Vantaa kuuluu menestyjiin

Vantaan kaupungilla on kerrottavanaan menestystarina kehitysvammaisten ihmisten työllistäjänä. Kaupungin kehitysvammaisista työikäisistä ihmisistä peräti 11,5 prosenttia on palkkasuhteisessa työssä.

Timo Aronkytö suosittelee lämpimästi Malminiitty-mallia myös muille kunnille.
Timo Aronkytö suosittelee lämpimästi Malminiitty-mallia myös muille kunnille.

”Tässä tilanteessa kaikki ovat voittajia. Kehitysvammaiset ihmiset saavat mielekästä työtä sekä palkan tekemästään työstä, eläkekustannukset pienenevät, hoivakodit saavat hyviä ja työhönsä sitoutuneita työntekijöitä, vanhukset saavat hyvää palvelua ja kaupungin kehitysvammaisten päivätoiminnan kustannukset vähenevät”, luettelee Timo Aronkytö.

Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtajana työskentelevä Aronkytö on ylpeä esitellessään tilastoja, jotka kertovat Vantaan kaupungin kehitysvammaisten ihmisten työllistymislukuja.  Tällä hetkellä kaupungin kehitysvammaisista työikäisistä ihmisistä peräti 11,5 prosenttia, eli 67 henkilöä oli palkkasuhteisessa työssä vuonna 2015. Koko maan tasolla kehitysvammaisista työikäisistä ihmisistä vain kaksi prosenttia eli noin 400–500 henkeä on palkkatyössä.

Malminiitystä se alkoi

Vantaan kaupungilla on ollut kaupungin vammaispoliittisen ohjelman (WAMPO) tavoitteiden mukaisesti pyrkimyksenä vammaispolitiikan vahvistaminen ja näkyvyyden lisääminen, vammaisten osallisuuden vahvistaminen sekä myönteisen käsityksen lisääminen vammaisia henkilöitä kohtaan.

Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunki ryhtyi suunnittelemaan uudenlaista toimintamallia, jonka avulla kehitysvammaisille ihmisille tarjoutuisi mahdollisuus tehdä mielekästä ja oikeaa palkkatyötä työtoiminnan sijaan. Käytännössä tavoitteita ryhdyttiin toteuttamaan Malminiitty-mallin avulla.

Uusi toimintatapa ei kuitenkaan istunut vallitsevaan kunnalliseen hallintojärjestelmään kitkatta.

”Kunnalliset työsuhteet voivat olla ainoastaan joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Esimerkiksi koulutus ei ole peruste työsuhteen määräaikaisuudelle. Malminiitty-malli ei sovellu kumpaankaan näistä työllistämismuodoista, sillä Malminiityn työntekijät ovat määräaikaisessa työsuhteessa, jonka aikana he opiskelevat uuden työtehtävän työvalmentajan opastuksella. Byrokratian ja julkishallinnon määräysten vuoksi Malminiityn malli on ollut pakko toteuttaa projektimuotisena, vaikka kyseessä on toistaiseksi jatkuva toiminta. Sen vuoksi projektin kaikki työsuhteet, työvalmentajien työsuhteet mukaan lukien, ovat määräaikaisia”, Aronkytö kertoo.

Haasteista huolimatta hanke eteni ja viime vuoden alussa Vantaan Simonkylään valmistui Malminiityn asumis- ja toimintakeskus, jossa toimii kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskuksen lisäksi vanhusten tehostettu asumispalvelu, Fazerin Blue Service -ravintola sekä työllistymistä tukevan toiminnan yksikkö. Keskuksen toiminta toteutettiin konseptilla, jossa vanhus- ja vammaispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä.

Uudessa toimintamallissa aiemmin toimintakeskuksissa tai avotyössä käyneet vammaiset henkilöt palkattiin oikeaan työsuhteeseen Malminiittyyn huolehtimaan lukuisista eri tukitehtävistä. Malminiityssä työskentelee noin 20 osatyökykyistä, vaikeasti työllistyvää tai pitkäaikaistyötöntä henkilöä, joista kehitysvammaisia työntekijöitä on noin kolmasosa. He saavat tehokasta työvalmennusta niin kauan, kunnes hallitsevat työtehtävänsä täysin. Työvalmentajat löytyvät omalta työpaikalta Malminiitystä, jossa heillä on oma toimipisteensä.

Malminiityn työpaikat menivät kuin kuumille kiville, ja lisääkin työntekijöitä töihin mahtuisi.

”Työllistimme niin monia kehitysvammaisia ihmisiä, että meille ei enää riittänyt halukkaita tulijoita Malminiittyyn”, kuvaa Aronkytö.

Malli käytössä myös Korsossa

Rahat osatyökykyisten henkilöiden palkkaamiseen saatiin siten, että keskus lopetti siihen asti käytössä olleet ostopalvelut, ja alkoi sen sijaan itse hoitaa työllistymistä tukevana toimintana kaikki keskuksen tukitoiminnat kuten laitoshuollon, pesulapalvelut ja avustavat ateriapalvelutehtävät.

Tarkoituksena on, että opittuaan Malminiityssä uuden ammatin noin vuoden kuluessa, työllistetty henkilö hakeutuu uuteen työpaikkaan joko kaupungin, kolmannen sektorin tai yksityisen työnantajan palvelukseen. Tähän mennessä Malminiityssä uuden ammatin oppineita kehitysvammaisia työntekijöitä on työllistynyt useita kymmeniä erilaisiin yrityksiin tai yhteisöihin.

”Aluksi suunnitelmissa oli valmentaa 100 kehitysvammaista henkilöä vuosittain, mutta myöhemmin tämä luku osoittautui liian suureksi. Meiltähän loppuisivat kehitysvammaiset ihmiset sellaisilla määrillä!”, nauraa Aronkytö

Joillakin aloilla kysyntää työntekijöille on jopa niin paljon, että sopivia kehitysvammaisia työntekijöitä ei tahdo löytyä. Esimerkiksi laitoshuoltajista on jopa pulaa ja kehitysvammaisille työntekijöille on kokoajan työpaikkoja auki.

Toimivaksi ja taloudelliseksi todettu malli on otettu käyttöön myös Korson vanhustenkeskuksessa, joka on kooltaan Malminiittyä hieman suurempi. Tämän lisäksi kehitysvammaisia työntekijöitä on pienempiä määriä töissä myös kaupungin muissa yksiköissä.

AVI suhtautui epäillen

Uuden toimintamallin käyttöönoton jälkeen aluehallintoviraston (AVI) edustajat saapuivat tekemään tarkastuksen Malminiityssä, varsinkin kun kehitysvammaisten ihmisten työskentelystä keskuksessa oli tehty ilmianto AVI:lle. Tarkastajat suhtautuivat hyvin epäillen kehitysvammaisten ihmisten kykyyn työskennellä palkkatyössä.

”Kaiken huippu oli, että ainoa asia, josta AVI:n edustajat pääsivät huomauttamaan, olivat jostain löytyneet muutamat sormenjäljet.  Tämä häiritsi minua hieman, sillä rakennus on uusi ja täydellisen siisti”, Aronkytö puuskahtaa.

Tästä huolimatta tarkastuksia on odotettavissa myös tulevaisuudessa.

”Valvovalle viranomaiselle tärkeintä on, että minkäänlaisia virheitä ei saa tapahtua.  AVI:ssa ei myöskään ole totuttu siihen, että kehitysvammaiset ihmiset tekevät vaativia tehtäviä. Ehkä se pelottaa heitä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kehitysvammaiset ihmiset eivät tee töitä yksin vaan osana tiimiä, jossa on aina mukana myös vammattomia ihmisiä”, korostaa Aronkytö.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Yksi kommentti

  1. Hyvä, Vantaa! Hienoa, että meillä on Timo Aronkytö – hänen kaltaisensa sitoutunut persoona, jota ei edes AVI soi säikyttää hyvän asian toteuttamisessa ja edistämisessä. Bravo, Vantaan kv-huolto kaikkineen!

Vastaa käyttäjälle Kukkahattutäti h.c. Peruuta vastaus

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).