Outsider-taiteen asema Suomessa on vahva – silti apurahajärjestelmien ulkopuolella
Taiteen edistämiskeskus Taike on kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluvirasto. Sen palkkalistoilla on 15 eri puolilla Suomea työskentelevää läänintaiteilijaa, jotka työskentelevät joko valtakunnallisissa tai alueellisissa taiteen edistämisen projekteissa. Eräs heistä on Esa Vienamo, jonka toimialaan kuuluu outsider-taide.
Outsider-taiteen yleinen määritelmä on, että sen tekijät eivät ole saaneet taiteellista koulutusta. Outsider-taiteilijat tekevät taidetta omista lähtökohdistaan ja omassa asuinympäristössään ilman ulkopuolista vaikutusta. Usein he tarvitsevat erityistä tukea taiteensa tekemiseen. Toisaalta nykyisin Suomessa suurin osa erityistä tukea tarvitsevista taiteilijoista on suorittanut taidealan ammattitutkinnon. Outsider-taiteen määrittely onkin hyvin vaikeaa, koska aina löytyy poikkeuksia.
”Ourtsider-läänintaiteilijan tehtävä ei ole helppo. Tässä työssä on mietittävä omaa rooliaan ja sitä, mitä pitäisi tehdä. Asema valtiollisen viraston työntekijänä asettaa minut tietenkin tietynlaiseen rooliin ja luo odotuksia toiminnalleni”, toteaa outsider-läänintaiteilija Esa Vienamo.
Laajasti määritellen Vienamon tehtävä läänintaiteilijana on edistää outsider-taidetta sekä kansallisesti että kansainvälisesti sekä toteuttaa Taiken kehittämisohjelmia erilaisten projektien muodossa.
”Muualla maailmassa outsider-taiteella ei ole vastaavanlaista valtiollisen toimijan tukea ja asemaa kuin Suomessa. Siksi Suomea ihaillaan tässä suhteessa muissa maissa kovasti”, Vienamo huomauttaa.
Toisaalta, vaikka outsider-taide on Suomessa poikkeuksellisen hyvin verkostoitunutta, se on kuitenkin edelleen virallisen taidemaailman ja esimerkiksi apurahajärjestelmien ulkopuolella.
Vapaat kädet kehitystyössä
Vienamolla on takanaan kaksi vuotta läänintaiteilijan viisivuotisesta pestistä. Vienamon oma tausta on musiikissa, mutta hän on toiminut myös taidekeskus Kettukin toiminnanjohtajana seitsemän vuoden ajan vuoteen 2012 asti, joten hänellä on laaja ja monipuolinen tuntemus erityistä tukea tarvitsevien ihmisten taiteen kenttään.
Vienamon toiminta-alueena läänintaiteilijan tehtävässä on Satakunta ja Uusimaa. Hänellä on varsin vapaat kädet toteuttaa läänintaiteilijan tehtäväänsä pitäen kuitenkin mielessään Taiken asettamat suuntaviivat.
”Taikelta on tullut ohjausta siihen, mihin asioihin pitäisi panostaa. Tässä tapauksessa painopiste on erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työllistyminen, apurahojen saaminen sekä kansainvälisten yhteyksien luominen”, Vienamo kertoo.
Myös tuloksia on syntynyt siitäkin huolimatta, että korona on viime vuoden aikana hidastanut toimintoja merkittävästi. Satakunnassa on Vienamon vauhdittamana ryhdytty viimeisen kahden vuoden aikana viemään erityistaidepuolen toimintoja uudella innolla eteenpäin.
”Etenkin ensimmäisen läänintaiteilijavuoteni aikana Satakunnassa käynnistettiin esimerkiksi uusia kuvataideryhmiä sekä pidettiin näyttelyitä ja seminaareja. Nyt näyttää siltä, että pääsemme taas toimimaan kunnolla koronatauon jälkeen”, Vienamo visioi.
Outsider-taiteella on hyvin vahvasti kuvataidepainotteinen historia, mutta Vienamo on yhdessä taustavaikuttajiensa kanssa tehnyt sellaisen linjanvedon, että läänintaiteilijan toimintaa ei rajata vain kuvataidepuolelle, vaan kaikki taiteenlajit ovat mukana toiminnassa. Se sopii myös Taiken linjauksiin hyvin.
Linjanveto toimii hyvin myös Satakunnassa, jossa on kuvataiteiden ohella ollut jo pitempään vahva painotus videotaiteen ja teatterin puolelle.
Yhteistyötä Pertin Valinnan kanssa
Uudellamaalla Vienamo on tehnyt paljon yhteistyötä Pertin Valinnan kanssa muun muassa valmistelemalla Pertin Valinnan tuottamaa OAF, Outsider Art Fest -tapahtumaa, jossa on mukana monia eri taiteenlajeja, (https://outsiderart.fi/)
Pertin Valinta on Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändin perustama outsider-taiteen kauppa, galleria ja välitystoimisto, joka tarjoaa marginaalissa toimiville taiteilijoille manageri- ja agenttipalveluita musiikin, kuvataiteen, elokuvan ja esittävän taiteen aloilla. Palvelun tavoitteena on tukea taiteilijoiden osallisuutta, työllisyyttä ja välittää outsider-taidesisältöjä ja -palveluja asiakkaille.
”Tunnen tietenkin oloni niissä porukoissa tutuksi, koska itsellänikin on musiikkitausta”, Vienamo toteaa.
Millaista on outsider-musiikki?
Outsider-musiikin määrittely on, mikäli mahdollista, vieläkin haastavampaa kuin muiden taidemuotojen.
Maailmalta tunnetaan jo 70-luvulta asti itseoppineita muusikoita, joiden musiikissa on hyvin omaperäiset lähtökohdat. Suomessa outsider-musiikkia tuottavat yleensä erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ja toisaalta se, että kuuluu erityistä tukea tarvitsevien muusikkojen ryhmään, määrittää monissa tapauksissa musiikkityyliä.
”Pertti Kurikan nimipäivät -yhtye oli hyvä esimerkki outsider-muusikoista, mutta toisaalta yhtye soittaa tyypillistä punkmusiikkia, jota soittavat myös monet muut tavalliset punk-bändit. Toisaalta on myös esitetty, että punkmusiikissa olisi sinänsä outsider-musiikkiin liittyviä piirteitä”, kuvailee Vienamo.
Outsider-taiteen vaikutus valtavirtaan
Outsider-taide syntyi noin 100 vuotta sitten psykiatristen sairaaloiden terapiamuotona ja monet sen aikaiset nuoret taiteilijat saivat siitä vaikutteita. Viimeistään 40-luvulta lähtien outsider-taiteella on ollut vaikutusta nykytaiteeseen.
Suomessa outsider-taiteen tärkeimpiä muotoja nykyään ovat erityistaidetoiminta ja ITE-taide. Meillä ITE-taiteen asema on varsin vahva, ja sitä on myös kartoitettu enemmän kuin missään muualla maailmassa.
”ITE-taide on nykyaikaista kansantaidetta, jonka tekijöitä eivät sido mitkään säännöt, eikä heillä ei myöskään ole taidekoulutusta. ITE-taidetta on yhtä monenlaista kuin sen tekijöitäkin. Osa siitä on helposti lähestyttävää ja osa vaikeampaa”, Vienamo kuvailee.
Kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia ITE-taiteilijoita on useita ja he ovat saaneet näyttelykutsuja eri puolelle maailmaa. Vienamo nostaa esimerkiksi vuoden 2021 ITE-taiteilijan Jori Tapio Kalliolan, joka tekee hyvin laadukasta ITE-taidetta.
Työtä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi
Vienamo pyrkii läänintaiteilijan tehtävässään luomaan uudenlaisia malleja, joiden kautta kehitysvammaiset taiteilijat voisivat työskennellä entistä kokonaisvaltaisemmin taiteilijoina myös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.
Vienamo peräänkuuluttaa myös taiteen harrastamismahdollisuuksien lisäämistä ylipäänsä kaikille kehitysvammapalveluja käyttäville ihmisille, sillä tällä hetkellä suurimmassa osassa Suomen kuntia kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole mitään mahdollisuuksia harrastaa eri taiteenlajeja ja monen taiteellinen lahjakkuus jää pimentoon.
”Tarvitsemme tässä asiassa entistä enemmän työtä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Kunnat eivät voi vedota edes säästöihin, sillä taideharrastuksen aloittamisen mahdollistaminen esimerkiksi päivätoimintakeskuksissa olisi hyvin halpaa. Eivät taidevälineet paljoa maksa ja lisäksi taiteen harrastamisella on suuret hyvinvointivaikutukset”, Vienamo korostaa.
Kirjoita kommentti