Riippuvuudet kumpuavat kehityshistoriastamme

Riippuvuuksien syntymekanismi on yksinkertainen. Aivot oppivat nopeasti, että jotkin asiat ovat palkitsevampia kuin toiset. Se ohjaa yksilön toimintaa siten, että hyödylliseksi tai palkitsevaksi opittua käyttäytymismallia toistetaan uudelleen. Jotkin riippuvuuksista, kuten päihde- tai peliriippuvuudet, ovat kuitenkin vahingollisia ja niistä eroon pääseminen voi olla hyvin vaikeaa.

Lääketieteen tohtori Joonas Majuri kannustaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia kontrolloida rahapelaamistaan tai esimerkiksi alkoholin käyttöään, ottamaan asian puheeksi joko omien läheistensä tai terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Lääketieteen tohtori Joonas Majuri tuntee riippuvuuksien syntymekanismit ja lajit. Hän selvitti Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, voiko aivojen palkkiojärjestelmässä havaita yhteisiä piirteitä riippumatta toiminnallisen riippuvuuden kohteesta. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että aivojen hermovälittäjäaineissa tapahtuu yksilöllisiä muutoksia sen perusteella, mille asialle henkilö kehittää riippuvuuden. Lisäksi toiminnalliset riippuvuudet eroavat selvästi päihderiippuvuuksien neurobiologiasta.

Riippuvuudet voidaan jaotella päihderiippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Päihderiippuvuuksissa jokin kemiallinen aine aiheuttaa riippuvuuden, kun taas toiminnallisissa riippuvuuksissa tekeminen tai toiminta on itsessään riippuvuutta aiheuttavaa.

”Päihderiippuvuuksia on yhtä monta kuin päihteitäkin. Rahapeliriippuvuuden lisäksi nettipeliriippuvuutta, videopeliriippuvuutta, pakonomaista seksuaalista käytöstä, ostoshimoa ja ahmintahäiriötä pidetään yleisesti toiminnallisina riippuvuuksina, vaikka rahapeliriippuvuus onkin näistä ainoa, joka on virallisesti luokiteltu toiminnalliseksi riippuvuudeksi”, toteaa parhaillaan neurologiaan erikoistuva Majuri.

Riippuvuus aiheuttaa mielihyvää

Riippuvuuksien kehittymisessä keskeistä on niiden vaikutus aivojen palkkiojärjestelmään. Asiat, joihin riippuvuussairaus voi kehittyä, ovat usein palkitsevia ja vapauttavat aivojen palkkiojärjestelmässä mielihyvä- ja motivaatiohormoni dopamiinia. Aivot oppivat palkitseviksi koetuista asioista, mikä ohjaa yksilön toimintaa siten, että aiemmin hyödylliseksi tai palkitsevaksi opittua käyttäytymismallia toistetaan uudelleen. Kehityshistoriallisesti tämä on ollut välttämätöntä esimerkiksi ravinnon hankinnan ja etsinnän osalta.

”Riippuvuuksille alttiilla henkilöillä tämä voi johtaa päihteen toistuvaan käyttöön tai toistuvaan rahapelaamiseen ja edelleen hallitsemattomaan riippuvuuteen. Pitkäaikainen päihteen käyttö muokkaa palkkiojärjestelmän toimintaa siten, että se ylläpitää riippuvuutta. Päihderiippuvuuksien ja rahapeliriippuvuuden diagnostisissa kriteereissä mainitaankin, että pelaaminen tai päihteen käyttö jatkuu huolimatta vakavista negatiivisista seurauksista”, Majuri kertoo.

Riippuvuuksien kehittymiselle altistavat useat psykologiset, neurobiologiset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi on vastaavia tekijöitä, jotka voivat suojata riippuvuuden kehittymiseltä. Henkilöt, joilla on paljon altistavia tekijöitä mutta vain vähän suojaavia, ovat alttiimpia sairastumaan riippuvuussairauksiin. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi matala koulutustaso ja omat ja lähisukulaisten psykiatriset sairaudet. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät sosiaaliset suhteet.

Tunnusmerkkinä pakonomaisuus

Riippuvuudesta voidaan usein puhua siinä vaiheessa, kun jonkin aineen käyttö tai jokin toiminta on pakonomaista ja hallitsematonta, se vie suuren osan valveillaoloajasta ja aiheuttaa huomattavaa haittaa muulle elämälle tai psyykkistä kärsimystä tai ahdistusta.

”Lisäksi hyvin tyypillisiä piirteitä riippuvuuksille ovat toleranssin kehittyminen ja vieroitusoireet: päihteen käyttömäärät tai rahapelaamisen panokset kasvavat halutun vaikutuksen saamiseksi, ja päihteen käytön tai pelaamisen loppuessa kehittyy merkittäviä vieroitusoireita”, Majuri kuvailee.

Valitettavasti kaikkeen samana toistuvaan käyttäytymiseen riippuvuutta ei kuitenkaan synny, vaikka siitä olisi hyötyä runsain mitoin.

”Esimerkiksi tiskaamiseen ei kehity riippuvuutta, vaikka kukapa meistä ei haluaisi, että oma keittiö olisi siisti. Pakonomaista kaavamaista toimintaa, kuten pesemistä tai tavaroiden järjestelyä, voi kuitenkin esiintyä osana pakko-oireista häiriötä, jossa kaavamaisena toistuvalla käytösmallilla pyritään hillitsemään ahdistuneisuutta.”

Lääkehoitoa ja tukea tarjolla

Riippuvuuksista eroon pääsemiseksi on tarjolla sekä lääkehoitoa että terapiaa. Hoitomuoto riippuu siitä mikä riippuvuus on kyseessä. Alkoholiriippuvuuteen ja nikotiiniriippuvuuteen on tarjolla erilaisia lääkehoitoja, jotka voivat helpottaa riippuvuudesta eroon pääsyä. Opioidiriippuvuuteen käytetään joskus korvaushoitoa. Rahapeliriippuvuuteen tehokkain hoitomuoto on psykoterapia, sillä siihen ei Suomessa vielä tällä hetkellä ole hyväksyttyjä lääkkeitä. Masennuslääkkeistä ja alkoholiriippuvuuden hoitoon käytettävästä naltreksonista on jonkin verran, osin ristiriitaista, näyttöä. Serotoniinin takaisinoton estäjiä taas saattaa olla hyötyä ahmintahäiriön hoidossa.

”Kannustan, että kaikki sellaiset ihmiset, joilla on vaikeuksia kontrolloida rahapelaamistaan tai esimerkiksi alkoholin käyttöään, ottaisivat asian puheeksi joko omien läheistensä tai terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Riippuvuuksista on mahdollista päästä eroon. Terveydenhuolto ja päihdehuolto tarjoavat tukea riippuvuussairauden oireiden hallintaan”, Majuri muistuttaa.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Turun yliopisto | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).