Heimon jäsenenä

Marianna OhtonenMarianna Ohtonen

Vierailin hiljattain kodissa, joka sijaitsee uudessa, yhteisöllisesti suunnitellussa ja rakennetussa kerrostalossa. Astuttuani pääovesta sisään, olin keskellä yhteistä oleskelutilaa, jonka kodikkuus, kauneus ja esteettömyys yllättivät minut täydellisesti. Talon suunnittelusta vastasi sitä varten perustettu yhdistys. Sen tavoitteena oli edistää senioriasumista ja toteuttaa yhdistyksen jäsenten tarpeita palveleva yhteisöllinen kerrostalo ryhmärakennuttamalla. Keskeisiä periaatteita oli turvata tuleville asukkaille toiveiden mukaista yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä.

Perinteinen ja tutuin mielikuva yhteisöstä on perhe, suku, kylä ja heimo. Edellä mainitun ryhmärakentamisen heimo syntyi yhteisestä ajattelutavasta ja tarpeesta, ja se johti yhteisölliseen toimintaan. Toisenlaisesta Milanossa sijaitsevasta yhteisöllisestä asumisesta kerrotaan artikkelissa Milanossa murennetaan ennakkoluuloja.

Nykyajan yhteisö muodostuu tavallisimmin yhteisen toiminnan, harrastuksen ja ajattelutavan mukaan konkreettisesti tai virtuaalisesti. Yhteisö voi olla pysyvä ja sen yhteisöllisyys vahvistuu vuorovaikutuksessa jäsenten kanssa. Se voi myös olla virtuaaliyhteisö, joka suunnittelee tapahtumaa netissä, toteuttaa sen sosiaalisessa mediassa yhteisöllisesti, tai suunnittelee tapahtumalle fyysisen paikan ja ajan. Se, kuka lopulta osallistuu yhteisölliseen tapahtumaan, ei välttämättä ole ennakkoon tiedossa.

Näitä ilmiöitä on syntynyt erityisesti kaupungistumisen myötä, kun ihmiset ovat kadottaneet perinteisen yhteisöllisyyden tunteen ja tietynlainen persoonattomuus on vallannut tilaa. Tilalle on syntynyt uutta ja erilaista yhteisöllisyyttä. Illallinen Helsingin taivaan alla tai Nappi Naapuri ovat oivallisia esimerkkejä siitä, miten sosiaalinen media toimii yhteisöllisyyden alustana ja johtaa ihmisiä yhteisten ruokapöytien äärelle Suomen taivaan alle tai ystävyyden ja naapuriavun äärelle.

Yhteisöllisyyttä ei voi myöskään sivuuttaa kun puhutaan työhyvinvoinnista. Yhteisöllisyyden merkitystä kartoitetaan useimmissa työhyvinvointitutkimuksissa. Yhteisöllisyys muodostuu ihmisten välisestä kanssakäymisestä, aidosta kiinnostuksesta toisia kohtaan ja yhdessä toimimisesta työyhteisössä.

Olipa yhteisö mikä tahansa, keskeistä on ymmärtää, miten se toimii. Suurin haaste kaikille yhteisöille onkin tiedonvälitys ja yhteinen päätöksenteko.

Uudessa ryhmärakentamisen pohjalta syntyneessä yhteisöllisessä kerrostalossa tiedonvälitys oli ratkaistu pääoven vieressä olevalla kosketusnäytöllisellä infotaululla, jota asukkaat ylläpitävät aktiivisesti. Kun kysyin, miten päätöksenteko onnistuu, sain vastauksen, että yllättävän hyvin. Asiat valmistellaan vuorovaikutuksessa ja päätöksentekoon osallistuminen on helppoa.

Teksti: Marianna Ohtonen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).