Lentokoneen rakentajasta vammaistyöhön

”Rakensin 13 vuotta lentokoneita. Tein työtä Patrian laboratoriossa ja olin käytännössä aina yksin. Totesin, että nyt riittää! Halusin ihmiskontakteja päivääni. Täältä on päästävä pois ja nopeasti, ajattelin. Halusin tekemään työtä ihmisten kanssa”, Elina Tirkkonen kertoo alanvaihdostaan.

”Parasta työssäni ovat ilman muuta meidän asukkaamme! He ovat iloisia ja elämänmyönteisiä vammastaan huolimatta. Jokaisella on omanlaisensa vamma, joka vaikuttaa jokaiseen eri tavalla. Kaikilla on tietysti omat hyvät ja huonot päivänsä. Kaikki ovat yksilöitä. On hienoa, kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.”

”Työn huono puoli on sama kuin sen paras puoli, eli ihmiset. Tehtävissä sinänsä ei ole huonoja puolia, mutta jos itsellä on huono päivä esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen ja joku tulee viereen kiukuttelemaan, joskus joutuu hammasta puremaan”, Tirkkonen kertoo. Mutta aina tilanteista on selvitty.

Palveluohjaajan työ on monipuolista

Palveluohjaajan työtehtävät ovat hyvin monipuolisia. Hoivan ja hoidon lisäksi ohjaaja osallistuu myös asukkaiden arjen pyörittämiseen. Avustetaan esimerkiksi kauppareissuilla, ruuanlaitossa ja ruokailussa sekä asunnon siivoamisessa ja pyykinpesussa. Työ on jatkuvaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.

Lisäksi ohjaaja suunnittelee ja järjestää myös erilaista viriketoimintaa. Ohjaajat ulkoilevat asukkaiden kanssa, mutta myös omatoimiseen ulkoiluun ja liikkumiseen sekä muutenkin itsestä huolehtimiseen kannustetaan jatkuvasti. Ohjaaja on mukana monenlaisissa arjen toimissa.

Asukkaita tuetaan hyvään elämään

”Haluamme tukea asukkaita elämään mahdollisimman normaalia ja tavallista arkea omista rajoitteista huolimatta. Jokaiselle on tärkeää pystyä tekemään mukavia ja itselle mieleisiä asioita ja oppia sietämään huonojakin hetkiä, sillä myös ne kuuluvat hyvään elämään. Tärkeää on myös pysyä fyysisesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa, jotta toimintakyky tehdä erilaisia asioita arjessa ja vapaa-ajalla säilyisi mahdollisimman pitkään”, Tirkkonen kertoo.

Suuri osa ryhmäkodin asukkaista lähtee päivällä työtoimintaan. He keräävät esimerkiksi roskia, tekevät kotitaloustöitä, laittavat ruokaa ja leipovat sekä niputtavat postikortteja tai ampumisessa käytettäviä pahvitauluja.

Alalle kannattaa tulla

”Kehitysvamma-alalle tulin oikeastaan puolivahingossa. Varsinaisessa koulutuksessa ala on esillä hyvin vähän; enimmäkseen puhutaan vammautuneista ja heidän kuntouttamisestaan. Istuin luennolla hieman tympääntyneenä ja selailin MOL:n sivuja, kun huomasin kehitysvammaisten ryhmäkodissa avoimen työpaikan. Hain, pääsin haastatteluun ja tulin valituksi. Siitä kaikki alkoi. Olen työskennellyt nyt noin vuoden verran täällä Jämsänkoskella sijaitsevassa Vetrean yksikössä”, Tirkkonen kertoo ja vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä ratkaisuunsa.

Asukkaita talossa on 15. Suurin osa on työikäisiä aikuisia, eläkkeellä on kaksi. Työntekijöitä ryhmäkodissa on 12.

Tirkkonen on opiskellut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kolme ja puoli vuotta ja valmistuu keväällä 2021. Hän kannustaa myös muita uutta alaa harkitsevia tulemaan töihin kehitysvamma-alalle.

”Tälle alalle kannattaa tulla! Työ on äärettömän monipuolista ja monimuotoista. Tässä työssä saa olla ihmisten arjessa mukana tukemassa heitä hyvään elämään. Olen viihtynyt erinomaisesti!”