Henkilöstön riittävyys askarruttaa

Korona-aika on koetellut asumispalveluja monin eri tavoin, vaikka asukkaat ovatkin välttyneet varsinaisilta tartunnoilta ja työntekijöistäkin vain muutama on sairastunut koronaan.

Asumispalveluja kehitysvammaisille henkilöille tuottavan Nuorten Ystävät ry:n päätoimipaikka on Oulussa, mutta se toimii valtakunnallisesti. Vammaispalveluissa työskentelee 250 henkeä ja asiakaspaikkoja on 175 kuudella eri paikkakunnalla.

Rajoitteet kavensivat elämää

Nuorten ystävien asumispalveluissa noudatettiin alusta lähtien tiiviisti sekä valtakunnallisia että paikkakuntakohtaisia sairaanhoitopiirien koronaohjeistuksia. Keväällä 2020 koronaohjeet olivat tiukat, sillä viruksen käyttäytymistä tai sen leviämisalttiutta ei vielä kunnolla tunnettu. Keväällä asiakkaiden työ- ja päivätoiminta suljettiin, opiskelu siirtyi etäopetukseen ja harrastukset jäivät tauolle.

”Asiakkaittemme sosiaalinen elämä kaventui hyvin nopeasti. Tilanne oli meille kaikille uusi, ja sen kanssa oli opeteltava elämään. Ryhmäkodeissa pyrimme elämään niin normaalia elämää, kuin se vain oli mahdollista”, kertoo palvelujohtaja Tiina Lotvonen.

Lakia tulkittiin kirjaimelleen

Keväällä 2020 tuli päätös työ- ja päivätoimintojen sulkemisesta. Tällöin asukkaille haluttiin varmistaa mielekästä tekemistä myös päiväaikaan siirtämällä päivätoimintojen ohjaajia asumispalveluihin.

”Lakia ja ohjeita tulkittiin hyvin suoraviivaisesti. Ryhmäkoteihin ei sallittu ulkopuolisia vierailijoita ja ryhmäkotien välisiä vierailuja vältettiin ja kaikki tapaamiset järjestettiin ulkona. Onneksi tästä on menty eteenpäin, ja läheisten sekä ystävien tapaamiset toteutetaan tällä hetkellä asiakkaan ehdoilla”, Lotvonen sanoo.

Erilaiset rajoitteet ja sulut johtivat siihen, että asukkaat oleskelivat paljon ryhmäkodeissa. Tiivis yhdessäolo ahdisti osaa asukkaista, mistä saattoi seurata hankaliakin tilanteita. Myös ohjaajien kasvomaskien käyttö tuo omat haasteensa, kun ohjaajan ilmeitä on vaikea tulkita maskin takaa ja puheen ymmärtäminen on vaikeutunut.

Monenlaisia huolenaiheita

Useammalle asukkaista rajoitusten hyväksyminen oli vaikeaa. Myös päivittäiset huolestuttavat koronauutiset sekä huoli läheisten mahdollisesta sairastumisesta laukaisivat asukkaissa pelon ja ahdistuksen tunteita, joita ohjaajat käsittelivät heidän kanssaan erilaisilla kommunikaatiotavoilla.

Poikkeuksellinen tilanne on synnyttänyt huolta myös työntekijöissä siitä, kuinka he voivat suojata asukkaita virustartunnalta. Pelko myös siitä, että ohjaaja tuo oireettomana viruksen ryhmäkotiin, on jatkuvasti läsnä.

”Työntekijämme halusivat turvata asukkaittemme terveyttä ja siksi kävimme hyvin paljon keskusteluita itsemääräämisoikeudesta. Vaikka kuinka haluaisimme suojella asukkaitamme, meidän on kunnioitettava heidän toiveitaan sekä tahtoaan. Tehtävänämme on ohjeistaa muun muassa turvaväleistä, maskien käytöstä sekä käsihygieniasta”, toteaa Lotvonen.

Työntekijöitä huolestuttaa myös henkilöstön riittävyys, jos virus pääsee leviämään ryhmäkodeissa.

”Huolen aihe on tässä ajassa varsin todellinen. Nuorten Ystävillä on laajasti eri palveluita ja henkilökuntaa myös sellaisissa tehtävissä, joista saamme nopeastikin siirrettyä ammatillista henkilöstöä kriittisiin kohtiin”, kertoo Lotvonen.

Asiasta tiedottaminen ja selkä ohjeistaminen on auttanut ohjaajia käsittelemään asiaa ja valanut heihin luottamusta siihen, että vaikeasta tilanteesta selvitään.

”Kevään aikana pidimme useampia koronaan liittyviä infotilaisuuksia henkilökunnallemme. Näissä tilaisuuksissa vastasimme muun muassa työntekijöidemme esittämiin kysymyksiin, joita he olivat lähettäneet intran kautta.”

Uusia käytäntöjä

Teamsin käyttö korona-aikana on tullut tutuksi työntekijöille ja Lotvonen uskoo, että sen käyttö tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, sillä Nuorten Ystävien toiminta-alue on hyvin laaja. Teams ei kuitenkaan tule missään vaiheessa korvaamaan aitoa läsnäoloa, johon pyritään palaamaan heti kun se on mahdollista eritoten tilanteissa, joissa suunnitellaan yhdessä asiakkaan elämään liittyviä tärkeitä asioita.

Tällä hetkellä Teams on kuitenkin toimiva vaihtoehto myös asiakkaiden ja heidän läheistensä yhteydenpidossa.

”Aluksi digitaalisten laitteiden käyttö tuotti hankaluuksia, mutta tähän asiakkaamme saivat tukea digikursseista. Etäyhteyksien kautta on toteutettu myös virikkeellistä toimintaa sekä ohjausta muun muassa opiskeluihin. Myös puhelimien käyttö on lisääntynyt varsinkin nuorten asiakkaidemme keskuudessa. Ahdistuneisuudesta oireilevat asiakkaamme ovat ottaneet aktiivisemmin kontaktia ohjaajiin puhelimen välityksellä, sillä pahan olon sanoittaminen kirjoittamalla on joskus helpompaa kuin sen sanominen ääneen”, Lotvonen toteaa.

Nuorten Ystävät (www.nuortenystavat.fi)