Ihme ja Kumma kouluttaa erityisnuoria uuteen ammattiin opinnollistamalla

Ihme ja Kumma on jo tehnyt monen nuoren unelman mahdolliseksi ja auttanut elämässä eteenpäin. Ihme ja Kumma on Suomen suurin yksityinen erityisnuorten työllistäjä. Toiminta alkoi vuonna 2015. Perusidea oli yhdenvertainen työllistyminen. Vuosien varrella työllistyminen on parantunut ja samalla synnynnäisiä rajoitteita omaavien ihmisten osallistuminen yhteiskuntaan on lisääntynyt.

Mutta mitä Ihme ja Kummaan kuuluu nykyään? Otetaanpa siitä selvää.

Ihme ja Kummassa on käynnissä hanke, jonka tarkoitus on työllistää kehitysvamman omaavia nuoria ihmisiä. Hankkeen tavoitteena on parantaa pajan nuorten työllistymistä työmarkkinoille. Rahoitus tulee EU:sta.

Hankkeen tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön ohjeistus sekä menetelmät, joilla mahdollistetaan nuorille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa ammattitutkinto työpajoissa tai töiden ohella. Erityistavoite on saada mukaan mukautetun ammattitutkinnon suorittaneita.

”Opinnollistaminen kuuluu työpajojen perustehtäviin. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, mihin joudumme, kun lähdimme mukaan tähän hankkeeseen. Opinnollistaminen on harvinainen tapa oppia uusi ammatti meidän nuorillemme. Muita vastaavia toimijoita ei ole, joten myöskään vastauksia kysymyksiin ei oikein tahdo saada mistään”, hankevastaava Nora Nurminen kertoo.

”Tässä hankkeessa on tavoitteena selvittää se, mitä vaaditaan siihen, että kohderyhmämme nuoret voivat suorittaa tutkinnon.”

Työn ohella tapahtuvaa opiskelua

Ihme ja Kumman nuoret ovat yleensä pääasiassa jo työllistyneet siinä vaiheessa, kun he ryhtyvät opiskelemaan ammatillista tutkintoa. Kyse on siis työn ohella tapahtuvasta opiskelusta. Parhaassa tapauksessa nuori voi opinnollistamisen ja onnistuneen näytön avulla saada palkankorotuksen ja nousta vastuullisempiin eli koulutusta vastaaviin tehtäviin töissä.

Kelan mukaan on tärkeää huomioida, että ammatillisen kuntoutuksen tavoitteen kannalta ei ole riittävää, että opiskelija selviytyy opiskeluista ja saa koulutuksen suoritettua. Lisäksi koulutuksen tulee johtaa sellaiseen ammattiin tai työhön, joka mahdollistaa toimeentulon tai olennaisten lisäansioiden saamisen/hankkimisen uuden koulutuksen mukaisessa työssä.

Yhteiskunta ei tue

Kaikki toiveet ja vaatimukset täyttyvät Ihme ja Kumman opiskelumallissa. Tämän jälkeen seuraa kuitenkin ongelma. Yhteiskunta ei taivu nykyisen mallin mukaan tukemaan millään tavalla erityisnuoren kouluttamiseen tai hänen tavoitteisiinsa hankkia koulutusta uutta ammattia varten. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on opinnollistaminen eli näyttöihin perustuva ammattitutkinnon suorittaminen, jota yhteiskunta ei hyväksy ammattiin johtavaksi koulutukseksi. Tällöin koulutuksen maksajaksi jää yksityinen taho, tässä tapauksessa Ihme ja Kumma.

”Meidän tapauksessamme vastuu ja kustannukset on täysimääräisesti siirretty yksityiselle taholle, eli tässä tapauksessa yritykselle tai yhdistykselle, joka haluaa tarjota nuorelle mahdollisuuden työhön liittyvän ammattitaidon kohentamiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Meidän eli työnantajan näkökulmasta tilanne on kohtuuton ja erittäin kallis. Yritimme saada aluehallintovirastolta apua tähän prosessiin. Avunpyyntö kuitenkin hylättiin, koska toiminta ei ole heidän mielestään valtakunnallisesti merkittävää ja koska opinnollistaminen on jo osa työpajatoimintaa”, Nurminen sanoo.

Yhteiskunta ohjaa yleensä vammattomat nuoret ammatilliseen koulutukseen, jatkokoulutukseen tai kursseille, joissa tavoitteena on ammattitaidon ja kokemuksen kartuttaminen ja työllistyminen. Koulupudokkaista pyritään pitämään huolta ja heitä patistetaan eteenpäin palveluiden avulla. Tämä on yhteiskunnan kustantamaa tukitoimintaa. Kehitysvamman omaavat nuoret ihmiset tuntuvat kuitenkin olevan tässä poikkeus.

Nuoret ovat kiinnostuneita ja motivoituneita

Ihme ja Kumma ry:n perustaja ja puheenjohtaja Jorma Nurminen kertoo, että nuoret ovat innostuneita, motivoituneita ja halukaita oppimaan.

”Miksi siis tätä intoa ei hyödynnettäisi ja tarjottaisi heille mahdollisuutta parempaan ammattitaitoon, vastuullisempiin tehtäviin ja jopa parempaan palkkaan. Sekä tietenkin loistavaan tulevaisuuteen. Tästä hyötyvät kaikki, työnantajat, yhteiskunta ja tietenkin nuoret itse.”

Jorma Nurmisen mukaan nuorilla voi olla rajoitteita. Nämä eivät kuitenkaan ole esteenä työllistymiselle tai opiskelulle.

”Nuoret ihmiset osaavat, opiskelevat ja oppivat. Heillä on oikeus opiskeluun ja työntekoon. Kaikilla meillä on oikeus olla mukana tasavertaisesti yhteiskunnassa.”

Jorma Nurminen nostaa esiin suurimman vaikeuden ja esteen. Se on edelleen asenteellisuus. Vaikka yhteiskunta on avautunut ja erityisnuoret ovat paljon aiempaa enemmän mukana esimerkiksi julkisuudessa, on monilla edelleen vanhoillisia ennakkoluuloja.

”Nuorikin ihminen on kovin helppo ohjata eläkkeelle. Pois silmistä, pois mielestä. Tämähän on ollut perinteinen malli. Se ei kuitenkaan enää vastaa nykypäivää.”

”Onhan se kummallista, että TE-toimisto ohjaa nuoria ihmisiä mieluummin eläkkeelle kuin koulutukseen tai jatkokoulutukseen. Me maksamme näiden nuorten koulutuksen, jotta he saisivat tutkinnon. Hanke ei sitä maksa. Se tuntuu aika kummalliselta yhteiskunnassa.”

Koulutuksen, kuten työllistämisen suurimmat haasteet ovat juuri siinä, että yhteiskunta ei edes anna mahdollisuutta. Lain mukaan nuorilla on oikeus opiskeluun ja työhön, mutta käytännöt tätä edelleenkään oikeutta eivät tue.

”Me olemme kaikki hyviä jossakin asiassa. Harva on mestari ja vielä harvempi mestari kaikessa. Yhdessä voimme olla kuitenkin erittäin hyviä. Yhdessä olemme enemmän”, Jorma Nurminen kiteyttää.

Kiireellä ei tule hyvää jälkeä

Ihme ja Kumman pajalaiset harjoittelevat työtä tekemällä opintojaksojen osia ja suorittavat kokonaisia ammattitutkintoja. Asioiden opetteluun kuluu ehkä aikaa, mutta tavoitteena on saavuttaa hyvä lopputulos. Ihme ja Kumman ravintola Ihku toimii harjoittelupaikkana, kun tavoitellaan ravintola- ja catering-alan perustutkintoa, kiinteistöhuollon perustutkintoa ja puhdistusalan tutkintoa. Hankkeessa yhteistyökumppanina toimii Raseko eli Raision seudun koulutuskuntayhtymä.

”Hanke alkoi ravitsemuspuolen nuorista. Tällä hetkellä kaksi nuorta tekee kokonaista tutkintoa”, Nora Nurminen kertoo.

Alun jälkeen hanke on laajentunut. Nykyisin Ihme ja Kummasta löytyy myös liiketalouden ja puhtaanapitopalveluiden tutkinnon suorittaja.

”Meillä voi oikeasti opiskella mitä tahansa. Kukaan meidän väestä ei virallisesti opiskele, vaan he tekevät töitä ja suorittavat samalla työn ohessa näyttöjä.”

Olivia Juusti suorittaa kokin ammattitutkintoa. Juusti on jo suorittanut useampia näyttöjä tutkintoonsa.

”Minulla alkaa olla puolet koko tutkinnosta kasassa. Vaihdellen tässä on mennyt. Onhan se kivaa, kun pääsee oppimaan ja tekemään uutta. Välillä on kyllä myös raskasta työn ohessa. Korona on latistanut tunnelmaa. Ei pääse ikinä ulkopuolelle tekemään vapaasti kaikkea, mitä haluaisin.”

Joonas Hiitola opiskelee merkonomiksi. Hän on jo aikaisemmin valmistunut elektroniikka-asentajaksi, joten nyt hän suorittaa jo toista tutkintoaan.

”Minä en ole aivan yhtä pitkällä opiskeluissani kuin Olivia. Arvonlisäveroja ja muita tässä on laskettu viime aikoina. Erilaisia veroja löytyy paljon.”

”Innostuin opiskelemaan merkonomiksi, koska haaveilin oman yrityksen perustamisesta. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Täytyy vielä miettiä, ettei putoa liian korkealta. Aion keskittyä tietokonepuoleen.”

Samuli Kiskonen suorittaa kodinhoitoalan tutkintoa. Kiskonen on poikkeus, sillä hän tekee töitä kolmena päivänä viikossa Ilolansalon vanhusten palvelutalossa ja opiskelee kahtena päivänä viikossa. Kiskonen valmistui ammattiopisto Spesiasta vuonna 2019 ja on työskennellyt siitä lähtien Ihme ja Kumman keittiössä.

”Olen todella iloinen siitä, että pääsin opiskelemaan. Olen myös ylpeä itsestäni, koska saan olla töissä ja opiskella. Nämä ovat tärkeitä asioita itsetunnon kannalta. Nämä ovat tärkeitä asioita myös koko elämän ja tulevaisuuden kannalta.”

”Nämä meidän nuoret ovat sinnikkäitä, eivät he anna helposti periksi. Motivaatiota löytyy. He joutuvat usein suorittamaan aineita, jotka monet muut nuoret ovat käyneet läpi peruskoulussa. Se on haastavaa. Päivät tehdään töitä ja illat opiskellaan. Kyllä se sinnikkyyttä vaatii”, Jorma Nurminen sanoo.