Opinpolulla

Käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus on yksi maan hallituksen kärkihankkeita. Uudistuksella tavoitellaan opintojen ja työelämän yhteistyötä, lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja pyritään vastaamaan paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Meidän vammaisjärjestöjen tehtävänä on tarkastella uudistusta YK:n vammaissopimuksen asettamien tavoitteiden kautta. Sopimuksen mukaan vammaisilla opiskelijoilla on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja saada siihen tarvittava yksilöllinen tuki. Miten reformi toteuttaa tätä tavoitetta?

Emme voi mitenkään kiistää, etteikö uudistus olisi tarpeellinen ja tavoittelemisen arvoinen. Jos 15-29-vuotiaista nuorista viisi prosenttia on tällä hetkellä vailla työtä ja jää koulutuksen ulkopuolelle, on tilanne huolestuttava. Lisähuolta aiheuttaa tieto vammaisten nuorten peruskoulun jälkeisestä koulutustasosta, joka on valtaväestöä merkittävästi heikompi. Kehitysvammaisista nuorista liian moni päätyy eläkkeelle jo 16-18-vuotiaana, vaikka potentiaalia olisi opiskella ja työllistyä tuen avulla. Kehitettävää siis riittää monella sektorilla.

Uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on kiinni monista seikoista. Yksi kriittinen vaihe nuorten elämässä on nivelvaiheen onnistuminen. Nivelvaiheen valmentavilla koulutuksilla (VALMA ja TELMA) on pyritty tukemaan siirtymistä peruskoulusta eteenpäin. Tästä huolimatta tutkimustulokset kertovat karua totuutta. Vain 23 prosenttia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen osallistujista siirtyy ammatilliseen koulutukseen. Nivelvaihe on siis sitäkin merkittävämpi niille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa.

Onnistunut nivelvaihe edellyttää riittävää ja ennakoivaa yksilöllistä opinto-ohjausta ja erityisopettajan yhteistyötä. Vähintään yhtä tärkeää on saada kokemusta erilaisista työpaikoista TET-jaksoilla ja työpaikkavierailuilla. Myös vertaisnuorten kanssa käydyt keskustelut auttavat tulevaisuuden suunnittelussa ja valintojen tekemisessä. Onnistunut nivelvaihe auttaa nuorta löytämään taitojaan ja toiveittensa mukaisen koulutuspolun, joka johtaa työelämään tai muuhun mielekkääseen päiväaikaiseen toimintaan.

Mitä uudistuksia reformi tuo niille opiskelijoille, jotka jatkavat ammatillisiin opintoihin? Uudistusta lukiessa hiipii väistämättä huoli vammaisten nuorten puolesta. Heille lähiopetuksena toteutettavat opinnot ovat yksi merkittävä ja turvallinen tapa opiskella. Uudistuksessa korostuvat itsenäinen opiskelu ja verkko-opiskelu, jotka eivät välttämättä vastaa erityistä tukea tarvitsevan nuoren tarpeita. On äärimmäisen tärkeää, että ammatillisen koulutuksen uudistuksessa korostetaan yksilöllisten opintopolkujen merkitystä ja turvataan kaikille opiskelijoille mahdollisuudet yhdenvertaiseen oppimiseen eri puolilla Suomea.

Edistääkö uudistus YK:n vammaissopimuksen tavoitteita? Esitetyssä muodossa vastaus on: ei kaikilta osin. Yleinen koulutusjärjestelmä tulee lähtökohtaisesti rakentaa kaikille sopivaksi. Ympäristöjen ja ihmisten asenteiden pitäisi muuttua niin, että kaikki voivat elää haluamansa näköistä, tavallista elämää tavallisissa ympäristöissä.