Kirjailija Tapani Bagge: Kirjallisuus on kaikkia varten

Tapani Baggen kirjoittajan ura alkoi jo 38 vuotta sitten Jerry Cotton -lehtien parissa Keravalla. Lehden toimituksessa oli pulaa avustajista, ja parikymppistä Baggea pyydettiin mukaan kirjoittamaan Jerry Cotton -tarinoita. Bagge päätti tarttua haasteeseen. Hänen ensimmäinen tarinansa sai toimituksen hyväksynnän, ja niin hän alkoi kirjoittaa Jerry Cottoneita työkseen.

”Kirjoitin Cottoneita kymmenen vuotta. Se oli kuin oppisopimuskoulutus kirjailijan uralle: jutuista sai palkkion ja samalla oppi kirjoittamaan. Leivässä pysyi, kun kirjoitti kymmenen liuskaa päivässä. Siinä oppi nopeasti, että inspiraatiota ei kannata jäädä odottamaan, vaan aamulla pitää istua koneen ääreen ja ryhtyä kirjoittamaan.”

Ideoiden keräilyä ja huolellista suunnittelua

Ideat kirjoihinsa Bagge saa seuraamalla ympäröivää maailmaa. Kirjaidea saattaa tulla uutisista, elokuvista tai muistelmia ja elämäkertoja lukiessa. Aiheita on löytynyt myös omasta elämästä. Lasten- ja nuortenkirjoissaan Bagge hyödynsikin alkuun omia muistojaan. Myöhemmin ideoita on tullut omien lasten ja näiden kavereiden elämää seuraamalla. Baggen kirjoissa seikkaillaan usein hänelle tutuissa paikoissa Keravalla ja Hämeenlinnassa.

”Ideoita tulee vähän joka puolelta. Kerään ja yhdistelen niitä ja sitten kuvittelen loput. Jo Cottoneita tehdessäni opin sen, että kannattaa suunnitella hyvin ennen kuin lähtee kirjoittamaan. Nykyäänkin teen yleensä synopsiksen ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä. Ilman suunnitelmaa teen vain lyhyitä juttuja.”

Bagge suuntaa joka aamu työhuoneelleen, missä tekstiä syntyy noin viisi sivua päivässä. Joskus enemmänkin, jos kirja on jo pitkällä ja Bagge haluaa saada tietää, miten se päättyy.

”Vaikka tarinan olisi suunnitellut, niin aina se vähän elää matkan varrella.”

Lupaus selkokirjan kirjoittamisesta

Tapani Bagge edusti Suomen kirjailijaliittoa Selkokeskuksen yhteydessä toimivassa selkokirjatyöryhmässä vuosina 2004–2009. Liitto pyysi häntä edustajakseen, sillä Bagge oli aiemmin kirjoittanut helppolukuisia lastenkirjoja. Työryhmästä lähtiessään hän lupasi muille ryhmän jäsenille, että kirjoittaisi joskus vielä itsekin selkokirjan.

Vierähti kuitenkin vielä joitakin vuosia ennen kuin koitti sopiva hetki selkokirjan kirjoittamiselle. Selkokieli oli tullut jokseenkin tutuksi jo selkokirjatyöryhmän aikoina. Kirjoittamisessa Bagge hyödynsi selkokielen oppaita. Apuna oli myös Avain-kustantamon kustannustoimittaja Katja Jalkanen, joka nosti käsikirjoituksesta esiin kohtia, joita olisi tarpeen muokata vieläkin helpommiksi. Näin syntyi Baggen ensimmäinen selkokirja Alligaattori, joka julkaistiin vuonna 2017. Sen jälkeen häneltä on julkaistu selkokirjoja vuosittain.

Selkokielellä kirjoittamisessa on omat pulmakohtansa.

”Esimerkiksi sanaleikit ja vitsit voivat olla haastavia. Niitä ei välttämättä saa selkokielellä toimimaan, ja silloin ne on parempi karsia. Tilannehuumori kuitenkin toimii selkokielelläkin.”

Vähän kuin kääntämistä

Bagge on myös mukauttanut yleiskielisiä tekstejään selkokielelle. Esimerkiksi Marskin keppi (Avain 2019) on mukautus yleiskielisestä novellista, joka on julkaistu Miehet asialla -novellikokoelmassa (Aviador 2018). Samasta kokoelmasta löytyy myös novelli Alligaattori. Sen Bagge on muokannut yleiskielelle samannimisen selkoromaaninsa pohjalta. Kirjoissa seurataan kahden keski-ikäisen miehen, minäkertojan ja Koskelan, seikkailuja. Tänä syksynä julkaistiin sarjan uusin osa Tuhon torni (Avain 2021). Inspiraatiota kirjoihin on tullut Baggen omasta elämästä:

”Etenkin alkuun lähtökohtana olivat kaikennäköiset hankaluudet, joita itselleni tuli vastaan. Asun omakotitalossa, mutta en ole kovin kätevä käsistäni. Ensi vuodelle on suunnitteilla sarjan seuraava osa, joka käsittelee maaseudun kauhuja. Se sai innoituksensa siitä, kun ostimme kesämökin.”

Ensi vuonna julkaistaan myös Polkupyörävarkaat (Avain 2022), jonka Bagge on mukauttanut omasta teoksestaan Elsan etsivätoimisto – Polkupyörävarkaat (Karisto 2020). Kirjassa vahva ja itsevarma Elsa perustaa etsivätoimiston. Ensimmäiseksi asiakkaakseen hän saa ujon Elmerin, jonka polkupyörä on varastettu. Pian häviää myös Elsan pyörä, ja kaverukset ryhtyvät yhdessä selvittämään kadonneiden pyörien arvoitusta.

”Alkuperäisen kirjan kieli on melko yksinkertaista ja tarina sopivan lyhyt, joten sen saa hyvin toimimaan selkokielelläkin.”

Selkomukauttaminen poikkeaa jonkin verran suoraan selkokielelle kirjoittamisesta.

”Selkomukauttaminen on vähän kuin kääntämistä. Olen itsekin jonkin verran suomentanut kirjoja. Selkomukauttajakin siirtää tekstin vähän kuin eri kielelle. Kirjojeni juonet ovat usein sen verran yksinkertaisia, etten ole mukauttaessani joutunut juurikaan karsimaan esimerkiksi hahmoja pois. Tekniikan kuvausta olen kuitenkin karsinut.”

Selkokirjat sydäntä lähellä

Juuri julkaistun Tuhon tornin lisäksi tänä syksynä ilmestyi myös Baggen kirjoittama selkokielinen lännennovelli, joka on mukana Päivi Haanpään ja Marika Riikosen toimittamassa nuorille suunnatussa Likainen tusina -novelliantologiassa (Art House 2021).

Tänä syksynä Bagge sai myös tunnustusta selkokirjoistaan, kun hänelle myönnettiin Seesam-palkinto. Palkinto annetaan henkilölle tai taholle, joka on edistänyt selkokirjallisuuden asemaa Suomessa. Palkinnon myöntää selkokirjatyöryhmä, ja se myönnetään joka toinen vuosi. Tunnustuksen saaminen lämmittää Baggea, sillä selkokirjallisuus on hänen sydäntään lähellä. Hän ajattelee, että on tärkeää tehdä monen tasoisia kirjoja, sillä kirjallisuus on kaikkia varten.

Suomessa ei ole toistaiseksi kovin monia kirjailijoita, jotka kirjoittaisivat sekä yleis- että selkokielellä. Baggenkaan yleiskielellä kirjoittavat kollegat eivät pääsääntöisesti ole osoittaneet suurta kiinnostusta selkokirjojen kirjoittamista kohtaan. Bagge arvioi, että selkokirjat ovat monien kirjailijoiden mielestä jollain tapaa hankala kirjallisuuden muoto. Heitä hän kannustaakin kokeilemaan selkokirjoittamista kurssien ja opaskirjojen avulla.

”Kun käy vaikka parin päivän kurssin, pääsee varmasti jo aika hyvin perille.”

Bagge itse aikoo jatkaa selkokirjojen kirjoittamista myös tulevaisuudessa.