistetaan niin, että heitä rohkaistaan tekemään asiat itse. Avustajat tukevat, mutta eivät tee puolesta.

“Aikaa annetaan paljon, jotta jokainen saa onnistumisen kokemuksia,” Kauhanen lisää.

TELMA-opinnoista kohti yhteiskuntaa ja työelämää

TELMA ei ole päätepiste, vaan ponnahduslauta kohti tulevaa. Jo opintojen aikana HOKSissa mietitään tulevaa asumismuotoa ja työympäristöä. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi päivätoiminta, työtoiminta tai täsmätyö.

“Moni opiskelija siirtyy opintojen jälkeen asumaan itselleen sopivaan asumismuotoon ja aloittaa työympäristössään toimimisen tukiverkoston avulla,” Laurinolli kertoo.

Käytännön asiointia harjoitellaan paljon: kaupassa käynti, pankkiasioiden hoito, kirjastossa käyminen ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen ovat osa opintoja.

Yksilöllisen tuen vaikutukset voivat näkyä vasta pitkällä aikavälillä.

“Jos opiskelija oppii toimimaan ilman avustajaa ja rohkaistuu suunnittelemaan itsenäisempää asumista, se on valtava harppaus,” Kauhanen sanoo.

Erityisopettajat kiteyttävät Kiipulan roolin suomalaisessa koulutus- ja kuntoutusjärjestelmässä näin:

“Me kuljemme opiskelijan rinnalla vain pienen matkan, mutta se voi olla ratkaiseva. Kiipula antaa TELMA-opiskelijoille oman panoksensa itsenäistymisessä. Myös perhe saa rohkaisua siihen, että erityisnuori pärjää sopivassa ympäristössä,” Laurinolli ja Kauhanen summaavat yhdessä.