Mieluummin myötäillen

”Te olette kaikki olleet tilanteissa, joissa asiakas juoksee karkuun. Jos näin tapahtuu, onko se ongelma hänelle vai teille?”, kysyi Bo Hejlskov Elvén erityishuollon ja opetusalan ammattilaisilta huhtikuun lopussa pitämässään yleisötilaisuudessa Helsingissä.

”Teillä ammattilaisina on vastuu siitä, ettei asiakkaan käyttäytymisestä muodostu ongelmaa. Teidän tehtävänne on tutustua haastavaa käyttäytymistä vähentäviin teorioihin, metodeihin ja toimiviin käytäntöihin”, korosti Hejlskov Elvén.

Vastuuperiaate

Hejlskov Elvén muistutti, että vastuuta ottamalla voi myös vaikuttaa, mutta jos käytössä olevat keinot ovat huonoja, moni haluaa mieluummin päästä vastuusta. Sen voi tehdä esimerkiksi siirtämällä vastuu muiden hartioille, jopa niille, joka tarvitsevat huolenpitoa.

Vastuun siirtäminen voi tapahtua maanittelun kautta: Ymmärräthän, että jos teet näin, siitä seuraa että… Vastuun voi myös siirtää ajattelemalla, että henkilö on itsepäinen, joustamaton, tottelematon tai uhmakas.

Työntekijälle tärkeintä on hyväksyä oma roolinsa asiakkaiden tukijana. Hänen tehtävänsä on hankkia tietoa toimivista käytännöistä ja menettelytavoista sekä ottaa ne käyttöön.

Tutkitut menettelytavat

Haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden rauhoittamiseksi käytetään usein tutkimuspohjaisia menetelmiä ilman sen tarkempaa tietoa kyseisistä tutkimuksista tai siitä, millaisiin ihmisiin niitä on sovellettu.

”Tutkimuspohjaiset menetelmät eivät kuitenkaan toimi samalla tavoin kaikilla ihmisillä. Siksi meillä täytyy olla käytössämme monia erilaisia menetelmiä. On myös kokeiltava, mitä niistä sopivat eri ihmisille ja samalla varmistettava, että toimintakyvyn heikkenemiseen johtavia menetelmiä ei käytetä”, Hejlskov Elvén korosti.

Esimerkiksi kouluikäisiä autismin kirjon lapsia pidetään kiinni huomattavasti useammin kuin muita lapsia. Ajatellaan, että kiinni pitäminen rauhoittaa, mutta tutkimusten valossa se päinvastoin lisää stressiä.

”Pohjoismaissa on kirjattu viimeisten viidentoista vuoden aikana neljä autisminkirjon henkilön kuolemantapausta tilanteissa, joihin on liittynyt kiinnipitämistä”, kertoi Hejlskov Elvén.

Ongelma vai ei?

Haastava käyttäytyminen voidaan jakaa vaaralliseen ja vaarattomaan. Vaaralliseen käyttäytymiseen on puututtava mahdollisimman nopeasti, jotta henkilö ei vahingoita itseään tai muita. Vaarattomaan käyttäytymiseen ei tarvitse reagoida heti.

Molemmissa tapauksissa on tärkeää käyttää toimintamalleja, jotka rauhoittavat henkilön nopeasti. Tilanteen rauhoituttua on käytävä läpi haastavaan käyttäytymiseen johtavia syitä sekä seurattava edistymistä pitkällä aikavälillä.

Haastavasti käyttäytyvän henkilön tilannetta voidaan helposti seurata käyttämällä apuna ruutuvihkoa, johon väritetään ruutuja sen mukaan, miten henkilö voi. Punaista käytetään konfliktitilanteissa, vihreää kun henkilö on rauhallinen. Ruudukkoon kirjataan myös rajoitustoimenpiteet sekä se, onko henkilö käynyt asioillaan wc:ssä.

”Käytimme tätä keinoa erään kehitysvammaisen ja autistisen naisen kanssa, ja huomasimme, että hän alkoi käyttäytyä haastavasti silloin kun hänen vatsansa ei toiminut. Annoimme hänelle rusinoita ja manteleita, joiden ansiosta hänen vatsansa alkoi jälleen toimia ja samalla haastava käyttäytyminen väheni”, Hejlskov Elvén kertoi.

”Huomasimme myös, että hän kävi usein pissalla samassa yhteydessä kun hän käyttäytyi haastavasti. Lopulta ymmärsimme, että hänellä oli virtsatietulehdus. Vuotta myöhemmin hänen voitintaan kuvaava kaavio näytti lähestulkoon vihreältä ja rajoitustoimenpiteiden käyttö oli todella vähäistä.”

On myös vaadittava

Vastuun ottamisen lisäksi työntekijä voi esittää myös vaatimuksia. Ne eivät ole itsemääräämisen rajoittamista, vaan voivat jopa vahvistaa sitä.

Työntekijä voi esittää tiettyjä vaatimuksia, joilla estetään henkilöä saattamasta itseään tai muita vaaraan tai joilla huolehditaan huolenpidosta ja hygieniasta. Myös oppimiseen, hyödyllisiin taitoihin ja itsemääräämisen lisääntymiseen tähtääviä vaatimuksia voidaan esittää, mutta toisaalta henkilöllä on vapaus kieltäytyä näistä vaatimuksista.

”Vaatimukset on osattava esittää siten, että henkilö vastaa myöntyvästi”, Hejlskov Elvén neuvoi.

Lisätietoa: www.hejlskov.se

Tietoa rajoitustoimenpiteistä:

• eivät ole sallittuja Ruotsissa
• ovat sallittuja Suomessa ja esim. Tanskassa
• käytöstä säädellään Erityishuoltolaissa, joka uudistettiin toukokuussa
• uudessa laissa on määritelty tarkemmin miten ja milloin toimenpiteitä saa käyttää
• lain on myös tarkoitus vahvistaa itsemääräämistä

Hyviä käytäntöjä arkeen:

• Yritä vaimentaa omia tunteitasi ja niiden ilmaisua.
• Vältä dominoivaa katsekontaktia.
• Juttele rauhallisesti, älä korota ääntä, älä jännitä leukalihaksia.
• Yritä saada henkilö ajattelemaan muita asioita, johdattele.
• Kunnioita henkilökohtaista tilaa ja vältä fyysistä provosointia: peruuta kun esität vaatimuksen, istu jos henkilö on rauhaton, asetu seinää vasten seisomaan, ole rento.
• Yritä välttää rauhattomuuden tarttumista itseesi.

Jos tilanne muuttuu kaoottiseksi:

• Tee arviointi, onko tilanne vaarallinen vai ei?
  esim. huonekalujen heittely ei ole vaarallista
• Jos tilanne ei ole vaarallinen, odota.
• Yritä saada muut ihmiset tilasta pois häiritsemästä.
• Vältä kosketusta kireillä lihaksilla – rennosta käsivarresta on vaikeampi pitää kiinni.

Hätätilanteissa, jos on pakko ottaa henkilöstä kiinni:

• Myötäile sen sijaan että vastustaisit liikettä, seuraa liikettä, mutta älä pidä kovaa kiinni, sillä se lisää adrenaliinia. Päästä hetken kuluttua irti, se rauhoittaa heti.
• Kolme interventiota yleensä riittää.
• Vältä kipua, se lisää stressiä.
• Jos toimintakyky on heikko, ja henkilö puree, voit hyväillä poskea, se aktivoi imetysrefleksin, joka on yleensä tallella.

Kun kaaos on ohi:

• Laskeudu oikein, paluu arkeen sujuu nopeammin.
• Ole itse rauhallinen, palaa arkiaskareiden pariin.
• Siivoa, älä edellytä että henkilö siivoaa itse, se voi pahentaa tilannetta.
• Johdattele, juttele, tarjoa kupillinen kahvia, jatka juttelua.

Takaisin arkeen:

• Arvioi tilanne, mieti miten sen uusiutuminen voidaan välttää.
• Muutos edellyttää dokumentointia, analyysia, sekä seurantaa.