Virallinen tieto ei aina riitä

”Vammaisilla maahanmuuttajilla on tietoa Suomen vammaishuollon tukijärjestelmistä, mutta usein se on vääränlaista, sillä tieto on peräisin omasta tuttavapiiristä, Facebookista tai se perustuu jonkin yksittäisen ihmisen tapaukseen. Monet maahanmuuttajat ajattelevat, että jos jotain henkilöä on autettu, niin varmasti muitakin autetaan samalla tavalla. Esimerkiksi kuljetuspalveluihin ja autoavustuksiin liittyy paljon väärinymmärryksiä. Ei tiedetä, kuinka apua haetaan ja millä perustella sitä myönnetään”, sanoo koordinaattori Karoliina Mäki vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilmasta.

Järjestön tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien oikeuksia ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Se pyrkii myös tukemaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien kotoutumista ja itsenäistä elämää Suomessa. Hilman asiakkaina on kaikkiin vammaisryhmin kuuluvia asiakkaita sekä heidän omaisiaan.

Vuodesta 2002 toimineessa Hilmassa työskentelee Mäen lisäksi kaksi palveluneuvojaa ja neljä kokemusasiantuntijaa. Heidän pääasiallisena tehtävänään on neuvoa ja tukea maahanmuuttajia vammaisuuteen liittyvissä asioissa ja palveluissa. Toinen tärkeä asiakokonaisuus ovat kansalaisuuteen ja oleskelulupiin liittyvät asiat, jotka kuuluvat Maahanmuuttoviraston toimialaan.

”Asiakkaamme pitävät Suomen vammaislainsäädäntöä sekä vammaisten ihmisten oikeuksia Suomessa hyvänä. He ovat olleet hyvin tyytyväisiä siihen, että Suomessa vammaisilla ihmisillä on erittäin hyvät mahdollisuudet elää hyvää elämää ja heidän asemansa täällä on paljon parempi kuin se on heidän lähtömaissaan. Asiakkaillamme on hyväksyvä asenne ja he haluavat oppia tuntemaan Suomen palvelujärjestelmän”, Mäki kuvailee.

Väärät viestit leviävät helposti

Kunnat ja Kela tarjoavat maahanmuuttajille omakielisiä tulkkipalveluja ja oikeaa tietoa Suomessa saatavilla olevista palveluista, mutta rajalliset tapaamiskerrat eivät riitä asioiden prosessoimiseen ja ymmärtämiseen. Maahanmuuttajilla pitäisi olla mahdollisuus palata samojen kysymysten äärelle monia kertoja uudelleen ja tehdä tarkentavia kysymyksiä, jotta oikea tieto menisi perille. Viranomasilla ei kuitenkaan ole riittävästi aikoja useisiin henkilökohtaisiin tapaamisiin, joissa käsiteltäisiin uudestaan jo kertaalleen läpikäytyjä asioita.

”Jos henkilöillä ei ole mahdollisuutta kysyä lisäkysymyksiä tietoa jakavilta viranomaisilta, kysymykset suunnataan helposti somekanaville, josta saatu tieto on usein vääränlaista. Väärään tietoon luotetaan, koska se on saatu monta kertaa ja omalla kielellä”, kuvailee Mäki.

Muun tiedotustoiminnan ohella Hilman keskeisenä tehtävänä on myös oikoa väärää tietoa.

Enemmän omakielistä palvelua

Maahanmuuttajat tarvitsisivat enemmän omakielistä virallista materiaalia ja tietoa palveluista eritoten somekanaville, joita he käyttävät paljon. Hilman Facebook-sivulla virallista tietoa on tarjolla englanniksi ja osittain arabiaksi, mutta se ei riitä. Myös omakielisiä tulkkipalveluja tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän.

Hilman palveluja käyttää noin 15:een eri kansallisuuteen kuuluvaa henkilöä. Suurimmat kieliryhmät ovat arabia, farsi, kurdi, venäjä ja somali, joista arabiankielisten osuus on ehdottomasti suurin.

Arabian kielessä lisähaasteensa viestin perille menemiseen tuo kielen sisäiset suuret eroavaisuudet, sillä eri arabimaissa puhutut arabian kielen murteet eroavat toisistaan jopa niin paljon, että Pohjois-Afrikan läntisissä arabimaissa asuvat ihmiset eivät välttämättä ymmärrä juuri lainkaan Lähi-Idän arabimaissa puhuttuja kielimuotoja.

Klassinen arabia, jota käytetään virallisissa yhteyksissä, yhdistää kielen puhujia, mutta sitä ymmärtävät ainoastaan koulutetut ihmiset. Siksi arabiankieliselle asiakkaalle ei riitä, että hänellä on apunaan arabiantaitoinen tulkki viranomaisten kanssa asioidessaan, vaan tulkin on osattava juuri samaa murretta, jota hän itse ymmärtää.

”Asioiminen omalla kielellä on hyvin tärkeää. Olisi hyvä, jos tulkkia käyttävä henkilö käyttäisi aina samaa tulkkia, sillä tulkkauksen laatu heikkenee, jos tulkit vaihtuvat. Erityisen tärkeää saman tulkin käyttö on tilanteissa, jossa asiakkaalla on rajoittunut ymmärrys myös omasta kielestään sekä haasteita kommunikaatiossa. Tällöin asiakkaansa elämäntilanteen hyvin tuntevan tulkin merkitys erittäin suuri”, Mäki korostaa.

Suurin osa pakolaistaustaisia

Suurin osa Hilman asiakkaista on pakolaistaustaisia, mutta joukkoon mahtuu myös opiskelujen tai työn takia Suomeen päätyneitä.

Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista tai ulkomaalaistaustaisista ihmistä suurimman ryhmän muodostavat virolaiset ja heidän jälkeensä venäläiset, mutta näiden kansallisuuksien osuus Hilman asiakkaista on varsin pieni, sillä virolaisilla ja venäläisillä on jo pitkät perinteet Suomessa asumisesta. Siksi heillä on jo ennestään tietoa Suomessa saatavista palveluista ja lisäksi heillä on tukenaan omakielisiä järjestöjä, jotka jakavat oikeaa tietoa.

”Toisaalta teemme yhteistyötä esimerkiksi venäläisten yhteisöjen kanssa siten, että käyn kouluttamassa heidän järjestöissään”, Mäki sanoo.

Tällä hetkellä somalinkielisille on tarjolla omakielistä palvelua Monik ry:ssä, jossa on töissä somalialainen työntekijä. Monik ry on vuonna 2011 perustettu monikulttuurinen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää kotoutumista ja kansalaisryhmien välistä vuorovaikutusta Suomessa.

Hilmaan tulee myös sähköpostitse Euroopan ulkopuolelta kysymyksiä Suomen vammaispalveluista henkilöiltä, jotka haluaisivat muuttaa Suomeen.

”Olemme neuvoneet heitä kääntymään maahanmuuttoviraston puoleen”, Mäki toteaa.

Toisinaan avun vastaanottaminen on vaikeaa

Usein avun vastaanottaminen voi olla vaikeaa sellaisille maahanmuuttajille, joiden omassa kulttuurissa ei ole toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää ja siksi sukulaisten ja vanhempien velvollisuus on hoitaa itse oma vammainen lapsensa ilman suvun ulkopuolelta tulevaa apua. Ulkopuolisen avun vastaanottaminen voidaan kokea häpeällisenä, koska se tulkitaan siten, että perhe on epäonnistunut tehtävässään.

”Jos ammattilaiset eivät tiedä näitä taustoja, se voi johtaa väärinkäsityksiin”, toteaa Mäki.

Hän korostaa, että eri kulttuureista tulevien avun tarvitsijoiden kanssa ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä liian nopeasti, vaan olisi mietittävä, mistä mikäkin suomalaisittain ajateltuna hämmentävä asia juontaa juurensa.

”Kompromissit, sekä hitaasti eteneminen ovat tärkeitä. Viranomaisten olisi osattava ottaa huomioon sekä viranomaisnäkökulma, että asiakkaan tilanne ja kulkea vähitellen eteenpäin pitkin kultaista keskitietä.”