Reilun meiningin hostelli

Myö Hostel on käynnistymäisillään oleva yritys, jossa kehitysvammaiset ihmiset tekevät normaalia palkkatyötä. Idean äitien, Jenny Närhisen ja Maiju Sundvallin mukaan yhteiskuntavastuu ja taloudellinen menestys eivät sulje toisiaan pois. He ovat luomassa kokonaan uutta konseptia: sosiaalista kasvuyritystä. Ihmisten kasvava tietoisuus kulutusvalinnoistaan on yrityksen tärkeimpiä kilpailuvaltteja.

Myö Hostelin perustajat Jenny Närhinen ja Maiju Sundvall turhautuivat kehitysvammaisten ihmisten surkeaan työtilanteeseen ja päättivät tehdä asialle jotakin.Myö Hostelin perustajat Jenny Närhinen ja Maiju Sundvall turhautuivat kehitysvammaisten ihmisten surkeaan työtilanteeseen ja päättivät tehdä asialle jotakin.

Myö Hostel on Jenny Närhisen ja Maiju Sundvallin vähitellen pitkän ajan kuluessa kypsynyt unelma, joka on käymässä toteen. Molemmat ovat paitsi innokkaita reppureissaajia, myös kehitysvamma-alan ammattilaisia.

”Idea lähti siitä, että me olemme omin silmin nähneet, kuinka iso haaste kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen palkkatyöhön on. Nykytilanne on suuri tragedia niin yksilölle kuin yhteiskunnallisestikin. Työpaikkoja ei vain ole, tai sitten niistä ei makseta kunnon palkkaa”, Närhinen ja Sundvall kertovat taustaa.

Liikeideassa yhdistyy kummankin osaaminen ja intohimo. Se on konkreettinen tapa vaikuttaa asioihin ja vastalause työelämän epätasa-arvoisuudelle.

”Oli selvää, että yrityksemme toimiala liittyisi jotenkin reissaamiseen. Vähintään yhtä tärkeää oli, että pystymme tekemään jotakin, jolla on merkitys. Halusimme perustaa nimenomaan hostellin, jolla on väliä.”

Kampanjaputiikissa loma erityislapselle

Hostelli-idea sai vauhtia, kun Mesenaatti.me -palvelussa avattiin joukkorahoituskampanja yrityksen perustamiseen tarvittavan alkupääoman saamiseksi. Kampanja oli jo tarkoitus lopettaa, mutta sitä päätettiin jatkaa vielä neljällä viikolla.

”Vaikka minimitavoitteemme on saavutettu, kampanja oli vasta hyvässä vauhdissa saamansa julkisuudenkin myötä. 50 000 euron tavoitteesta on koossa jo yli puolet. Olemme muutenkin päässeet lähemmäksi tavoitettamme, sillä tila hostellille on mahdollisesti jo löytynyt”, Närhinen kertoo.

Oikeita töitä.Oikeita töitä.

Mesenaatti.me -joukkorahoituspalvelussa ihmiset voivat osallistua heille tärkeän hankkeen rahoittamiseen. Myö Hostelia ovat rahoittaneet sekä yksityishenkilöt että yritykset ja yhdistykset. Rahoittajat saavat vastikkeen, joka on suhteessa annettuun rahasummaan. Vastike voi olla projektin luonteelle ominainen tuote: tavara, palvelu tai elämys.

”Kampanjaputiikkimme tärkein tuote on yöpymisten myyminen omassa hostellissamme. Helsingin loma erityislapselle perheineen on suunniteltu yhdessä Kehitysvammaisten tukiliiton kanssa. Tarkoituksena on räätälöidä loma perheelle kiinnostuksen kohteiden mukaan”, Närhinen kuvailee.

Myö Hostelin kampanjaputiikista löytyy tuotteita t-paidoista laukkuihin. Yritykset ovat olleet kiinnostuneita ostamaan oman nimensä kehystettynä hostellin seinälle.

Kampanjaa on vauhdittanut näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Idea kampanjavideosta, joka olisikin tavanomaisesta kampanjavideosta poiketen musiikkivideo, syntyi saunassa. Närhisen sisar on muusikko, ja hän sävelsi kampanjan keskeisen sanoman musiikiksi. Lukuisia katselukertoja kerännyt YouTube -video kertoo asiasta kaiken olennaisen.

Persoonallinen boutique-hostelli

Närhinen ja Sundvall ovat matkustaneet ympäri maailmaa ahkerasti sekä yhdessä että erikseen ja ovat yöpyneet paljon hostelleissa. Jo vuosia on leikitty ajatusleikkiä, miten hostellimajoitus suunniteltaisiin vielä paremmin. Mielessä on nyt noin 80-paikkainen hostelli Helsinkiin. Boutique-hostellissa kaikkien huoneiden on tarkoitus olla erilaisia ja persoonallisesti sisustettuja.

”Panostamme visuaaliseen puoleen ja viihtyvyyteen, suunnitelmissa on vieraiden viihdyttämistä esimerkiksi yhteiskokkailuin tai lautapelien merkeissä. Helsingistä puuttuu tyylikäs eurooppalaistyyppinen hostelli, jossa persoonallisuus ja yhteisöllisyys yhdistyvät”.

Perustajat uskovat idean kantavuuteen, sillä hostellikulttuuri on heidän mukaansa Suomessa vasta nousussa. Matkailuala on tulevaisuuden ala ja vaihtoehto ketjumajoitusliikkeille puuttuu.

Tärkeintä on kuitenkin hostelli-idean sydän: työelämän tasa-arvon edistäminen. Hostelli palkkaa kehitysvammaisia työntekijöitä tavallisiin palkkatyösuhteisiin, joihin kuuluu asianmukainen palkka sekä muut työsuhteeseen kuuluvat edut. Suurin osa hostellin henkilökunnasta tulee olemaan kehitysvammaisia työntekijöitä.

”Tällä hetkellä noin kaksi prosenttia työikäisistä kehitysvammaisista ihmisistä on palkkatöissä. Asenteet ja tiedon puute ovat suurimpia esteitä työllistymiselle. Kehitysvammaiset ihmiset niputetaan herkästi yhdeksi samanlaiseksi ryhmäksi. Se ei saisi olla syy jättää työllistämättä niitä, jotka työhön kuitenkin pystyisivät”, Närhinen huomauttaa.

Kunnon palkka.Kunnon palkka.

Myö Hostel on tehnyt yhteistyötä Helsingin kaupungin työvalmentajien, Aula-työkodin sekä Keskuspuiston ammattiopiston kanssa, ja lisää yhteistyötahoja etsitään. Myös Kehitysvammaliitto on mukana tukemassa hanketta.

”Yhteistyötahot ovat tarpeen, koska meillä ei ole aikaisempaa kokemusta rekrytointiprosessista. Hostelli on monipuolinen oppimis- ja työympäristö. Siellä on työtä monelle erilaiselle ammattiryhmälle pyykinpesusta asiakaspalveluun”, Sundvall kuvailee.

Kaikki kanavat halutaan kuitenkin pitää auki, normaali työpaikka ja palkka edellyttävät myös normaalia rekrytointiprosessia. Tavoitteena on saada kokoon paras mahdollinen tiimi.

”Työnantajilla on paljon hyviä kokemuksia kehitysvammaisten työntekijöiden sitoutuneisuudesta ja sopeutumisesta työyhteisöön. Haluamme yhdistää oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin siten, että kaikki osapuolet kokevat sen mielekkääksi”, Sundvall ja Närhinen sanovat.

”Hyvää” bisnestä

Myö Hostelin puuhanaisilta kysytään usein, tekevätkö he hyväntekeväisyyttä vai bisnestä.

”Me teemme bisnestä, mutta samalla myös hyvää. Ei näiden asioiden tarvitse olla vastakkaisia. On totuttu ajattelemaan, että yritysten tehtävä on vain tehdä rahaa ja esimerkiksi kolmas sektori kannattelee yhteiskuntaa. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin niin hyvä tuote, että ihmiset haluavat sen ostaa. Ja koska meillä sitten on kannattava yritys, meillä on varaa palkata lisää työntekijöitä. Yrityksemme tuotto taas ohjautuu pitkälti yhteiskunnallisen tavoitteemme edistämiseen eli kehitysvammaisten ihmisten työllistämiseen”, Närhinen selventää.

Sundvallin ja Närhisen mielestä ajatukseen tuottavasta yrityksestä ei ole totuttu yhdistämään mielikuvaa kokonaisvaltaisesta yhteiskuntavastuusta. He lähtevät yrityksessään eri pohjalta: ”Pidämme sitä yrityksemme erottautumistekijänä ja kilpailuvalttina. Olemme tavallaan sosiaalisen kasvuyrittäjyyden pioneereja.”

Myö Hostelilla on liiketoiminnan käynnistyttyä tarkoitus rekisteröityä sosiaaliseksi yritykseksi ja hakea myös Yhteiskunnallisen yrityksen -merkkiä Suomalaisen Työn Liitolta. Päästäkseen työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin yrityksen henkilökunnassa pitää olla vähintään 30 prosenttia osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys voi saada yhteiskunnalta työllistämiseen palkkatukea ja muita etuuksia.

Hostelli, jossa nukut yösi hyvin

Työmarkkinoiden tasa-arvon edistämisessä riittää työsarkaa. Monet ovat kuitenkin innostuneet heidän ajatuksistaan ja ehdottaneet esimerkiksi turvapaikanhakijoiden työllistämistä samoin menetelmin.

”Haluaisimme paitsi työllistää yksittäisiä henkilöitä, olla myös esimerkkinä muille yrityksille ja työnantajille siinä, että aina ei tarvitse olla voittoa tavoittelematon puuhapaja, jotta voisi toteuttaa yhteiskuntavastuun ideaa. Se sopii liiketaloudelliseen ajatteluun ihan yhtä hyvin. Olisimme mielellämme raja-aitojen kaataja, ja meidän liikeideamme ydintä saa kopioida vapaasti”, Närhinen sanoo.

Närhisen ja Sundvallin mielestä nykyinen liiketaloudellinen ajattelu johtaa väistämättä tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvuun, jossa heikommat jäävät jalkoihin.  He haluavat kääntää asian toisinpäin. Yhteiskuntavastuu voi olla myös kilpailuvaltti markkinoilla.

”Ihmiset ovat nykyään yhä tietoisempia kulutusvalinnoistaan sekä arvoista ja rakenteista niiden takana. Uskomme siis, että ideamme kiinnostaa nykykuluttajaa. Nykyisessä ilmapiirissä olisi paljon enemmän tilaa läpinäkyvälle, reilulle ja yhteiskunnallisesti vastuulliselle yritystoiminnalle. Sitä tarvitaan lisää.”

Teksti: Tuija Hannula | Kuva: Tuija Hannula | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).