Kehitysvammatyötä vauvasta vaariin

Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun prosessikoulutukset ovat olleet kouluttaja Outi Raunetvuon työn suola jo vuosien ajan. Kehitysvamma-alan jonglöörin uraan on toki mahtunut monenmoista muutakin mielenkiintoista.

Outi Raunetvuo on uupumaton kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden puolestapuhuja.Outi Raunetvuo on uupumaton kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden puolestapuhuja.

Kehitysvamma-alalle päädytään tyypillisesti suunnittelematta ja vahingossa kun yksi asia johtaa toiseen. Kouluttaja Outi Raunetvuon tapaus oli astetta rankempi, sillä hänet houkuteltiin alalle.

Työuransa alkuvaiheissa Raunetvuo työskenteli mielenterveyspuolella, jonne hän luulotteli asettuvansa pysyvästi. 80-luvun alussa nuori ja kokematon Raunetvuo saatiin kuitenkin ympäripuhuttua ohjaajaksi kehitysvammaisten asuntolaan, kuten senaikainen termi kuului.

”Lähdin hyvin epäilevällä mielellä, koska minulla ei ollut minkäänlaista aikaisempaa työkokemusta kehitysvammaisten ihmisten parissa. Huomasin kuitenkin nopeasti viihtyväni oikein hyvin ja kykenin myös hyödyntämään mielenterveysalan koulutustani työssäni alusta alkaen”, muistelee Raunetvuo.

Työnsä ohella Raunetvuo täydensi ammatillista osaamistaan suorittamalla kehitysvammaisten ohjaajan tutkinnon sekä psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon.

”Kehitysvammahuollossa olen kuluneiden vuosikymmenten aikana työskennellyt sekä laitos- että avopalveluissa, aloittaen ensin ohjaajana ja myöhemmin esimiestehtävissä. Työurani aikana olen toiminut ns. vauvasta vaariin eli lasten, aikuisten ja ikääntyneiden parissa sekä myös vaikeavammaisten, autisminkirjon ja mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kehitysvammaisten parissa. Työkokemukseni alalta on siis varsin laaja, mutta pitäytyy kuitenkin vain asumispuolen palveluihin. Päivä- ja työtoiminnassa en siis ole työskennellyt”, summaa Raunetvuo työuraansa.

Tärkeä YKS

Kehitysvammaliiton palkkalistoille Raunetvuo siirtyi vuonna 2010 kun liiton RATTI-hankkeeseen (Ratkaisuja haastaviin tilanteisiin) tarvittiin suunnittelijaa. Hanke päättyi aikanaan ja tällä hetkellä Raunetvuo työskentelee kouluttajana ja koulutusten suunnittelijana esimerkiksi ikääntymiseen, mielenterveyden tukemiseen ja haastaviin tilanteisiin liittyvissä asioissa.

Tärkeimpänä koulutustehtävänään Raunetvuo pitää yksilökeskeisen elämänsuunnittelun eli YKSin pitkäkestoisia prosessikoulutuksia, joita hän on tehnyt parin viimeisen vuoden ajan.

”Aihe on erittäin lähellä sydäntäni, sillä olen koko työhistoriani ajan kokenut ongelmalliseksi vallitsevat toiminta- ja ajattelutavat, joilla kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tarpeisiin on vastattu. Parhaaseen on pyritty ja hyvää tarkoitettu, kun palveluja on järjestetty. Kehitysvammaisia ihmisiä on kautta aikojen opetettu tekemään hyviä valintoja ja jos se ei ole sujunut, niin valintoja ovat tehneet milloin mitkäkin tahot hänen puolestaan”, Raunetvuo tuumii.

Tukea itsemääräämiseen

Raunetvuon havaintojen mukaan kehitysvamma-alalta puuttuu edelleen näkemys siitä, kuinka kehitysvammaisia ihmisiä rohkaistaan ja autetaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan, kuinka heitä tuetaan käyttämään itsemääräämisoikeuttaan sekä olemaan oman elämänsä asiantuntijoita.

”Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu tarjoaa työntekijälle yksinkertaisia mutta tehokkaita työkaluja, joiden avulla hän voi tutustua paremmin kehitysvammaisen asiakkaansa ajatuksiin omasta itsestään ja elämästään. Samalla kehitysvammainen henkilö oppii ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan sekä voimaantuu saadessaan lisää itsetuntemusta ja -luottamusta”, kiteyttää Raunetvuo YKSin toimintaperiaatetta.

Samoilla välineillä työyhteisö voi tutkia myös omia toimintatapojaan sekä tehdä suunnitelmia niiden kehittämiseksi siten, että kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeus toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Haasteena ajatustapojen muuttaminen

Työhönsä liittyvinä haasteina Raunetvuo mainitsee sekä omien kouluttajataitojensa kehittämisen sekä toisaalta koulutettavien ajattelutavan muuttamisen.

”Vanhat ajattelu- ja toimintatavat istuvat tiukassa. Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden huomioiminen ja yksilökeskeisen elämänsuunnittelun hyödyt tunnustetaan, mutta siitä huolimatta arjen resurssien niukkuus nähdään syyksi toimia työssä siten, että kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta ei käytännössä tueta”, Raunetvuo harmittelee.

Työtä kehitysvamma-alalla siis edelleen piisaa, mutta monesta jo saavutetusta asiasta on syytä olla ylpeä.

”On hienoa saada olla mukana töissä Kehitysvammaliitossa, joka on ollut mukana jo yli 60 vuoden ajan viemässä eteenpäin monia kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksien parantamiseen tähtääviä muutosvaiheita. Etenkin nyt eletään aikoja, jolloin tapahtuu paljon niin lainsäädännössä kuin käytännössäkin. Esimerkiksi YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien julistuksen ratifiointi on nostanut vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden tärkeäksi puheenaiheeksi. Myös laitosasumisen purku ja siihen liittyvät erilaiset asumisratkaisut sekä kehitysvammaisten ihmisten oikeus palkkatyöhön ovat asioita, jotka lisäävät ratkaisevasti kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta”, toteaa Raunetvuo.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).