Ei mitään hyväntekeväisyyttä

Laukaassa sijaitseva Puustellin Työkylä perustettiin reilut 30 vuotta sitten, jolloin sen tarkoituksena oli luoda tasa-arvoa ja työtä osatyökykyisille henkilöille. Samaan pyritään Puustellissa edelleenkin, mutta nykyisin työllistämisen väylät ovat monipuolisemmat. Hyvä esimerkki on Puustellin Työkylän Talli-hanke, joka tarjoaa tuettua oppisopimuskoulutusta väylänä palkkatyöhön.

Mikko Pekkola on solahtanut työyhteisöönsä joustavasti ja hän hoitaa kaikki työtehtävänsä erittäin hyvin täysin itsenäisesti. Kauppias Marko Ahonen on syystä tyytyväinen.Mikko Pekkola on solahtanut työyhteisöönsä joustavasti ja hän hoitaa kaikki työtehtävänsä erittäin hyvin täysin itsenäisesti. Kauppias Marko Ahonen on syystä tyytyväinen.

Puustellin Työkylässä on ollut työnteon meininki jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Alkujaan Työkylä perustettiin työpaikaksi läheisestä kehitysvammaisten sisäoppilaitoksesta valmistuneille kehitysvammaisille naisille, jotka olivat suorittaneet käsityöalan ammattitutkinnon. Tästä oppilaitoksesta valmistuneiden käsityöläisten ammattiosaaminen oli täysin vertailukelpoinen tavallisesta ammattikoulusta valmistuneiden henkilöiden ammattiosaamisen kanssa. Esimerkiksi paikallisen seurakunnan kirkkotekstiilit ovat heidän tekemiään.

”Oppilaitoksen johtajalla oli huoli siitä, mihin nuoret naiset joutuvat koulun päätyttyä. Todennäköinen paluupaikka olisi ollut oppilaiden kotikunnan toimintakeskus ja siellä heidän oppimansa käsityötaito ei olisi tullut täysimääräisesti hyödynnettyä. Sen vuoksi johtaja perusti yhteistyökumppaneidensa kanssa ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella Puustellin Työkylän”, kertoo Työkylän nykyinen johtaja Petri Wirzenius.

Työkylän tarkoituksena oli alusta lähtien luoda tasa-arvoa ja työtä osatyökykyisille henkilöille. Kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana työkylä on tullut tunnetuksi korkeatasoisesta työtoiminnastaan sekä ammattitaidolla valmistetuista käsitöistään.

Puustellin Työkylän johtaja Petri Wirzenius korostaa, että tuetussa oppisopimuksessa kyseessä on win-win tilanne, jossa työnantaja saa tarvitsemansa työntekijän ja työntekijä työpaikan.Puustellin Työkylän johtaja Petri Wirzenius korostaa, että tuetussa oppisopimuksessa kyseessä on win-win tilanne, jossa työnantaja saa tarvitsemansa työntekijän ja työntekijä työpaikan.

Aikaisempina vuosikymmeninä työkylän toiminta painottui ensisijaisesti työ- ja toimintakykyä ylläpitävään näkökulmaan, mikä johti pitkiin, vuosikymmenestä toiseen kestäneisiin asiakkuuksiin. Aika on kuitenkin ajanut ohi tämänkaltaisesta toimintamallista ja Puustellin Työkylä on tarttunut uusiin haasteisiin uudistamalla ja laajentamalla toimintaansa.

”Nykyisin palvelujemme painopiste on kuntouttavissa ja valmentavissa palveluissa ja loppusijoituspaikan sijaan tarjoamme ponnahduslaudan eteenpäin. Tämä linjanmuutos tapahtui vajaat neljä vuotta sitten”, Wirzenius selvittää.

”Työllistymisessään erityistä tukea tarvitsevillekin pyritään antamaan mahdollisuus työllistymiseen. Sen sijaan, että heille haettaisiin pitkäaikaista sijoittamista työtoimintaan, heille rakennetaan urapolkua tavoitteena työllistyminen esimerkiksi avoimille markkinoille tai tuettuun työllistymiseen”, jatkaa Wirzenius.

Tuetun oppisopimuksen toimintamalli

Tuetun oppisopimuksen toimintamalli, lyhyemmin Talli-hanke, on osa Puustellin Työkylän uudenlaista toimintakulttuuria. Viime vuoden tammikuussa toimintansa aloittanut Talli on
kolmivuotinen RAY:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on saada lievästi kehitysvammaisia ihmisiä työsuhteiseen työhön tuetun oppisopimuksen kautta. Hanke tarjoaa kaikille osapuolille käytännön tuen, joka tuetussa oppisopimuksessa tarvitaan. Hankkeen aikana luodaan toimintamalli vastaavan työllistämismenetelmän käyttöön myös muualla Suomessa.

Uuden toimintamallin tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa tuettuun oppisopimuskoulutukseen liittyvää byrokratiaa ja käytännön järjestelyjä. Valmiin toimintamallin kanssa on huomattavasti helpompaa myös määritellä tuetussa oppisopimuskoulutuksessa tarvittavan tuen toimijoiden ja vastuiden rajat sekä kustannukset.

”Tuettua oppisopimusta on toteutettu Suomessa jo jonkin aikaa. Talli-hanke tuo keskusteluun myös työnantajan, kunnan sekä opiskelijan lähipiirin näkökulmaa, mutta kuitenkin siten, että oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilö on toiminnan keskiössä”, kertoo Talli-hankkeen projektityöntekijä, työhönvalmentaja Minna Kaipainen.

Lievästi kehitysvammaisille, alle 35-vuotiaille henkilöille kohdennettu hanke toteutetaan yhteistyössä 15 Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla sijaitsevan kunnan kanssa. Asiakkaat hankkeeseen löytyivät kuntien yhteistyöhenkilöiden kautta, kun he kartoittivat omien kuntiensa potentiaalisia asiakkaita.

Talli-hankkeen projektityöntekijä Minna Kaipaisella on pallo jos toinenkin ilmassa, kun hän sukkuloi Talli-hankkeeseen osallistuvien tahojen välillä.Talli-hankkeen projektityöntekijä Minna Kaipaisella on pallo jos toinenkin ilmassa, kun hän sukkuloi Talli-hankkeeseen osallistuvien tahojen välillä.

Kaipainen keräsi kaiken mahdollisen tiedon kyseisten asiakkaiden aikaisemmista opinnoista, työharjoittelusta ja toiveista. Lisäksi hän teki jokaiselle koulutukseen mukaan valitulle MELBA-työkyvyn arvioinnin, mikä on hyvin tärkeä osa kokonaisuutta.

”Myös vanhemmat olivat hankkeessa mukana heti alusta lähtien. Jos suunnitelma oli heti alussa selkeä, ryhdyin etsimään työkokeilupaikkoja, joissa työskentely auttaa alanvalinnassa ja työtaitojen kokeilussa”, Kaipainen taustoittaa.

Työkokeilu on edellytys oppisopimuksen tekemiselle ja samalla syntyy myös työnantajayhteistyötä. Monesti työkokeilupaikasta tulee myöhemmin myös oppisopimuksessa olijan työpaikka.

”Kyseessä ei ole mikään työnantajan hyväntekeväisyys, vaan kaikki lähtee siitä, että työnantaja tarvitsee työntekijän ja työntekijä työpaikan”, kiteyttää Kaipainen.

Kaikki palat kohdalleen

Talli-hankkeen merkitys on siinä, että se kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joiden vaikutusta ei ole osattu tähän mennessä ajatella riittävästi.

Mallissa nostetaan korostetusti esiin lähipiirin sitoutuminen siihen, että myös he tukevat ja kannustavat oppisopimuksessa olijaa työllistymiseen.

”Nuorella itsellään saattaa olla hyvinkin vahva luottamus omiin taitoihinsa, mutta monesti vanhemmat eivät ole asiasta niinkään varmoja. Vanhempien tuki on kuitenkin hyvin tärkeää, sillä heidän kielteinen asennoitumisensa voi helposti romuttaa koko hankkeen. Luonnollisesti myös työnantajan sitoutuminen hankkeeseen on yhtä tärkeää”, Kaipainen korostaa.

Työllistymissuunnitelma täytyy olla integroituna myös kunnan palvelusuunnitelmaan, sillä ilman kunnalta saatua tukea työllistyminen ei onnistu. Joissain tilanteissa kunnan tuki on ollut esimerkiksi matkakustannusten tai asumisen tukemista.

Työhönvalmentajan tehtävänä on koordinoida tukiyhteisön toiminta siten, että henkilön työssäkäynti mahdollistuu.

”Luomme uutta siinä, että teemme ennen oppisopimuksen solmimista tärkeää perustyötä kaikkien työllistymiseen osallistuvien tahojen kanssa”, kiteyttää Kaipainen hankkeen toimintamallia.

Tällä hetkellä hankkeessa on mukana kymmenkunta asiakasta. Työnantajat ovat suhtautuneet hankkeeseen erittäin positiivisesti ja hankkeessa mukana oleville nuorille on löytynyt työkokeilupaikkoja helposti esimerkiksi kaupoista, varastoalalta, päivähoidosta ja pieneläinten hoitotyöstä. Oppisopimuskoulutuslaitos haetaan kullekin oppilaalle sen perusteella mistä opinnoista on kyse.


”Paljon on miehestä itsestään kiinni”

Laukaan keskustassa sijaitsevan K-market Laukaan kauppias Marko Ahonen on johtanut markettiaan noin vuoden verran. Nuori yrittäjä kuuli kollegoiltaan hyviä kokemuksia Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton muutamia vuosia sitten toteuttamasta Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeesta, jonka aikana 27 kehitysvammaista työntekijää työllistyi K-kauppoihin eri puolilla Suomea. Tästä innostuneena myös hän halusi palkata kehitysvammaisen työntekijän palvelukseensa.

”Olin yhteydessä Puustellin Työkylän Talli-hankkeen projektityöntekijään ja kysyin, löytyisikö heiltä innokasta työntekijää, joka haluaisi tulla palvelukseeni, sillä minulla on kiinnostusta tähän asiaan ja haluan antaa mahdollisimman monelle kehitysvammaiselle ihmiselle mahdollisuuden tehdä palkkatöitä”, Ahonen taustoittaa.

Sopiva työntekijä Mikko Pekkola löytyi nopeasti ja hän aloitti viime lokakuussa työkokeilussa K-Market Laukaassa. Pekkolan tehtäviin kuului siivoustöitä, tavaroiden hyllytystä, pullojen lajittelua ja monia muita yleistehtäviä. Työkokeilun tarkoituksena oli varmistaa, että työtehtävät ovat Pekkolalle sopivia ja että hän on motivoitunut työhönsä.

”Paljon on miehestä itsestään kiinni. Näimme, että homma toimii!”, kehuu Ahonen.

Myös Pekkolan mielestä työkokeilu sujui hyvin, joten seuraava vaihe oli oppisopimuskoulutuksen aloittaminen. Pekkolan oppisopimus alkoi maaliskuun ensimmäisenä päivänä, jonka jälkeen hän alkoi saada työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Pekkola suorittaa toimitilahuoltajan tutkinnon sekä osia logistiikka-alan perustutkinnosta, koska työpaikalta löytyy myös varastopuolen työtehtäviä.

Pekkola työskentelee neljänä päivänä viikossa ja keskiviikkoisin hän käy Jyväskylässä sijaitsevassa Bovallius-ammattiopistossa suorittamassa teoriaopintoja. Pekkolan koulutus kestää puolitoista vuotta, sillä hänellä on ennestään aikaisempaa koulutusta, joka katsotaan hänelle hyödyksi myös tulevassa tutkinnossa. Muussa tapauksessa opinnot olisivat kestäneet kolme vuotta.

Tuetulla oppisopimuksella on myös mahdollista suorittaa loppuun kesken jääneet opinnot sekä joustavat mahdollisuudet räätälöidä omia tarpeita vastaava tutkinto.

Hyvä perehdytys pohjalla

Taloon tullessaan Pekkola sai perusteellisen perehdytyksen tuleviin tehtäviinsä. Hän sisäisti kaikki asiat hyvin ja osaa nykyisin tehdä kaikki tehtävänsä oma-aloitteisesti, mikä on kauppiaan kannalta erittäin tärkeää.

”Kaupassa on paljon tekemistä ja minulla ei aina ole aikaa neuvoa Mikkoa, joten on todella hyvä asia, että hän osaa hoitaa työtehtävänsä itsenäisesti. Tarvittaessa hän osaa myös kysyä neuvoa”, Ahonen kiittelee.

”Olen ollut erittäin tyytyväinen!”, toteaa myös Pekkola, joka tulee työskentelemään 30 tuntia viikossa valmistumisensa jälkeen.

Hyvien kokemustensa innoittamana Ahonen kannustaa myös muita työnantajia työllistämään kehitysvammaisia ihmisiä palkkatyöhön oppisopimuksella.

”Asiaan pitää varata aikaa ja myös asenteen on oltava oikea, mutta se palkitsee myöhemmin”, Ahonen neuvoo.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).