Rikoksia tehneiden kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutus uhattuna sote-uudistuksessa

”Suomessa on noin 20 rikoksen tehnyttä kehitysvammaista henkilöä tahdosta riippumattomassa hoidossa. He ovat syyllistyneet raskaisiin rikoksiin, kuten esimerkiksi vakavaan väkivaltaan, henkirikoksiin tai seksuaalirikoksiin. Näissä rikoksissa voi olla mukana alkoholi tai vakavia mielenterveysongelmia”, kertoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Pieksämäellä ja Nokialla moniammatillisesti toimivat yksiköt tarjoavat hoitoa rikoksesta tuomitsematta jätetyille sekä THL:n hoitoon määräämille henkilöille.

Jokinen arvelee, että osa kehitysvammaisista vangeista päätyy tavalliseen vankilaan.

”Esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on lievä kehitysvamma ja jotka pystyvät toimimaan kognitiivisesti kohtuullisella tasolla yhteiskunnassa, eivät todennäköisesti saa vankilassa juuri tarvitsemiaan kuntouttavia palveluita.”

Hyvä hoito vie aikaa

Kymmenen vuotta Suomessa toimineet erityispalvelut ovat Jokisen mielestä tuoneet ratkaisuja siihen, missä rikoksen tehneitä kehitysvammaisia asiakkaita hoidetaan. Koska kysymys on erityisryhmästä ja asiakkaita on Suomessa kohtuullisen vähän, on keskitetty palvelu kerryttänyt Pieksämäelle ja Nokialle merkittävää asiantuntijaosaamista.

Hoitojaksot ovat yleensä pitkiä ja kestävät vuosikausia. Tuomiotta jätetty kehitysvammainen henkilö voi suunnitella uutta rikosta, sillä hän ei välttämättä aina ymmärrä uhrin tunteita, ja joskus rikoksen uhriksi joutuneen hengissä pysyminen jatkossa vaatii todella paljon hoitohenkilökunnalta.
”Hoito vie aikaa, mutta meillä on näyttöä siitä, että sillä on vaikutusta.”

Jokinen muistuttaa, että kehitysvammainen henkilö on myös oikeutettu kuntoutukseen.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialajohtaja Tuulikki Parikka sanoo, että perinteisen psykiatrian avulla ei pärjätä rikoksen tehneiden kehitysvammaisten henkilöiden kuntouksessa.

”Tähän tarvitaan ihan omia menetelmiä. Meillä on Pirkanmaalla tästä kehitystyöstä jo pitkät perinteet.”

Nokialla toimiva yksikkö kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, ja yksikön asiakkaat tulevat pääsääntöisesti Pirkanmaan alueelta. Pieksämäellä hoidetaan asiakkaita monesta maakunnasta.

Pelkona asiantuntijuuden katoaminen

Tuleva sote-laki ei huomioi ylimaakunnallisesti tai valtakunnallisesti toimivia Pieksämäen yksikön kaltaisia erityispalveluita.

Jos sote-laki menee läpi sellaisenaan ilman muutoksia erityispalveluista, siirtyy palvelujen tuottamisvastuu maakunnille.

”Nyt on pelko siitä, että Vaalijalan Pieksämäen yksikön kaltainen pitkään kehitetty asiantuntijapalvelu häviää ja asiantuntijoiden osaaminen murenee. Suurin osa maakunnista ei pysty tuottamaan näitä palveluita. Miten käy asiakkaiden?”, Jokinen miettii.

Kyseessä on Jokisen mielestä myös yhteiskuntavastuukysymys, sillä yksi hoidon tavoitteista on saada asiakas ymmärtämään käyttäytymistään ja sen seurauksia. Tätä kautta vähennetään rikoksen uusimisen mahdollisuutta.

Jokinen näkee huonona vaihtoehtona, että jatkossa osa näistä kehitysvammaisista menisi vankilaan, jossa heidän selviytymisensä olisi huonoa.

”Vankiloiden pitäisi kehittää omia palvelujaan kehitysvammaisia vankeja kuntouttavaan suuntaan. Muutoin rikoskierre jatkuu ja kehitysvammaiset vangit uusivat rikoksiaan ilman rikosseuraamusta.”

Peruspalvelut eivät riitä tämän asiakasryhmän kuntouttamiseen ja Jokinen sanoo, että erikoissairaanhoidossa palvelut tulevat kalliimmaksi, eivätkä ne ole välttämättä riittäviä.