Ammatillista koulutusta kaikille yhdenvertaisesti

Hankkeen kumppanuusmaat ovat olleet Puola, Espanja, Italia ja Suomi. Muut hankkeeseen osallistuneet maat tarkastelivat pääasiassa vammaisten nuorten tukemista kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ammatillisessa koulutuksessa, kun taas Suomen teema-alueena on ollut erityinen tuki teknisessä ammattikoulutuksessa. VET4ALL-hankkeessa etsittiin hyviä käytäntöjä eri maista vammaisten nuorten tukemisessa ammatillisiin opintoihin ja käynnistettiin kansainvälistä vuoropuhelua siitä, miten käytäntöjä olisi mahdollista soveltaa ja kokeilla hankkeen kumppanuusmaissa ja laajemminkin Euroopassa niin, että tukea ammatillisten opintojen onnistumiseksi voitaisiin taata entistä joustavammin tulevaisuudessa.

Lainsäädäntö tukemassa vammaisten nuorten ammattikoulutusta

Uuden lain mukaan Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia 18 ikävuoteen saakka, joten oppivelvollisuus ulottuu myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin ja toiselle asteelle. Oppivelvollisuus 18 ikävuoteen saakka on koskenut myös vaikeasti vammaisia lapsia ja nuoria vuodesta 2021 lähtien, ja jokaiselle nuorelle on taattava paikka toisen asteen opinnoissa. Vammaispalvelulaki on uudistunut keväällä 2023, ja siinä painotetaan voimakkaasti vammaisten henkilöiden osallisuutta sekä osallisuuden aktiivista tukemista palveluissa.

Nämä lainsäädännölliset uudistukset vaikuttavat merkittävästi vammaisten nuorten koulutukseen liittyviin oikeuksiin, ja heidän osallisuutensa edistämiseen tulevaisuudessa. Jokaisella yksilöllä tulisi olla mahdollisuus opiskella ammatti, ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden suoriutumista ammattiopinnoissa tulee tukea monipuolisesti opetuskäytännöissä ja oppilaitosyhteisöissä.

Suomessa 87 prosenttia erityistä tukea tarvitsevista henkilöistä opiskelee yleisissä ammattioppilaitoksissa, ja muut erityisammattioppilaitoksissa. VET4ALL-hankkeessa on käynyt ilmi, että erityisen tuen käytäntöihin liittyvät erot oppilaitosasteiden välillä liittyvätkin pääasiassa tuen intensiteettiin.

Erityinen tuki yleisissä oppilaitoksissa teknisillä aloilla

Yleisissä ammattioppilaitoksissa erityinen tuki liittyy vaihteleviin opetusympäristöihin ja mahdollisuuksiin opiskella ammatin kannalta luonnollisissa ympäristöissä, kuten työpaikoilla. Opetus on mahdollisimman käytännönläheistä ja opiskelijat oppivat tekemällä. Aineopettajan lisäksi yleisopetuksessa on läsnä ohjaajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa niitä opiskelijoita varten, jotka tarvitsevat opetuksessa enemmän tukea.

Opinnoissa tarjotaan myös pienryhmäopetusta, jossa voidaan räätälöidä helpommin myös yksilöllisiä opetuskäytäntöjä. Pienryhmäopetus tukee yksilöllistä suoriutumista, sillä tukea tarjotaan pienryhmissä jatkuvaluonteisesti. Lisäksi opetustilanteissa erityisopettajat tarjoavat systemaattista tukea, joka perustuu opiskelijan yksilölliselle opetussuunnitelmalle.

VET4ALL-hankkeen aikana on kuitenkin huomattu, ettei tukea tarvitseville ole aina tarjolla riittävästi opetustunteja yleisessä ammattiopetuksessa teknisillä aloilla. Kiireetön aika opetella tehtävää tai taitoa olisi monelle nuorelle olennaista oppimisen kannalta, mutta riittäviä ajallisia resursseja ei välttämättä voida taata yleisen ammattiopetuksen piirissä.

Ammattiopinnoissa pyritään tarjoamaan myös psykologista tukea. Opiskelijaa autetaan löytämään omia yksilöllisiä vahvuusalueitaan ja niitä vahvistetaan. Kuten opinnoissa kohdatut haasteetkin, myös osaaminen on yksilöllistä. Sitä tukemalla ja etsimällä mielekkäitä oppimisen tapoja ja tehtäviä, nuorten itsearvostusta pyritään kohottamaan ja pitämään yllä. Usko omiin kykyihin hyödyttää nuorta myös hänen valmistuttuaan ja tulevassa työelämässä.

Yksilöllinen opetussuunnitelma tuen suunnittelun välineenä

’Tulosten kansainvälisen hyödynnettävyyden kannalta yhdeksi keskeisimmistä käytännöistä VET4ALL-hankkeessa on noussut suomalaisen lainsäädännön mukainen henkilökohtainen opetussuunnitelma. Sen laatimiseen osallistuu opiskelijan ja hänen huoltajansa lisäksi tiimi, johon kuuluu yleensä aineopettajia ja erityisopettajia. Jo opintosuunnitelmaa laatiessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan vahvuuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin, ja pyritään löytämään parhaimmat tavat tukea nuorta hänen yksilöllisissä vahvuuksissaan.

Henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan kuuluu myös suunnitelma erityisen tuen tarjoamisesta opinnoissa. Tuen tarve arvioidaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluu esimerkiksi opetushenkilökuntaa,  koulukuraattori  tai -psykologi ja tarpeen mukaan myös terveydenhuollon ammattilaisista.

Opintojen etenemistä pyritään seuraamaan ja arvioimaan suunnitelman valossa vähintään vuosittain ja ohjauksen ja tuen käytäntöjä muutetaan, jos sille ilmenee syytä.

Nuoret mukana opintojen suunnittelussa

Henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjattu suunnitelma erityisen tuen järjestämisestä on koettu VET4ALL-hankkeessa erityisesti sen järjestelmällisyyden ja vakiintuneisuuden takia toimivaksi ja kansainvälisesti kokeilemisen arvoiseksi käytännöksi. Etenkin suunnitelman laadinta siten, että nuori on suunnittelussa itse mukana, on koettu jopa uraauurtavana, koska käytäntö edistää vammaisten nuorten osallisuutta merkittävästi.

Nämä suomalaisen järjestelmän vahvuudet voisivatkin toimia tulevaisuuden toivoina luomassa kestävää hyvinvointia myös muualla, sillä käytännöt perustuvat yksilön oikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle.

Erityinen tuki erityisoppilaitoksissa teknisillä aloilla

Erityisoppilaitoksissa erityisen tuen käytännöt ovat intensiivisempiä ja systemaattisempia, ja tukea on tarjolla kokoaikaisesti. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voi tehdä muutoksia nopeastikin, mikäli opetuksen yhteydessä ilmenee tarvetta muuttaa tukemisen käytäntöjä. Opettajat voivat esimerkiksi soveltaa hyvinkin luovia, yksilöllistä suoriutumista tukeva menetelmiä opetuksessaan. Näitä menetelmiä voivat olla esimerkiksi apuvälineet, jotka kehitetään teknisissä opinnoissa suoriutumista varten, kuten erityiset vipusimet ja muut yksilölliseen tuen tarpeeseen vastaavat työkalut.

Fasilitointi eli mukauttaminen on tärkeää oppimisen tukemisessa. Esimerkiksi opintoihin liittyviä kirjasinkokoja voidaan muuttaa suuremmaksi niitä opiskelijoita varten, joilla on visuaalisia tuen tarpeita. Opiskelijat, joilla on kognitiivisia tuen tarpeita, hyötyvät esimerkiksi väri- tai muusta assosiaatiosta. Opittava osa-alue, tehtävä tai asia merkitään eri väreillä niin, että opiskelija kykenee asiaan yhdistetyn värin kautta oppimaan tai muistamaan asian. Mikäli luetun ymmärtäminen tuottaa hankaluuksia, assosiaatiomenetelmät helpottavat opeteltavan asian omaksumista.

Kiireetöntä opiskelua

Erityisoppilaitoksen erityisen tuen käytännöt ovat muodoiltaan samankaltaisia, kuin yleisissäkin ammattioppilaitoksissa. Opiskelijan yksilölliseen tukeen panostetaan voimakkaasti aineopinnoissa. Esimerkiksi pienryhmä- tai työpajamuotoinen opiskelu kokoaikaisen erityisen tuen kanssa on erityisoppilaitoksissa säännönmukainen käytäntö, ja opetusympäristöt ovat vaihtelevia, sillä ammattiopintoja voi suorittaa vaikkapa korjaamoissa.

Keskeiset erot erityisammattioppilaitosten ja yleisten ammattioppilaitosten välillä liittyvät opetustuntien määrään. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat hyötyvät ennen kaikkea mahdollisuudesta edetä opinnoissa rauhalliseen ja yksilölliseen tahtiin, ja opiskelun kiireettömyyteen on panostettu erityisoppilaitoksissa.

Yksilökeskeiset käytännöt Suomen vahvuutena

Kiire ja ajallisten resurssien puute vaikeuttaa yksilöllistä opetusta Suomen ammattikoulutuksessa, ja siihen ovat olleet paljolti syynä viimeisen vuosikymmenen koulutusleikkaukset, jotka iskivät etenkin ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen. Juuri säädetyn uuden oppivelvollisuuslain ja edelleen vallitsevan resurssipulan välinen yhtälö tulisi kuitenkin ratkaista, koska jokaiselle tulisi taata mahdollisuus kykyjen mukaiseen opiskeluun. Ilman opettajien ja ohjaajien tarjoamaa yksilöllistä tukea ja riittävää läsnäoloa vammaiset nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa verrattuna vammattomiin opiskelijoihin.

Suomen tarjoama anti kansainväliselle VET4ALL-hankkeelle onkin ollut ennen kaikkea yksilöllisen tuen ja nuorta varten mukautettujen opetusmenetelmien huomattava merkitys ammatillisessa koulutuksessa. Yksilöllisen tuen merkitystä ammattiopintojen sujumisen kannalta korostetaan niin erityisopetuksen ammatillisuudessa kuin sitä sääntelevässä lainsäädännössäkin. Koulutusta mukautetaan nuoren tarpeiden mukaan eikä siten, että jokaisen opiskrlijan olisi sovittauduttava valmiisiin järjestelmiin ja ratkaisuihin.

Suomessa ei palkkauskiintiöitä

Erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista moni työllistyy haluamalleen alalle. Suomesta kuitenkin puuttuu toistaiseksi esimerkiksi Espanjan ja Italian mallien kaltaiset työllisyyslainsäädännössä määritellyt käytännöt palkata kiintiöidysti erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ja järjestää heille kykyjen ja kompetenssien mukaisia työtehtäviä. Vaikka erityistä tukea tarvitseva nuori suorittaisikin ammattitutkinnon, se ei vielä Suomessa ole tae työpaikan löytymiselle.

Suomen vahvuutena ovat kuitenkin pyrkimykset kohdata nuori yksilönä ja järjestää hänelle mielenkiintoa vastaavia opintoja ja tehtäviä, sekä tukea nuoren yksillöllisiä vahvuuksia ja suunnitelmia. Vaikka opintojen ja työelämän välinen nivelvaihe onkin vielä ongelmallinen vammaisten nuorten kannalta, yksilölähtöinen ajattelu ja sitä painottavat käytännöt viitoittavat tulevaisuudessakin oikeaan suuntaan myös työelämäpolkujen rakentamisessa.

Lähteet

• Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017:531. Annettu 11.8.2017.
• Oppivelvollisuuslaki 2020: 1214. Annettu 30.12.2020.