Turvarajaa ei ole

Marianna OhtonenMarianna Ohtonen

Kesäkauden kääntyessä syksyyn muistuttavat aikakauslehdet terveellisistä elämäntavoista ja loma-ajan tissuttelun vaaroista. Töihin palaaville, nuorille ja eläkeläisille annetaan ohjeita terveellisempään elämään ja kerrotaan mistä saa tukea, jos ei yksin pysty muutokseen.

Eräs ryhmä on kuitenkin lähes täysin unohdettu. Silmiini ei ole osunut yhtään juttua, missä otettaisiin kantaa haittoihin, joita aiheutuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä sikiölle. Tämä oli yksi syy, miksi valitsimme syksyn ensimmäisen Ketjun pääteemaksi FASD:n (fetal alcohol spectrum disorders). FASD tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa.

Odottavien äitien raskaudenaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa vuosittain riskin tuhansille sikiöille. Joka vuosi syntyy arviolta 600 – 3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Näistä vaikeimmin vammautuneet lapset ovat kehitysvammaisia. Uusimman kansainvälisen tiedon mukaan alkoholin aiheuttamiin sikiövaurioihin liittyy lisäksi erittäin merkittävä riski lukuisiin pysyviin somaattisiin sairauksiin, kuten autoimmuunisairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Puhutaan inhimillisellä tasolla merkittävistä elämään vaikuttavista asioista ja samalla mittavista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palveluista sekä muista tuista, joita FASD-lapset, -nuoret ja -aikuiset tarvitsevat läpi elämän. Muun muassa näiden tukimuotojen kehittäminen on liittomme FASD-toiminnan tavoitteena. Tätä kehittämistä tukee STEA. Lisäksi FASD-toimintaamme on tukenut lahjoituksella Märta Klaus ja Peter Klaus-säätiö (ks. Avustussäätiön taustalla rankka alkoholismi -artikkeli), jota kiitämme lämpimästi.

Vuosittain syntyvien alkoholin vaurioittamien lasten määrää on vaikeaa ymmärtää, koska tiedämme, että alkoholin aiheuttama haitta sikiön kehitykselle olisi täysin estettävissä. Siihen riittää odottavan äidin täysraittius raskausaikana. Turvarajaa alkoholinkäytölle raskausaikana ei näin ollen ole, vaan vaurioita voi syntyä jo pienistä alkoholimääristä – ei siis erityisesti tai ainoastaan humalajuomisesta.

Missä vaiheessa tietoa pitäisi antaa ja saada, jotta se tavoittaisi riittävän ajoissa raskautta suunnittelevat perheet? Vauvan hyvinvoinnin varmistamiseksi alkoholin käyttö on syytä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa. Perheen ja läheisten tuki äidin raskauden aikaiselle täysraittiudelle on merkittävä. Tietoa asiasta olisi tärkeää antaa jo kouluissa terveystiedon tunnilla käsiteltäessä seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Neuvontaa ja ohjausta pitää antaa laajemmin myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yleinen mielipide raskauden aikaisen täysraittiuden puolesta tulisi olla kirkkaana meillä jokaisella.

Kehitysvammaliitto on pitkään vaatinut alkoholipakkauksiin varoitusmerkintöjä, jotka muistuttavat alkoholin vaarallisuudesta raskausaikana. Nämä varoitusmerkinnät ovat käytössä mm. Ranskassa. Nähtäväksi jää, miten tämän asian kanssa käy.

Vietämme syyskuun 9. päivänä kansainvälistä FASD-päivää. Myös Alko haluaa muistuttaa meitä täysraittiuden tärkeydestä yhdeksän raskauskuukauden ajan ja avaa liikkeittensä ovet poikkeuksellisesti 9.9. klo 9.09. Olkoon tämä yksi hyvä esimerkki yrityksen yhteiskuntavastuusta. Miten sinä voisit edistää FASD-tietoisuuden levittämistä?

FASD-tietoa Kehitysvammaliiton sivuilla (www.kehitysvammaliitto.fi)

Teksti: Marianna Ohtonen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).