Tavallista asumista tavallisessa talossa

Louhenkatu 2 on uusi, moderni Seinäjoen kaupungin vuokrakerrostalo. Talossa asuu sekä kehitysvammaisia että vammattomia asukkaita. Yhteiselo sujuu mutkattomasti.

Arto Luukko nauttii siitä, että voi keitellä kahvit omassa kodissaan juuri silloin kuin haluaa - ja kun sattuu tulemaan vieraita.Arto Luukko nauttii siitä, että voi keitellä kahvit omassa kodissaan juuri silloin kuin haluaa - ja kun sattuu tulemaan vieraita.

Louhenkatu 2 valmistui Seinäjoen keskustaan Pohjan kaupunginosaan syyskuussa 2016. Kahdessa alimmassa kerroksessa asuu Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon asiakkaita. Osa kehitysvammaisista asukkaista muutti uuteen kotiinsa kehitysvammaisten asumisyksiköistä, osa vanhempien luota, jotkut asuivat aiemminkin omillaan.

Asukkaat saavat tukea ja ohjausta tarvitessaan Eskoon henkilökunnalta, joka työskentelee talossa ympärivuorokautisesti. Toisen kerroksen asukkaat elävät kodissaan varsin itsenäisesti ja omatoimisesti.

Aktiivisesti kiinni yhteiskunnassa

Yksi uusista asukkaista on Arto Luukko. Hän halusi muuttaa ryhmäkodin jälkeen Louhenkadulle ja viihtyy nyt omassa ensimmäisen kerroksen kaksiossaan erinomaisesti. ”Saan keittää kahvit kun haluan.”

Arto Luukko viihtyy naapureidensa seurassa. Hän toimii Eskoon asukkaiden isäntänä hoitaen muun muassa keittiötöitä yhdessä ohjaajien kanssa. Samalla tulee rupatelluksi kaikenlaisista asioista. ”Seuraan televisiosta monia urheilulajeja. Seuraan paljon myös uutisia ja yhteiskunnallista keskustelua”, Luukko kertoo.

Luukko on vähän yli kuusikymppisenä jo eläkkeellä, mutta on tehnyt pitkän rupeaman työelämässä eri työpaikoissa.

”Toimin kymmenen vuotta Prismassa talonmiehen apulaisena. Siivosin roskia. Ihmiset heittelevät papereita ja hedelmänkuoria lattioille ja pihamaalle. Jäin sitten nauttimaan eläkepäivistä. Joskus päivät tahtovat tulla pitkäksi”, Luukko tunnustaa.

Aktiivinen Luukko käy monissa harrastuksissa: on musiikkipiiri Ylistarossa sekä taidepiiri, senioriryhmä ja seurakunnan Keva-kerho lyhyen matkan päässä.

”Mutta sitten on näitä vapaapäiviä. Tein isäni kanssa risusavottatöitä hänen kuolemaansa saakka. Jotakin työtä voisin tehdä vielä. Minulle voisi vieläkin lyödä raivaussahan käteen”, Luukko tuumaa.

Toimeliaana töissä ja vapaa-ajalla

Anu Marttila asuu talon toisessa kerroksessa. Hänellä on kaksi työpaikkaa. Toimintakeskuksessa hän työskentelee pari päivää viikossa ja toiset kaksi päivää Eskoon Kaarisillan yksikössä laitosapulaisten apuna. Yömatkat taittuvat bussilla.

”Tiistaisin on vapaapäivä, ja käyn ohjaajan kanssa kaupassa, siivoan ja pesen pyykkiä. Aamupalan laitan itse”, Marttila kertoo.

”Poikaystäväni asuu viidennessä kerroksessa. Hän on tärkeä minulle. Minulla on 92-vuotias isä. Viikonloppuisin hyppään usein bussiin ja käyn hänen luonaan. Siivoan hänen kotinsa. Iltaisin soittelemme ja toivotamme hyvät yöt.”

”Olen jo kymmenen lapsen isotäti! Pidän yhteyttä sukulaisiin, käyn kirjastossa ja teatteriharjoituksissa. Kavereiden kanssa viestittelen Facebookissa ja WhatsAppissa. Serkulla on koira, sekin on minulle tärkeä.”

Anu Marttila viihtyy mainiosti Louhenkadulla. ”Täällä on kivoja naapureita. Kaikkien kanssa moikataan. Kun kesä tulee, pidetään varmaan yhteisiä pihailtoja.”

Aivan tavallista elämää

Louhenkadun palveluyksikön esimies Mikko Heiniluoma korostaa ajatusta tavallisesta asumisesta tavallisessa kerrostalossa. Jokainen voi elää oman näköistä elämää, käyttää alueen palveluja ja luoda luontevasti yhteyksiä naapurustoon.

Mikko Heiniluoma pitää asukkaiden omaehtoista asumista ja mahdollisuutta yksilölliseen elämään kaiken perustana.Mikko Heiniluoma pitää asukkaiden omaehtoista asumista ja mahdollisuutta yksilölliseen elämään kaiken perustana.

”Arjen pyörittäminen omassa kodissa on kuitenkin asia numero yksi. Ei normaalissakaan kerrostalossa oleteta, että kaikkien pitäisi olla tekemisissä kaikkien kanssa”, Heiniluoma sanoo.

Kaupungin vuokrakerrostalon asukkaat voivat perustaa asukastoimikunnan hoitamaan asioita vuokrataloyhtiö Sevas Kodit Oy:n kanssa. Louhenkadun toimikuntaan valittiin yksi edustaja jokaista asuinkerrosta kohti. Eskoon asukasedustajia on toimikunnassa kaksi, Mikko Hankkio ja Timo Jääskä.

”Olen saanut kokouksiin ’hiljaisen yhtiömiehen’ paikan ilman äänioikeutta. Tuon vähän tukea omille asukkaillemme”, Mikko Heiniluoma selventää.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja Jarmo Rinta-Jaskari pistäytyy sattumoisin kesken haastattelun talon kerhohuoneeseen. Hän paljastaa, että kesäksi on suunnitteilla asukkaiden pihajuhla. Talossa on jo juotu yhteiset ystävänpäiväkahvit. Rinta-Jaskari viihtyy vaimonsa kanssa erinomaisesti Louhenkatu 2:ssa. ”Olemme todella tyytyväisiä talon asukkaiden yhteishenkeen ja asioiden sujumiseen”, Rinta-Jaskari iloitsee.

Yksilöllistä itsenäisyyttä

Mikko Heiniluoma painottaa asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta toiminnan kulmakivenä.

”Jokainen voi osallistua paikkakunnan elämään ja tapahtumiin omien mieltymystensä mukaan. Uskomme positiiviseen, luovaan ongelmanratkaisuun. Siihen pyrimme, että asukas ymmärtää vastuunsa, velvollisuutensa ja valintojensa seuraukset”, Heiniluoma toteaa.

Louhenkadun mutkaton yhteishenki on löytynyt jo puolen vuoden tuttavuuden aikana. Arto Luukko, Anu Marttila ja Mikko Heiniluoma vaihtavat usein kuulumisia. Tapaamisia valaisee hersyvä huumori.Louhenkadun mutkaton yhteishenki on löytynyt jo puolen vuoden tuttavuuden aikana. Arto Luukko, Anu Marttila ja Mikko Heiniluoma vaihtavat usein kuulumisia. Tapaamisia valaisee hersyvä huumori.

”Ammattitaitoiset ohjaajamme tukevat asukkaita itsenäistymisessä ja oman elämän valinnoissa. Jo puolessa vuodessa on saavutettu huimiakin kehitysaskelia.

Ehkä joku asukas voi siirtyä tulevaisuudessa tuettuun asumiseen”, Mikko Heiniluoma toivoo.


Hyvää arkea mahdollistamassa

Yhteistä kerrostaloasumista pohjustettiin Seinäjoella vuodesta 2012 alkaen. Arjen keskiössä -hankkeessa toimivat yhteistyössä ARA, Kehitysvammaliitto, Carea, Seinäjoki, Kotka, Lahti, Turku ja KTO. Hankkeessa oli mukana kaupungin ja Eskoon asiantuntijoita, asukkaiden edustajia sekä rakennuttaja Sevas Kodit Oy.

Keskeistä hankkeessa oli käyttäjän äänen kuuleminen. Kehitysvammaiset henkilöt toimivat asiantuntijana ja esittivät asumisen tarpeita ja toiveita, jotka huomioitiin suunnittelussa.

Seinäjoella ovat toimineet lisäksi Hyvän asumisen työryhmät, joissa on tullut selväksi, että tavoitellaan tavallista, mutta oman näköistä asumista ja elämistä.

Kehitysvammaisten asukkaiden muuttovalmennus Louhenkatu 2:een aloitettiin Eskoossa noin vuosi ennen muuttoa. Kun erityisasumista yhdistetään tavalliseen asumiseen, on muistettava myös tavallisten asukkaiden intressi. Tällöin syntyy edellytyksiä sille, että yhteiselo onnistuu.

Arto Luukko on jo eläkkeellä, joten aikaa kahvin keittoon riittää toisinaan hieman liikaakin.Arto Luukko on jo eläkkeellä, joten aikaa kahvin keittoon riittää toisinaan hieman liikaakin.

”Eskoossa on toteutettu yksilökeskeistä elämänsuunnittelua jo vuodesta 2012. Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma. Tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen asumiseen, elämiseen ja muuhun osallisuuteen sekä siinä tarvittavaan apuun ja tukeen. Kyse on vammaisen ihmisen näkemisestä ainutlaatuisena yksilönä. Tämä tarkoittaa, että pitää olla erilaisia asumisen vaihtoehtoja”, vammaispalvelujen johtaja Marjut Mäki-Torkko toteaa.

Asuntoverkostolla tavoitellaan sitä, että asukkailla on enemmän vaihtoehtoja. Tällöin myös ne asukkaat, jotka tyypillisesti asuvat ympärivuorokautisesti ryhmäkodissa, voisivat asua omassa asunnossa verkoston tarjoaman tuen turvin.

”Asuntoverkostomallissa asunnot sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla lähellä oman alueen palveluja. Asuinverkoston palvelujen suunnittelun lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeet – eivät palvelutuotannon vakiintuneet tavat järjestää palveluja. Tämä tarkoittaa muutosta työntekoon ja ajankäyttöön, kun työntekijä avustaa asiakasta hänen kodissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Asuinverkoston ratkaisut tukevat yhteisöllisyyttä ja parantavat elämänlaatua”, Mäki-Torkko sanoo.


Heiniluoman eväät toimivaan asumiskonseptiin

  • Sijainti. Helppo, keskeinen, keskustan läheisyys on valttia.
  • Tavallisuus. Ei lokeroida ihmisiä. Tavallisessa kerrostalossa on luontevampaa asua ja vierailla kuin erillisessä kehitysvammaisten yksikössä.
  • Oman näköistä elämää. Eletään omaa elämää osana ympäröivää yhteiskuntaa.
  • Alusta asti suunniteltu. Tarvitaan toimivia koteja ja yhteisiä tiloja.
  • Käyttäjän äänen kuuleminen. Ihmiset, joiden asumista suunnitellaan, ovat aktiivisesti mukana suunnitteluprosessissa.
  • Monialaiset asiantuntijat suunnittelemassa. Eri aloilla työskentelevät kehittävät yhteistyössä käytännön ratkaisuja arkeen.
  • Lainsäädäntö. Asuinkohde on myös henkilökunnan työpaikka. Tarvitaan toimisto- ja sosiaalitilat. On huomioitava mm. tietoturva ja vaitiolovelvollisuus.
Teksti: Iina Åman | Kuva: Timo Aalto | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).