Astronautiksi haluava pääsi lentokentälle töihin työvalmennuksen avulla
Virtaamon asiakkaat työllistyvät vantaalaisiin yrityksiin työvalmennuksen kautta. Työntekijälle saadaan mieluista ja mielekästä työtä, ja työnantajat ovat tyytyväisiä. Teemme työtämme suurella sydämellä, kertoo työvalmentaja Pia Kangaspunta.
Vantaalla sijaitseva Työvalmennus Virtaamo auttaa erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä työllistymään. Virtaamon asiakkaaksi voivat hakea eri tavoin vammaiset tai autismin kirjoon kuuluvat vantaalaiset henkilöt. Virtaamossa työnhakijoilla on apunaan yhdeksän työvalmentajaa, joiden tehtävänä on auttaa vaikeasti työllistyviä löytämään sopiva työpaikka ja tarvittaessa tukea heitä työtehtävien hoidossa.
”Asiakkaamme ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. He tekevät tunnollisesti kaikki siihen liittyvät tehtävät ja nauttivat työstään. Vammainen työntekijä osaa arvostaa pieniäkin rutiininomaisia tehtäviä, ja heillä on sellaista toiminnallista osaamista, jota saa välillä kadehtia. He osaavat ratkaista ongelmia analysoimatta liikaa, ja osaaminen on välillä huippuluokkaa”, kertoo Virtaamon työvalmentaja Pia Kangaspunta.
Vammaisia ihmisiä työskentelee paljon esimerkiksi tiskareina. He oppivat nopeasti tiskaamiseen liittyvät tehtävät ja osaavat itse ratkaista eteen tulevia ongelmia. Kangaspunta kertoo itsekin kokeilleensa tiskarin työtä, ja kehuu sitä rentouttavaksi.
”Tiskari voi olla omissa ajatuksissaan kuulokkeet korvilla, ja silti havainnoida ympäristöään.”
Työvalmentaja on oleellinen linkki työelämään
Työvalmentaja toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hänen roolinsa on tärkeä koko työllistymisprossin ajan, joka alkaa työhön perehdyttämisellä ja jatkuu työpaikalla annettavana tukena niin kauan kun tuelle on tarvetta. Työvalmennuksen tarkoitus on, että oikeaan työhön löydetään oikea, palkkasuhteessa oleva työntekijä.
Työvalmentajan rooli on hyvin olennainen, koska vammaisille ihmisille ei ole omia työmarkkinoita, vaan he kilpailevat samoista työpaikoista kuin muutkin työttömät. Kuitenkin ajatus siitä, että vammainenkin henkilö voisi tehdä työtä, on monelle vieras. Työllistymiseen tähtäävissä hankkeissa ja kehitysprojekteissa ei oteta huomioon vammaisia ihmisiä, eikä heidän työllistämispalveluihinsa ohjata samalla tavoin rahaa kuin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille tai maahanmuuttajille.
”Ei myöskään tunnisteta sitä suurta potentiaalia, joka vammaisilla ihmisillä olisi tarjota työmarkkinoille. Moni heistä tekee lyhytaikaisia täsmätöitä, eli he käyvät suorittamassa ainoastaan jonkin tietyn työtehtävän ja työsuhde loppuu siihen”, Kangaspunta kuvailee.
Virtaamon asiakkaiden taidot eivät kuitenkaan riitä työnhakuun. Myös perehtyminen työhön itsenäisesti on usein haastavaa. Toisaalta TE-keskusten työntekijöillä ei ole keinoja ja resursseja hoitaa asiaa, sillä työn etsintä vaatii yksilöllistä palvelua ja menemistä asiakkaan luokse.
”Vammaisia henkilöitä ei voi työllistää pöydän takaa”, Kangaspunta toteaa.
Työelämässä pärjääminen saattaa olla henkisesti hyvinkin raskasta, koska asiakas joutuu olemaan oman osaamisensa äärirajoilla. Tässä tilanteessa työvalmentaja on ikään kuin iskunvaimennin.
Miten työvalmennus etenee?
Useimmilla Virtaamon työnhakijoilla on toisen asteen tutkinto erityisammattioppilaitoksesta.
Virtaamon asiakkaaksi hakeutuvat henkilöt haastatellaan ja kartoitetaan heidän mahdollisuutensa työllistyä. Osa hakijoista karsiutuu pois tässä vaiheessa, kun havaitaan, että heillä ei ole riittäviä valmiuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Henkilöille, joille työllistyminen on mahdollista, tehdään työllistymis- ja koulutussuunnitelma, johon sisällytetään henkilön työkokemus, koulutustausta sekä kiinnostuksen kohteet.
”Esimerkiksi eräs asiakas haaveili astronautin urasta. Se ei tietysti ollut mahdollista, mutta unelmaa ja haavetta päästiin aika lähelle – työpaikaksi järjestyi lentokenttä”, Kangaspunta kertoo.
Työnhakijat käyvät työvalmentajan kanssa yhdessä tutustumassa eri aloihin ja työpaikkoihin. Tarvittaessa työnhakijoille tarjotaan myös ryhmävalmennusta tai työkokeiluja. Ketään ei kuitenkaan roikoteta ilmaisena työvoimana. Lisäksi opetellaan työelämätaitoja, esimerkiksi työhön pukeutumista ja työhygieniaa.
Itsemääräämisoikeus on kehitysvamma-alalla kovasti korostunut, ja sitä kunnioitetaan. Kaikki keskustelut käydään asiakkaan kanssa, ja esimerkiksi vanhemmat tulevat mukaan suunnitteluun vasta, jos asiakas itse niin toivoo.
”Kaikki asiakkaamme ovat täysi-ikäisiä. Emme sanele, vaan kaikki tapahtuu asiakasta kuunnellen”, Kangaspunta kertoo.
Kylmäkäyntejä
Työpaikkoja haetaan monin eri keinoin. Varsin toimivaksi on osoittautunut ns. kylmäkäynti, jolloin työvalmentajat vierailevat ennalta varoittamatta eri työpaikoissa etsimässä asiakkailleen töitä. Kun sopiva paikka löytyy, tehdään työsopimus ja aloitetaan työhön perehdytys.
Perehdytysvastuu on aina työnantajalla. Lähtöajatus kuitenkin on, että työnantajalta ei mene ylimääräistä aikaa uuden työntekijän perehdytykseen, vaan työvalmentaja on asiakkaan tukena niin kauan, että tehtävät sujuvat kaikkine vaiheineen. Työvalmentaja käy myöhemmin sovitusti työpaikalla säännöllisesti esimerkiksi joka toinen viikko. Tuki on pysyvää ja tarvittaessa aina saatavilla.
Työnantajat arvostavat osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä
Työyhteisössä nähdään vammainen työntekijä yleensä hyvin myönteisesti. Hän tuo omalla asenteellaan hyvää ilmapiiriä työyhteisöön. Moni kollega onkin alkanut arvostaa työtään uudella tavalla, kun joutuu pukemaan sanoiksi omia tehtäviään uudelle työntekijälle.
Virtaamon asiakkaat ovat yleensä hyvin työorientoituneita ja tunnollisia.
”Jos ollaan kipeitä, ollaan oikeasti kipeitä. Tietysti joskus joukkoon mahtuu jokunen lintsarikin, mutta valtaosa on hyvin tunnollisia, osaavia ja ammattitoisia. Työajoista pidetään kiinni, tehdään sovitut tehtävät sovitulla tavalla, vaikka samaa tehtävää olisi tehty jo 10 vuotta. Asiakkaillamme on pitkäjänteisyyttä, mikä palvelee työnantajaa. Kenenkään ei tarvitse korjailla jälkiä”, kiteyttää Kangaspunta.
Työelämä muuttuu
Maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Vammaisten ihmisten työvalmennuksessa näkyvät samat trendit kuin muuallakin työelämässä.
Graafinen suunnittelu ja tietotekniikka kiinnostavat myös vammaisia nuoria, ja heille onkin löytynyt jonkin verran työpaikkoja myös näitä aloita. Esimerkiksi valmiin tiedon siirtäminen järjestelmästä toiseen ja erilaisten olemassa olevien tietojen yhdistäminen ovat sopivaa työtä.
”Kopioi ja liitä -työskentely sujuu hyvin ammattitaitoiselta asiakkaaltamme”, Kangaspunta mainitsee.
Laitoshuolto ja catering ovat olleet perinteisesti vahvoja työllistäjiä, samoin kahvilat ja ravintolat sekä koulut ja päiväkodit. Sen sijaan avustavat toimistotyöt ovat vähentyneet, koska monet toimistot ovat nykyisin paperittomia. Monet kaupat rekrytoivat nykyään henkilöstövuokraamojen kautta työntekijänsä, ja pelkkä hyllyttäminen ei enää riitä; tarvitaan myös kassaosaamista.
”Onneksi koronan vaikutukset eivät olleet niin suuria kuin aluksi pelättiin. Korona-ajasta on selvitty muutamalla lomautuksella, ja irtisanomisia on tullut vain muutama, koska etätyö ei ole onnistunut. Hoivakoteihin meitä työvalmentajia ei haluttu päästää, vaikka olisimme kuinka suojautuneet. Muuten töitä on tehty samalla tavalla koko ajan”, toteaa Kangaspunta.
Tiedottaminen on tärkeää
Työnantajat saavat tietoa tuetusta työllistymisestä, kun Virtaamo tarjoaa työnhakijoitaan sellaisille työnantajille, joilla ei ole aikaisemmin ollut tukityöllistettyjä henkilöitä palveluksessaan. Asiakkaita on saatu töihin yrityksiin, joissa ei ole mitään kokemusta entuudestaan vammaisista ihmisistä. Myös puskaradio työnantajien välillä toimii hyvin, kun kokemukset ovat hyviä.
”Julkisuudellakin on ollut suuri vaikutus alalle. Esimerkiksi Euroviisuilla ja monilla TV-ohjelmilla on ollut merkitystä tiedon lisäämisessä. Toisenlaiset frendit -ohjelma aiheutti sykäyksen, ja Virtaamoonkin oltiin yhteydessä, kun tiedusteltiin vammaisia ihmisiä töihin. Pyrimme myös näkymään monella tavalla mediassa ja näin lisäämään tietoa”, Kangaspunta sanoo.
Vantaa kärjessä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisessä
Vuonna 2020 Virtaamon kautta solmittiin 56 uutta työsuhdetta.
Suurin osa henkilöistä, jotka työllistyivät Virtaamon kautta, eivät olisi siihen itsenäisesti kyenneet. He olisivat joko kotona tai työ- tai toimintakeskuksessa.
Tällä hetkellä yli 12 prosenttia vantaalaisista työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä on työsuhteessa, kun koko maan vastaava luku on kolme prosenttia. Virtaamo on siis onnistunut tehtävässään erittäin hyvin.
”Kaikki tiimissämme tekevät työtä suurella sydämellä. Pidämme työstämme, ja kukaan ei tule naama nutturalla työpaikalle. Tämä on todella antoisaa ja palkitsevaa. Kehitämme omaa osaamistamme ja palveluamme koko ajan”, Kangaspunta kertoo.
Hyvistä tuloksista huolimatta työvalmentajia on Suomen kunnissa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta todella vähän.
Kirjoita kommentti