Tukholmassa valinnanvapaus toimii – ainakin osittain

Tukholman kaupunki kilpailuttaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa kolmen kuukauden välein ja kaupungin asukkaat voivat valita kaikki palvelunsa laajasta palvelutarjonnasta. Järjestelmä toimii hyvin siellä missä kysyntää ja tarjontaa on paljon. Sen sijaan kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluissa kilpailutus ja valinnanvapaus toimivat huonosti.

Riitta-Leena Karlsson on ollut Tukholman kaupungin palveluksessa lähes 40 vuoden ajan, viimeiset 14 vuotta kaupungin ensimmäisenä vammaisasiamiehenä. Eläkkeelle Karlsson siirtyy syyskuun lopussa.Riitta-Leena Karlsson on ollut Tukholman kaupungin palveluksessa lähes 40 vuoden ajan, viimeiset 14 vuotta kaupungin ensimmäisenä vammaisasiamiehenä. Eläkkeelle Karlsson siirtyy syyskuun lopussa.

Vuonna 2009 Ruotsissa säädettiin uusi valinnanvapauslaki (lagen om valfrihet). Tällöin erityisesti Tukholmassa tartuttiin uuden lain suomiin mahdollisuuksiin innokkaasti ja ryhdyttiin kilpailuttamaan lähestulkoon kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Laajan asukaspohjan vuoksi Tukholmassa on ollut mahdollista kilpailuttaa sote-palveluja siten, että myös yksityiset palveluntuottajat ovat mukana kilpailutuksessa. Sen sijaan väkimäärältään pienemmillä paikkakunnilla, jossa kysyntää ja tarjontaa on vähemmän, on tyypillistä, että kunnat järjestävät itse sote-palvelunsa.

Kilpailutukseen mukaan pääsemisen edellytyksenä on, että palveluntuottajalla on riittävä ammattiosaaminen ja muodollinen pätevyys omalla toiminta-alueellaan. Valintajärjestelmään hyväksytään uusia yrittäjiä anomusten perusteella neljä kertaa vuodessa. Mukana kilpailussa on sekä suuria että pieniä toimijoita, joten palvelujen kirjo on muodostunut Tukholmassa hyvin monipuoliseksi.

Esimerkiksi erilaisia päivätoimintakeskuksia kaupungissa on 152 kappaletta.

”Kun laitoksia alettiin uuden kehitysvammalain (LSS) voimaantulon jälkeen purkaa, Tukholmaan alkoi syntyä paljon erilaisia pieniä päivätoimintayksiköitä, jotka ovat erikoistuneet jollakin tietylle päivätoiminnan osa-alueelle. Ne muistuttavat toimintansa puolesta tavallisia työpaikkoja ja niiden joukossa on esimerkiksi kahviloita, ravintoloita, pesuloita ja monia muita. Myös taide- ja kulttuuripainotteisia päivätoimintakeskuksia on runsaasti, niin että jokainen asiakas löytää varmasti itselleen sopivan paikan”, vakuuttaa Tukholman kaupungin vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson.

Päivätoiminnan lisäksi myös esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien palkkaaminen sekä perhelomitus- ja monet muut palvelut toimivat valinnanvapausjärjestelmän pohjalta hyvin, koska niissä on paljon tarjontaa ja mahdollisuuksia valita monista vaihtoehdoista. Sen sijaan kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluissa valinnanvapaus ei toteudu kunnolla.

Asumispalveluissa puutteita

Asumispalveluissa valinnanvapaus ei toimi, koska Tukholmassa ei ole riittävästi tarjontaa LSS-lain säätämistä erityisasunnoista. Laki määrittää, että ryhmäasunnoissa voi olla korkeintaan kuusi asukasta ja asuntojen on sijaittava tavallisissa asuinympäristöissä, joissa asuu kaikenlaisia ihmisiä. Kaupunki on myös määrittänyt hintakaton asumispalveluille, mikä myös osaltaan vähentää asumispalvelujen tuottajien halukkuutta osallistua kilpailutukseen.

Kun kaupunki kilpailuttaa asumispalveluita, yksityiset palveluntuottajat eivät lähde kilpailuun mukaan, koska puute sopivista asunnoista antaa niille paljon paremmat mahdollisuudet vaatia korkeampia hintoja kuin kaupungin määräämät hinnat. Kaupungilla on niin suuri puute sopivista asunnoista, ja erityisesti haastavasti käyttäytyvien henkilöiden asumispalveluista, että se maksaa yksityisille palveluntuottajille erillisillä sopimuksilla omia tariffejaan korkeampia hintoja kilpailutuksen ulkopuolella.

”Sinänsä toimintamalli olisi hyvä, jos vain tarjontaa olisi riittävästi, mutta näin ei ole. Miten voi valita jos ei ole mistä valita?”, Karlsson harmittelee.

Sanktioilla vauhtia rakentamiseen

Sopivien asuntojen puute on johtanut siihen, että monet vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt eivät pääse aloittamaan omaa itsenäistä elämäänsä. Toisaalta kunta voi saada valtion valvovan viranomaisen määräämiä sakkoja, jos se ei ole kyennyt järjestämään asuntoa myönteisen asuntopäätöksen saaneelle henkilölle kolmen kuukauden kuluessa myönteisen päätöksen saamisesta. Monet Tukholman kaupunginosat ovat saaneet näitä sakkoja päätöksien toteuttamisen viivästyessä yli puoli vuotta ja siksi tilanteeseen odotetaan parannusta tulevaisuudessa.

”Erityisasumispalveluja tarjoavien kohteiden rakentaminen ja sitä kautta tarjonnan lisääminen on eräs Tukholman kaupungin suurimmista haasteista tällä hetkellä”, kertoo Karlsson.

Tukholma jakautuu neljääntoista kaupunginosaan, joilla on hyvin laaja itsehallinto. Tähän asti kaupunginosien hallinnot eivät ole kustannuksien pelossa olleet innokkaita rakentamaan erityisasumisyksiköitä muille kuin omassa kaupunginosassa asuville henkilöille. Toisaalta nykyisen valinnanvapauslain aikana myönteisen asumispäätöksen saneet asiakkaat voivat valita asuinpaikkansa vapaasti mistä hyvänsä kaupunginosasta.

”Tässä on ollut selvästi näkyvillä kaupunginosien välinen itsekkyys. Kaikki toivovat, että muut kaupunginosat hoitaisivat erityisasuntojen rakennuttamisen omalle alueelleen”, Karlsson naurahtaa.

Tukea valitsemiseen

Valinnanvapaus antaa palvelun käyttäjille mahdollisuuden saada juuri sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka sopivat kullekin asiakkaalle parhaiten. Toisaalta kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat valintojen tekemiseen tukea. Sosiaalityöntekijän tehtävän on tukea asiakkaitaan teknisesti valintojen tekemisessä, mutta he eivät kuitenkaan saa johdatella asiakkaitaan mihinkään tiettyyn suuntaan valintatilanteessa.

”Sosiaalityöntekijät saavat antaa valintojen tekemisessä tukea tarvitseville asiakkailleen ainoastaan antamalla listan niistä vaihtoehdoista, joista asiakas voi valita palvelunsa. Tällä tavoin halutaan varmistaa, ettei mahdollisesti lahjottu sosiaalityöntekijä suosittele asiakkailleen aina jotain tiettyä palveluntuottajaa”, Karlsson selvittää.

Tukea valintaansa kehitysvammaiset henkilöt saavat esimerkiksi omaisiltaan, muilta läheisiltään tai vaikkapa edunvalvojaltaan. Valinnanvapauslain mukaisia palveluja pääsee helposti vertailemaan Tukholman kaupungin verkkopalvelusivuston kautta.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Lieselotte van der Meijs | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).