Digiminimi

Marianna OhtonenMarianna Ohtonen

Osallistuin joitakin vuosia sitten Aalto-yliopiston käyttäjäkeskeisen suunnittelun koulutusohjelmaan. Opiskelujen yhteydessä testasimme erilaisia palveluja ja tuotteita kuten julkishallinnon ja yritysten verkkosivuja sekä hissien käytettävyyttä. Kyllä, luitte oikein, testasimme myös hissejä. Kuljimme hissimatkoja pysäköintitilasta kauppakerrokseen, videoimme käyttöliittymän toimivuutta, havainnoimme ja haastattelimme hississä kulkijoita. Kouluttajana oli Kone-yhtiön silloinen käytettävyysasiantuntija. Olin hyvässä opissa.

Opiskelujakso jätti oppeja, joita voin hyödyntää vielä nykyisessäkin työssäni. Oivalsin viimeistään tuolloin käytettävyyden, saavutettavuuden ja palvelumuotoilun merkityksen. Onpa kyseessä verkkopalvelu, e-kirja tai oppimista tukeva peli, käytettävyydellä ja saavutettavuudella on suuri merkitys. Ne ratkaisevat millaisen käyttökokemuksen saamme ja miten kykenemme ja haluamme palvelua käyttää. Yrityksille näiden asioiden huomioiminen antaa merkittävän kilpailuedun. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kone-yhtiö ja Apple. Yksilöille merkitys on vieläkin suurempi. Kyse on ihmisten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.

Suomessa on käynnissä laaja julkisten palveluiden digitaalinen uudistus. Tavoitteena on luoda asiakaslähtöiset, kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet, yhden luukun palvelumalli ja ajanmukainen lainsäädäntö.

EU hyväksyi viime vuoden lopulla julkisten digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivin, josta kerrotaan Kaikki ovat kielessä kiinni! -artikkelissa. Direktiivissä määritellään, että julkisten palvelujen verkkosivut ja mobiilipalvelut on rakennettava saavutettaviksi. Kehitysvammaliiton tavoitteena on sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön vaatimus kielen ymmärrettävyydestä ja saada selkokieli yhdeksi kielivaihtoehdoksi julkisissa verkkopalveluissa. Toteutuessaan tämä olisi merkittävä askel kohti yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa.

Ideaalimaailmassa digitaaliset ympäristöt ovat saavutettavia, mutta ovatko ne kaikkien saatavilla? Totuus on karu. Tutkimusten mukaan vammaispalveluja tarvinneista kotitalouksista internetyhteyden omisti vain 67,6 prosenttia, kun muista kotitalouksista se oli 84,4 prosentilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että iso joukko vammaisia ihmisiä on vaarassa digisyrjäytyä heikon taloudellisen aseman vuoksi.

Osana julkisten palveluiden uudistusta tulisi määritellä kansalaisten digiminimi, eli vähimmäistaso, johon kaikki kansalaiset ovat oikeutettuja, onpa kyse laitteista, käytön opastuksesta tai saavutettavista julkishallinnon verkkopalveluista.

Kuntavaalit ovat ovella. Nyt ehdokkailla olisi oiva tilaisuus erottautua joukosta ja ryhtyä digiminimin puolestapuhujaksi. Haaste on heitetty!

Teksti: Marianna Ohtonen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).