Kaverukset löysivät yhteisen sävelen

Helsinkiläiset Ulla Lampela ja Katariina Hietaniemi ovat olleet ystävyksiä jo kymmenkunta vuotta. Heidän ystävyytensä sai alkunsa Keharikaveritoiminnasta, jonka tarkoituksena on hankkia vammattomia ystäviä kehitysvammaisille ihmisille.

Ulla Lampela ja Katariina Hietaniemi ovat olleet kaveruksia jo monien vuosien ajan.Ulla Lampela ja Katariina Hietaniemi ovat olleet kaveruksia jo monien vuosien ajan.

”Katariina on hauska, rempseä, iloinen ja hyvää seuraa”, luonnehtii Ulla Lampela ystäväänsä Katariina Hietaniemeä.

”Ulla on tosi kiva ja olen iloinen, että olen saanut hänet ystäväkseni”, kehuu puolestaan Hietaniemi ystäväänsä.

”Tunne on molemminpuolinen. Meillä synkkaa hyvin ja on aina kiva tavata”, jatkaa Lampela.

Hietaniemi ja Lampela ovat olleet ystäviä jo noin kymmenkunta vuotta. Heidän yhteydenpitonsa sai alkunsa, kun Lampela osallistui Helsingin kehitysvammatuki 57 ry:n järjestämään keharikaveritoimintaan, jonka tarkoituksena on löytää kehitysvammaisille ihmisille vammattomia ystäviä. Kehitysvammaisen ystävän saamisen edellytyksenä on osallistuminen keharikaverikoulutukseen, jossa osallistujat saavat tietoa kehitysvammaisuudesta ja vapaaehtoisena kaverina toimimisesta.

”Tämä toiminta antaa minulle paljon. Se avartaa omaa elämääni antamalla uusia näkökulmia ja saan tästä myös paljon iloa. On myös mielenkiintoista nähdä, millaista kehitysvammaisten ihmisten arki on”, toteaa Lampela, jolla ei entuudestaan ollut minkäänlaisia kontakteja kehitysvammaisiin ihmisiin.

”Lisäksi Katariinaa on hauska tavata, ei siihen muuta syytä tarvita”, lisää Lampela.

Keharikaverikoulutuksen aikana pyritään yhdistämään kavereiksi sellaisia henkilöitä, joilla olisi esimerkiksi jokin yhteinen harrastus tai muu molempia henkilöitä kiinnostava asia. Lampelan ja Hietaniemen tapauksessa eräs heitä yhdistävä tekijä on musiikki, vaikka se ei olekaan heidän ystävyytensä keskeinen tekijä.

Konserttiesiintyminen

Musiikki on Hietaniemelle rakas harrastus. Hän pitää eritoten laulamisesta. Lampela puolestaan saa musiikista elantonsa.

”Sinulla on vahva ja hyvä ääni!”, arvioi Lampela, joka on ammatiltaan sellisti. Hän opettaa sellonsoittoa Itä-Helsingin musiikkiopistossa sekä konsertoi eri kamarimusiikkikokoonpanoissa, joista Tempera-kvartetti on kuuluisin. Piakkoin Lampela on lähdössä esiintymismatkalle Moskovaan Tempera-kvartetin kanssa.

Musiikki yhdistää Ullaa ja Katariinaa. Tällä kertaa Ulla otti Katariinan luo tullessaan mukaan sellonsa, jota hän soittaa työkseen.Musiikki yhdistää Ullaa ja Katariinaa. Tällä kertaa Ulla otti Katariinan luo tullessaan mukaan sellonsa, jota hän soittaa työkseen.

Viime keväänä ystävykset esiintyivät yhdessä Finlandia-talolla pidetyssä jokavuotisessa konsertissa, jonka järjestää Helsingin kehitysvammatuki 57. Konsertin esiintyjät ovat kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään.

”Konserttiin ei kuitenkaan pääse kuka hyvänsä esiintymään, vaan esiintyjät valitaan karsinnan kautta”, huomauttaa Lampela.

Konserttiprojekti oli kummallekin mieluisa kokemus, sillä tulevan esityksen tiimoilta kaverukset tapasivat normaalia useammin harjoittelun merkeissä. Hietaniemen ja Lampelan esitys koostui Hietaniemen lauluista, joita Lampela säesti sellolla.

”Ja kaikki huipentui konserttiin, joka meni tosi hienosti”, sanoo Lampela.

”Siellä oli tupa täynnä porukkaa ja saimme raikuvat aplodit!” muistelee myös Hietaniemi tyytyväisenä.

Tavallista yhdessäoloa

Keharikaveritoiminnan sisällöissä ei ole minkäänlaisia erityisvaatimuksia, vaan kaikki kaveruussuhteet muodostuvat omanlaisikseen. Lampelan ja Hietaniemen ystävyys on alusta lähtien ollut mukavaa arkista yhdessäoloa.

”Käymme kävelyllä tai pistäydymme kahvilassa juomassa kahvit”, kertoo Hietaniemi.

Alkuaikoina ystävykset tapasivat noin kerran kuussa, kun Lampelan lapset olivat vielä pieniä, mutta nykyisin he pystyvät käytännön syistä tapaamaan melko harvoin, koska lapsiperheen kiireet vievät Lampelan aikaa melko paljon. Hietaniemi ymmärtää tämän hyvin, varsinkin koska kaverukset asuvat kaukana toisistaan. Sen sijaan he soittelevat toisilleen senkin edestä ja kun aikaa löytyy, Lampela ja Hietaniemi saattavat tavata myös toistensa sukulaisia.

Hietaniemi on tavannut Lampelan lapset ja miehen ja Lampela puolestaan Hietaniemen miesystävän ja äidin useampiakin kertoja.

”Tunnemme toistemme asiat varsin hyvin”, kiteyttää Lampela.

Keharikaveriuden lisäksi Lampelalla on perheineen toinenkin tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Perheessä käy sosiaaliviraston kautta tukilapsia viikonloppuisin.

Myös muita ystäviä

Hietaniemellä on toinenkin ystävä Aila Punaisen Ristin kautta. Lisäksi hänen luonaan käy henkilökohtainen avustaja Maija kerran viikossa.

Henkilökohtaista avustajaa Hietaniemi tarvitsee siksi, että lievän kehitysvamman lisäksi hänellä on myös näkövamma.

”Että pitkin kaikki olla samassa!” puuskahtaa Hietaniemi.

”Mutta toisaalta, huonomminkin voisi olla”, jatkaa hän hetken mietittyään.

Henkilökohtaisen avustajansa kanssa Hietaniemi käy muun muassa uimassa, ulkoilemassa ja kahviloissa. Kotona hän tarvitsee näkevän ihmisen apua esimerkiksi leipomisessa.

”Maija on minun toiset silmäni”, kuvaa Hietaniemi.

Lampelan ja SPR:n kautta saamansa ystävän sekä henkilökohtaisen avustajansa lisäksi Hietaniemellä ei ole muita ystäviä – paitsi tietysti miesystävä Tero, joka asuu yhdessä äitinsä kanssa.

”Ilman Ullaa, Ailaa, Maijaa ja Teroa olisin tosi yksinäinen”, summaa Hietaniemi.

”Mutta eiköhän ainakin tämä meidän ystävyys kestä loppuun saakka”, vakuuttaa Lampela.


Keharikaveritoiminta lyhyesti

Keharikaveritoiminta on Helsingin kehitysvammatuki 57:n kehittämä palvelu, jonka tarkoituksena on ehkäistä kehitysvammaisten ihmisten yksinäisyyttä sekä lisätä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa, sillä kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat usein toisen ihmisen apua voidakseen viettää vapaa-aikaa haluamallaan tavalla.

Toiminta yhdistää kavereiksi kaksi ihmistä, joista toisella on kehitysvamma ja toisella ei. Kaveriksi voi ryhtyä kuka tahansa. Tärkeintä on rehellisyys ja avoin mieli, hyvät kohtaamistaidot sekä huumorintaju. Keharikaveritoiminta voi olla luonteeltaan mitä hyvänsä ja kaverukset voivat itse päättää tapaamistahdin. Tekemisen ei tarvitse olla kallista tai monimutkaista, vaan kaverukset tekevät yhdessä tavallisia asioita.

Helsingin kehitysvammatuki 57 järjestää keharikaveritoiminnasta kiinnostuneille henkilöille koulutusta, jossa kerrotaan kehitysvammaisuudesta ja vapaaehtoisena kaverina toimimisesta. Koulutus on edellytys keharikaverina toimimiselle. Toiminnassa mukana oleville järjestetään työnohjauksellisia tapaamisia sekä koulutus- ja virkistyspäiviä.

Keharikaverin tehtävänä ei ole valvoa, ohjata, hoitaa tai avustaa henkilöä jolla on kehitysvamma, vaan olla aidosti kaveri. Kaveritoimintaan osallistumisesta ei makseta korvausta, vaan se on vapaaehtoistoimintaa. Keharikaverille ei myöskään muodostu toiminnasta kuluja.

Keharikaveri (www.keharikaveri.fi)

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).