Lukemisen ilo löytyy selkolukupiiristä

Lukeminen on monille ihmisille niin vaikeaa, että kirjoista nauttiminen voi tuntua mahdottomalta. Sen vuoksi Selkokeskuksen hankkeessa lukemisen iloa etsittiin helpolla suomen kielellä kirjoitetuista selkokirjoista. Monen on mahdollista nauttia selkokirjallisuudesta, vaikka yleiskieliset kirjat olisivat liian vaikeita.

”Hanke sai alkunsa ajatuksesta, että lukeminen kuuluu kaikille. Hankkeessa on levitetty tietoa selkokirjallisuudesta sekä kehitetty selkokirjallisuuden lukupiirin malli. Tarkoituksena on, että lukupiiriä voitaisiin toteuttaa eri puolilla Suomea ja siten lisätä suomalaisten intoa lukemista kohtaan sekä kehittää lukutaitoa”, kertoo hankesuunnittelija Jenni Stolt Selkokeskuksesta.

Stolt selvitti aluksi, mitä selkolukupiirien järjestämisestä jo tiedetään. Hän täydensi vanhaa tietoa esimerkiksi viimeaikaisten tutkimusten sekä lukupiirimallin pilottien avulla.

Hyvää palautetta osallistujilta

Lukupiirin pilotteihin osallistui erilaisia ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneita selkokirjallisuuden lukupiiristä ja kielitaitonsa kehittämisestä. Osallistujien taustat ja syyt lukemisen hankaluuteen olivat monenlaisia. Lukupiireihin osallistui nuoria ja aikuisia, jotka olivat joko S2-opetuksessa tai erityisopetuksessa. Myös ryhmien opettajat olivat mukana seuraamassa lukupiirejä.

Osallistujat antoivat lukupiireistä pääosin hyvää palautetta. Suurin osa osallistujista koki hyötyvänsä selkokirjoista. Useimmat myös sanoivat, että osallistuisivat selkokirjallisuuden lukupiiriin mielellään jatkossakin.

”Mieltäni lämmitti erityisesti se, kun osallistujat kertoivat oppineensa uutta, kuten uusia sanoja tai asioita suomalaisesta yhteiskunnasta. Oli myös hienoa nähdä, kuinka lukemiseen kielteisesti suhtautunut teini innostuikin lukemisesta, kun teksti oli kiinnostavaa ja riittävän helppoa!” kertoo Stolt.

Myös opettajat antoivat lukupiireistä hyvää palautetta. He kokivat lukupiirin hyvänä keinona edistää opiskelijoiden ryhmätyötaitoja ja innostaa näitä lukemisen pariin.

”Ilahduin kuullessani, että selkokirjat olivat olleet osana opetusta jo aiemminkin, ja opettajilla oli niiden käytöstä hyviä kokemuksia. Opettajat kertoivat myös aikovansa käyttää hankkeessa tuotettuja materiaaleja omassa opetuksessaan.”

Haasteiden kautta kohti entistä toimivampaa lukupiiriä

Vaikka pilottilukupiireistä saadut kokemukset olivat pääosin hyviä, ei haasteiltakaan täysin vältytty. Haasteita aiheutti esimerkiksi se, että yhden ryhmän sisällä saattoi olla hyvin eri tasoisia lukijoita.

Lukupiirimallia kehitettiin osallistujilta kerätyn palautteen pohjalta. Osallistujat antoivat vinkkejä esimerkiksi siihen, minkä pituisia tekstejä lukupiirissä olisi hyvä lukea ja mistä aiheista.

”Lukupiirejä oli toisinaan vaikea suunnitella etukäteen, kun ei ollut tarkkaa tietoa siitä, millaiset luku- ja keskustelutaidot osallistujilla on. Pyrin kuitenkin valmistautumaan siten, että heikoimmatkin lukijat pääsevät mukaan. Tulostin esimerkiksi Papunetistä kuvia keskustelun ja luetun ymmärtämisen tueksi”, Stolt kertoo.

Haasteista oppimalla oli mahdollista kehittää lukupiirimallia vielä toimivammaksi. Hankkeessa tuotetussa oppaassa on nyt kaksi lukupiirin tasoa eri tasoisille lukijoille sekä suositus käyttää kuvia keskustelun tukena erityisesti heikoimpien lukijoiden kanssa.

Ohjaajan oppaasta apua selkolukupiirin järjestämiseen

Stolt laati keräämänsä taustatiedon ja pilottilukupiireistä saatujen kokemusten pohjalta lukupiirin ohjaajan oppaan, joka julkaistiin huhtikuussa Lukuviikon yhteydessä. Opas on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita selkolukupiirin vetämisestä. Ohjaajan oppaaseen on koottu käytännönläheisiä vinkkejä, kuten mistä selkokirjoja löytää ja mitä täytyy huomioida vuorovaikutustilanteissa selkokieltä tarvitsevien ihmisten kanssa.

”Ohjeistuksen haluttiin olevan mahdollisimman ajankohtainen, joten siinä huomioitiin myös mahdollisuus etäyhteydellä pidettävään lukupiiriin”, Stolt kertoo.

Selkolukupiiriin liittyviä asioita käsitellään myös myöhemmin keväällä julkaistavassa Lukuiloa-podcastissa, jossa on tarkoitus syventyä oppaassa käsiteltyihin asioihin yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa.

Stoltin mukaan selkolukupiiritoiminta sopii kaikkialle, missä myös heikosti lukeville halutaan tarjota mahdollisuus iloita ja keskustella kirjallisuudesta.

”Toimintaa kannattaa kokeilla esimerkiksi kirjastoissa, kouluissa sekä vanhus- ja vammaistyön toimipisteissä. Toivon oppaan antavan hyvät eväät niille tahoille, joilla on kiinnostusta vetää selkokirjallisuuden lukupiiriä. Toivottavasti lukemisen ilon leviävää näin ympäri Suomea.”

Antoisa kokemus myös ohjaajalle

Lukupiirin pilotointi oli erittäin antoisa kokemus myös ohjaajan näkökulmasta. Stoltille hankkeen parasta antia olikin se, että hän pääsi kohtaamaan selkokieltä tarvitsevia ihmisiä ja keskustelemaan heidän kanssaan.

”Heillä oli valtavan paljon hyviä ajatuksia luku- ja kielitaidon merkityksestä, ja toivoisin, että minulla olisi arkityössäni enemmänkin mahdollisuuksia tavata selkokieltä tarvitsevia ihmisiä. Kohtaamiset lisäsivät motivaatiotani entisestään ja muistuttivat siitä, että työni on tärkeää.”

Selkokirjallisuuden lukupiiri ja lukupiirin ohjaajan opas Selkokeskuksen verkkosivulla.