”Ne selviävät, jotka osaavat tehdä yhteistyötä”

Oulussa päämajaansa pitävä Nuorten Ystävät ry perustettiin 117 vuotta sitten. Nykyisin Nuorten Ystävien asiakaskunta kattaa laajan joukon eri tavoin tukea tarvitsevia ihmisiä ja sen palveluja tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Nainen seisoo puurakennuksen edustalla.
Nuorten Ystävien pääsihteeri Raija Näppä korostaa, että järjestöjen on jatkossa entistä enemmän verkostoiduttava muiden toimijoiden kanssa, jos ne haluavat toimia mahdollisimman tuloksellisesti.

”Minulla on aina ollut onni tehdä merkityksellistä työtä. Aloittaessani työt Nuorten Ystävissä ajattelin, että tämä on minun sydämen tehtäväni, sillä teemme erityisen merkityksellistä työtä. Nuorten Ystävät on huolellisesti rakennettu organisaatio, joka on 140 henkilön työpaikka. Edessämme on todella haastavat ajat sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvien leikkausten vuoksi”, toteaa Raija Näppä, joka aloitti työnsä Nuorten Ystävät ry:n pääsihteerinä huhtikuun alussa, kun hänen edeltäjänsä Arja Sutela jäi eläkkeelle.

Nykyiseen työhönsä Näppä siirtyi Koulutuskuntayhtymä Osaosta.

Nuorten Ystävät on 117 vuotta vanha monialajärjestö. Alun perin se perustettiin suojelemaan lapsia. Se on ainoa sosiaali- ja terveysalan Oulussa keskuspaikkaansa pitävä valtakunnallinen järjestö.

”Nuorten Ystävien koulu perustettiin jo ennen kuin Suomi oli itsenäinen valtio. Järjestö on selvinnyt sodista ja monista muista haasteista, ja nykyisin sitä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin”, kiteyttää Näppä.

Tuen tarve kasvaa, rahoitusta leikataan

Hallitusohjelmaan sisältyy suunnitelma sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaamisesta 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Leikkaukset kohdistuvat osittain myös Nuorten Ystäviin Stean avustusten osalta.

Samaan aikaan nuorten mielenterveyskriisit ja lapsiperheköyhyys lisääntyvät ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, vaikka syntyvyys alenee.

”Leikkaukset ja säästöt näkyvät asiakaskuntamme arjessa. Asiakkainamme on esimerkiksi huumeiden käyttäjiä, jotka ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa ja leikkaukset tulevat vaikeuttamaan heidän elämäänsä entisestään. Leikkaukset ovat kohdistuneet myös lapsiperheisiin esimerkiksi pienennettyjen asumistukien muodossa. Samaan aikaan asumiskustannukset ovat kuitenkin nousseet. Erityisesti perheissä, joissa on sekä mielenterveyden haasteita että päihteiden käyttöä, ongelmilla on tapana kertautua. Tämä on aika kylmää kyytiä”, Näppä huokaisee.

Tukea moneen lähtöön

Myös nuorten työpajoissa, klubitaloilla sekä Vanhempien Akatemiassa perheiden taloudellisen tilanteen heikentyminen näkyy selvästi. Vanhempien Akatemia tarjoaa myös verkossa toimivia palveluja, joiden avulla se tavoittaa vanhempia ympäri Suomea. Se pyrkii auttamaan perheitä arjen haasteissa ja edistämään yhteistyövanhemmuutta. Akatemian toimintaan kuuluu keskustelu- ja neuvontapalveluja, joissa käsitellään lasten kasvatusta, vanhemmuutta sekä parisuhteeseen ja eropohdintoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi Akatemia pyrkii lisäämään yläkoululaisten motivaatiota koulunkäyntiin, ennaltaehkäisemään luvattomia poissaoloja ja torjumaan koulupudokkuutta. Vanhempien Akatemia on siten tärkeä tuki sekä nuorille että heidän perheilleen.

Klubitalotoiminta on suunnattu yli 18-vuotiaille työikäisille, jotka tarvitsevat tukea arjessaan, työllistymiseen tai opiskeluun liittyvissä asioissa. Klubitaloilla harjoitellaan arjen taitoja, kuten ruoanlaittoa ja siivoamista, ja sekä työelämätaitoja. Klubit ovat maksuttomia ja niiden toiminta mukautuu osallistujien tarpeiden, tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Osallistuminen on mahdollista sekä paikan päällä että verkossa toimivassa eKlubitalossa, mikä mahdollistaa joustavan ja monipuolisen osallistumisen.

”Meillä on myös Taikasauva-rahasto, jonka varoista voimme tukea perheitä monin eri tavoin. Usein hyvin pienikin tuki auttaa perheitä ratkaisevasti. Ostimme esimerkiksi erään perheen lapselle pyörän. Tällä lapsella oli tapana lintsata koulusta, mutta lintsaaminen loppui saman tien, kun hän sai uuden pyörän. Joskus asia voi olla kiinni jopa vain nenäpinnistä, jonka ostimme eräälle perheelle, jotta heidän lapsensa ei olisi tarvinnut pelätä veden menemistä nenään uimahallissa”, Näppä valaisee.

Myös jääkiekkoseura Oulun Kärpät osallistuu omalla panoksellaan auttamiseen. Seura on haastanut yrittäjiä ostamaan lippupaketteja, jotka he lahjoittavat Nuorten Ystäville, joka lahjoittaa liput edelleen omille asiakkailleen.

”Kuinka moni asiakkaistamme pystyisi oikeasti ostamaan lippua Kärppien peleihin?”, pohtii Näppä.

Nainen nojaa kaiteeseen ja katsoo sivulle.
Nuorten Ystäviä tarvitaan nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sanoo Raija Näppä.

Eroon vastakkainasettelusta

Nuorten Ystävät tekee vahvaa vaikuttajaviestintää yhdessä Oulun Diakonissalaitoksen ja Hoivatien kanssa. Viestinnän keskiössä on pyrkimys nostaa erityisesti nuorten mielenterveyshoitojonot näkyväksi.

”Olemme puhuneet mielenterveyden haasteista jo pitkään, mutta emme ole tulleet kuulluiksi riittävästi. Myös vastakkainasettelu on hyvin surullinen ilmiö. Keskusteluissa vastuita pyritään pompottelemaan sinne ja tänne, vaikka tärkeintä olisi, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tulisi nähdyksi ja kuulluksi. Siksi peräänkuulutan ammattilaisilta ja päättäjiltä enemmän hyväksyvää ymmärrystä vastakkainasettelun sijaan”, Näppä painottaa.

Osansa mielenterveyden ongelmien kasvulla on myös somella.

”Kun olimme mieheni kanssa nuoria, oli paljon helpompi olla vanhempi kuin nykyisin. Lapset olivat suojassa somelta eikä heihin kohdistunut samalla tavalla odotuksia harrastaa erilaisia kalliita harrastuksia ja hankkia niihin kuuluvia välineitä. Nykyisin tilanne on aivan toinen”, toteaa Näppä.

Tietoa kerätään ja siitä opitaan

Nuorten Ystävät mittaa toimintansa vaikuttavuutta monilla eri tavoilla, kuten kyselyjen, palaute- ja seurantatutkimusten, sekä tilastojen ja myös kasvokkain tapahtuvan yksilöpalauteen kautta.

Järjestöllä on käytössään myös työnsä vaikuttavuutta mittaava 3XD10- elämäntilannemittari, joka pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen ihmisten hyvinvoinnin mittaamisesta. Mittarin avulla arvioidaan 10 hyvinvoinnin osa-aluetta: itsetunto, terveydentila, resilienssi, ystävyyssuhteet, perhe, pärjääminen, talous, asuminen, elämään tyytyväisyys ja vahvuudet.

Vastaaja arvioi oman arjen sujumistaan eri elämänalueilla numeroarviolla 0–10. Lisäksi hän pohtii, miten tärkeitä hyvinvoinnin osa-alueet ovat nyt ja millaisia tulevaisuuden tavoitteita hän voisi itselleen asettaa. Mittari ei keskity ongelmiin, vaan tähtää nuoren toimintakyvyn tukemiseen. Sitä voivat hyödyntää sekä nuoret itsenäisesti että nuoren kanssa työskentelevät ammattilaiset yhdessä nuorten kanssa.

”Pelkkä vaikuttavuuden mittaaminen ei vielä riitä, vaan tapa, jolla kerättyä tietoa hyödynnetään, on olennaista”, Näppä huomauttaa.

Linnoittautuminen ei auta

Näppä korostaa, että järjestöjen on jatkossa entistä enemmän verkostoiduttava muiden toimijoiden kanssa, jos ne haluavat toimia mahdollisimman tuloksellisesti.

”Sen sijaan että jokainen linnoittautuisi puolustamaan omaa sektoriaan ja toimialaansa, meidän täytyisi tehdä entistä vahvemmin yhteistyötä muiden sama alan toimijoiden kanssa. Nuorten Ystävillä on esimerkiksi Oulun Diakonissalaitoksen kanssa yhteistyöyritys Hoivatie. Se on yksi Suomen suurimmista kotimaisesti omistetuista yhteiskunnallisista sosiaalialan yrityksistä. Hoivatiellä työskentelee lähes tuhat ammattilaista 19 paikkakunnalla yli 60 eri yksikössä”, Näppä kehaisee.

Yhteistyö kannattaa, sillä Nuorten Ystävät on myös alueensa merkittävä työllistäjä ja se tuo kuntiin EU rahaa. Tästä näkökulmasta katsoen Näppä ei ymmärrä, miksi järjestöt ymmärretään usein julkisella keskustelussa julkisia palveluja täydentäviksi palveluiksi.

”Me teemme työtä yhdessä julkisten toimijoiden kanssa, emme vain täydennä. Tässä asiassa tarvitaan näkökulman muutosta. Emme puhu kilpailijoista vaan siitä, mitä asiakkaamme tarvitsevat ja mikä toimija osaa parhaiten täyttää heidän tarpeensa. Otamme myös vastaan ideoita, ja toivomme että toimintaamme haastetaan.”

Ääntä eetteriin myös jatkossa

Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Näppä katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti, sillä nykyinen kriisi ei ole järjestölle ensimmäinen laatuaan.

”Nuorten Ystävät on selviytynyt 117 vuotta, ja nyt meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Meillä on selkeä tilaus ja teemme sitä, minkä parhaimmin osaamme. Olemme luotettava asiantuntijaorganisaatio ja toimimme hyvien strategisten kumppanien kanssa. Kuuntelemme ihmisiä herkällä korvalla ja uskallamme puolustaa heitä. Pidämme myös jatkossa ääntä turvataksemme haavoittuvimmassa asemassa olevien lapsiperheet ja työikäisten ihmisen oikeuksien toteutumista”, päättää Näppä.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).