SELVIS helpottaa päihteistä puhumista

Nuorten ja opettajien palautteet ovat vaikuttaneet aineistoihin vielä pilotointivaiheessa. Tässä jutussa koulutussuunnittelija Milla Ruuska kertoo, miten palaute vaikuttaa.

Miten nuoret olivat mukana?

SELVIS-hankkeessa on syntynyt runsaasti selkokielisiä aineistoja, jotka tarkoitettu päihdetyöhön kehitysvammaisten nuorten keskuudessa. Toive on, että aineistot siirtyvät kehitysvamma-alan ammattilaisten eli ohjaajien ja opettajien työkalupakkeihin.

Hankkeessa on perustettu kehittämisryhmiä, joissa kehitysvammaiset nuoret ja heidän ohjaajansa ovat osallistuneet aineistojen ideointiin ja testauksiin. SELVIS on tuottanut mm. aineistoja, joita ohjaajat voivat käyttää oppitunnilla, siis oppituntiaineistoja.

Koulutussuunnittelija Milla Ruuska on pilotoinut juuri näitä oppituntiaineistoja tämän syksyn aikana. Milla Ruuska työskentelee EHYT ry:ssa koulutussuunnittelijana. Hän on 50 prosentin työajalla SELVIS-hankkeessa. Toinen puoli työajasta menee EHYT ry:n koulutuksiin ja kehittämiseen, jotka on suunnattu ehkäisevään päihdetyöhön peruskouluissa.

SELVIS-hanke on tuottanut aineistoja tupakasta, nuuskasta, alkoholista, kannabiksesta, rahapelaamisesta ja digipelaamisesta. Aiheita käsitellään tietopaketeissa, animaatiovideoissa, sarjakuvissa ja tietovisoissa.

Kaikki aineistot on tehty selkokielellä tai selkoilmaisun suosituksia noudattaen. Pohjana on ollut runsaasti erilaisia ja hyviksi havaittuja ehkäisevän päihdetyön tieto-, testaus- ja koulutusaineistoja.

Aineistoja SELVIS-oppitunneille

Aineistoja on tarkoitus käyttää SELVIS-oppitunneilla. Jos opettaja haluaa käsitellä nuorten kanssa vaikka tupakanpolttoa, hän voi ladata EHYT ry:n nettisivulta sarjakuvan tai animaation tai molemmat. Lisäksi kannattaa ladata PowerPoint-diasarjat, jotka tukevat keskustelua esimerkiksi alkoholista.

SELVIS-hankkeessa aineistoja tuotu on varta vasten lähemmäs kohderyhmäänsä eli kehitysvammaisia nuoria aikuisia. Hankkeen työntekijät ideoivat itse esimerkiksi piirroshahmoja, jotka seikkailevat animaatioissa ja sarjakuvissa. Sarjakuvat ja animaatiot toteutti Markkinointitoimisto Kitchen, joka yhdistyi matkan varrella Viestintätoimisto Sourceen. SELVIS-hankeryhmä oppi tekemään animaatioiden käsikirjoituksia ja Sourcen tekijät oppivat selkoilmaisua.

Mutta idea sarjakuviin ja hahmojen käyttöön tuli nuorilta. Sen keksi Waltteri Hämäläinen, joka oli mukana kehittämisryhmässä ja Pelurit-vertaisryhmässä.

Vakaviin aiheisiin arjen ja huumorin kautta

Pilotointi tarkoittaa käytännössä sitä, että Ruuska on vieraillut neljässä Ammattiopisto Liven toimipisteessä yhteensä yhdeksän kertaa. Hän on kohdannut pilotoinneissa kaikkiaan 28 nuorta ja seitsemän ohjaajaa.

Entä miten Milla Ruuska toteutti pilotoinnit, jotta hän sai tietoa, joka vaikutti aineistojen lopulliseen hahmoon? Milla Ruuska tarkkaili, mitä mieltä nuoret olivat animaatioista ja sarjakuvista. Hän pani merkille, että hahmot toimivat toivotulla tavalla eli ne toivat päihteisiin liittyviä asioita lähelle nuorten arkea. Tapahtumapaikkoja ovat koulu, kauppakeskus, uimaranta ja kotibileet.

”Osallistujat ilahtuivat, kun he näkivät sarjakuvassa tuttuja hahmoja!”, kertoo Ruuska.

Ruuskan havaintojen perusteella varsinkin animaatiot toimivat hyvin. Nuoret keskittyivät tarkkaan noin viiden minuutin mittaisiin animaatioihin. Animaatioiden tarinoiden käänteet hymyilyttivät ja naurattivat nuoria.

”Oli hyvä, että animaatioiden sävy on rento, vaikka niiden aiheet voivat tuntua vaikeilta tai jopa synkiltä”, sanoo Ruuska.

Entä opettajat? Ruuska kertoo, että opettajat pääasiassa kiittelivät aineistoista ja tunneista. Opettajat kokivat, että nuoret keskittyivät ja jaksoivat SELVIS-tunneilla poikkeuksellisen hyvin.

Opettajilta tuli myös ideoita siihen, mistä muista näkökulmista päihde- ja peliasioita voisi vielä käsitellä. Opettajat toivoivat esimerkiksi, että digipelaamista käsiteltäisiin enemmän. Monilla nuorilla on haasteita pitää digipelaaminen kohtuullisena. Myös kännykät nousivat pilotoinneissa esiin. Kännykkäriippuvuus tuottaa haasteita monille nuorille.

Opettajat ja nuoret toivottivat Ruuskan tervetulleeksi pilotoimaan myös, jos uusia oppituntiaineistoja vielä syntyy.

Tieto päihteistä kiinnostaa nuoria

SELVIS-oppituntiaineisto nostaa myös esiin myös selkokielistä tietoa päihteistä ja riippuvuuksista sekä keskustelun aiheita. Ja pilotoinneissa kävi ilmi, että faktat todella kiinnostavat nuoria.

”Keskustelua syntyi paljon faktoista, esimerkiksi ikärajoista ja tupakkalaista”, Ruuska kertoo.

Tupakanpolton historia kiinnosti monia. Hämmästystä herätti se, kuinka vapaasti tupakkaa sai ostaa ennen vanhaan. Myös ihmisten alkoholinkäytön ristiriitaisuus kiinnosti.

”Miksi ihmeessä alkoholia käytetään? Eikö se ole myrkky?”, nuoret kysyivät.

Krapula kiinnosti myös, samoin kuin se, millaisia vaaratilanteita alkoholinkäyttö aiheuttaa.
Ennalta oudot ja uudet asiat herättivät keskustelua. Sähkösavuke ja nuuska ovat monille tuntemattomampia nikotiinituotteita kuin savukkeet.

Juhlapyhät ja harrastukset avaavat keskusteluja

Keskustelun aloittaminen päihteistä ja Suomessa varsinkin alkoholinkäytöstä on usein vaikeaa. Pilotoinneissa Ruuska sai nuorilta ideoita, jotka siirtyivät oppituntiaineiston käyttöön. Yksi idea on juhlapyhät. Ruuska johdatti keskustelua kysymällä, milloin nuoria voi nähdä juomassa alkoholia. Hyvää keskustelua syntyi siitä, minä juhlapyhinä alkoholia käytetään ja minä pyhinä ei käytetä. Ja miksi?

Hyvää keskustelua syntyi myös siitä, mitä nuoret tykkäävät tehdä välitunneilla. Nuoret luettelivat harrastuksiaan ja miettivät sitten, miten ne onnistuisivat, jos olisi pakko polttaa tupakkaa tauolla. Yhdessä todettiin, että piirtäminen, tanssi tai pelaaminen olisi vaikeaa, jos samalla pitäisi päästä tupakalle.

Keskusteluissa nuorten kanssa on tullut myös esiin keinoja, joilla voi havainnollistaa eri päihteiden haittojen eroja. Yksi keino on tikkari, joka on mukana tupakasta kertovassa animaatiossa. Tikkari jälkiruokana ei ole paha asia, jos ruokavalio on muutoin terveellinen. Mutta samaa ei voi sanoa tupakasta.

”En voi ohjeistaa ketään, että yksi tupakka silloin tällöin ei haittaa. Tämä on ollut hyvä esimerkki siitä, miksi tupakointi kannattaa lopettaa kokonaan.”

Selkokielisyys puheessa?

Hetkinen. Aineisto on selkokielistä, mutta pitääkö myös keskustelun olla selkokielistä, jotta tuloksia syntyy? Helpottaako selkokieli keskustelujen avaamista, ja miten? Milla Ruuskan kokemuksen perusteella kyllä helpottaa.

Ruuska kävi SELVIS-hankkeen yhteydessä Selkokeskuksen järjestämiä selkokielen kursseja. Hän opiskeli ensin selkokielen kirjoittamista ja sitten selkokielellä puhumista. Puhu selkokieltä -kurssin lisäksi hän sai oppi myös käytännössä Tietoa tupakasta-, Puhutaan nuuskasta- ja Asiaa alkoholista-Instalive-istunnoissa, joita on järjestetty yhdessä Verneti.netin ja Tukiliiton kanssa.

Hän sanoo oppivansa koko ajan uutta. Esimerkiksi sen, että kuulijoita ei saa aliarvioida. Heille ei pidä puhua kuin lapsille, vaan päihteistä pitää uskaltaa puhua rehellisesti. Oppitunneilla eräs opettaja kertoi palautteena, että osallistujille kannattaa kertoa, että alkoholiin voi kuolla.

”Välillä puheen tempo kasvaa. Yritän hidastaa sitä”, Milla Ruuska miettii.

Ihan kaikki SELVIS-hankkeen aineistot eivät ole vielä valmiita, mutta täydentävät aineistot löytyvät osoitteesta: ehyt.fi/selvis